PROFILBARU.COM

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

Tammikuu−maaliskuu

1. tammikuuta – Kenraali Tšiang Kai-šek luopui Kiinan pääministerin tehtävistä, mutta jätti itselleen edelleen armeijan ylipäällikön aseman.
1. tammikuuta – Oulun läänistä erotettu Lapin lääni aloitti toimintansa.
1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan asutuslaki, joka korvasi vuonna 1922 säädetyn ”Lex Kallion”.
1. tammikuuta – Pohjois-Pirkkalan kauppala otti uudeksi nimekseen Nokian. Etelä-Pirkkalan kunta muutti nimensä Pirkkalaksi.
11. tammikuuta – Valtion elokuvatarkastamo määräsi Valentin Vaalan elokuvan Niskavuoren naiset sensuroitavaksi. Elokuva perustui Juhani Tervapään (Hella Wuolijoki) samannimiseen näytelmään.
12. tammikuuta – Puolalainen LOT:n Fokker-tyyppinen Tallinnasta Helsinkiin tulossa ollut kolmimoottorinen vuorolentokone SP-AOE teki laskeutuessaan kuperkeikan ja kääntyi ylösalaisin Helsinki-Malmin lentoaseman kiitoradan päässä vaurioituen pahoin. Koneen ohjaaja ja viisi matkustajaa eivät loukkaantuneet.^[1]
16. tammikuuta – Kiinan ja Japanin keskinäiset diplomaattisuhteet katkesivat maiden oltua tosiasiassa jo pitkään sodassa keskenään.
17. tammikuuta – Mihail Kalinin valittiin Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi eli Neuvostoliiton presidentiksi.
20. tammikuuta – Egyptin kuninkaan Farukin ja Farida Zulficarin häät Kairossa.
22. tammikuuta - Neuvostoliittolaiset rajavartijat avasivat Karjalan kannaksella Raasulissa tulen kohta suomalaista rajavartiopartiota, jolloin sotamies Jussi Huhtamäki haavoittui ja kuoli seuraavana päivänä vammoihinsa. Huhtamäki oli joutunut menemään lyhyen matkaa rajan keskiviivan yli kiertäessään rajalle kaatunutta koivua.
27. tammikuuta – Yläneen kunnalliskodin tulipalossa kuoli kymmenen henkilöä, kun hoidokkien asuntolana toiminut entinen Uudenkartanon kartanon päärakennus tuhoutui erään mielisairaan asukkaan sytyttämässä tuhopoltossa.
28. tammikuuta – Suomen Latu perustettiin tunnetun urheilumiehen, filosofian maisteri Lauri ”Tahko” Pihkalan aloitteesta.
4. helmikuuta − Saksan johdossa tapahtui merkittäviä uudelleenjärjestelyjä. Adolf Hitler otti asevoimien ylipäällikkyyden ja nimitti kenraali Wilhelm Keitelin yleisesikunnan päälliköksi. Joachim von Ribbentrop syrjäytti Konstantin von Neurathin ulkoministerin paikalta.
7. helmikuuta – Kansallissosialistista hallintoa julkisesti vastustanut saksalainen pastori Martin Niemöller tuomittiin saksalaisessa oikeusistuimessa seitsemäksi kuukaudeksi vankeuteen ja lähetettiin keskitysleirille.
10. helmikuuta – Romanian Kaarle II sai perustuslain muutoksella diktaattorin oikeudet.
14. helmikuuta – Paimion tasoristeysturmassa kuoli kaksi linja-auton matkustajaa kun pikajuna törmäsi linja-auton takaosaan Paimiossa Toikkalan ylikäytävällä.
15. helmikuuta – Kurt Schuschnigg nimitti kaksi natsien kannattajaa Itävällan hallitukseen Arthur Seyss-Inquartin sisäministeriksi ja Ludwig Adamovichin oikeusministeriksi.
17. helmikuuta – John Logie Baird esitteli väritelevision prototyyppiä Lontoossa.
18. helmikuuta – Nokia-yhtiön kapearaiteisen radan veturi suistui Nokialla Nokianvirtaan, jolloin kolme veturin hytissä ollutta miestä menetti henkensä.
20. helmikuuta – Hitler piti Saksan valtiopäivillä kolme tuntia kestäneen puheen, jossa hän vannoi suojelevansa Saksan ulkopuolella asuneiden saksalaisten vähemmistökansallisuuksien oikeuksia ja uudisti vaatimuksensa Saksan siirtomaiden palauttamisesta.
21. helmikuuta – Anthony Eden erosi Englannin ulkoministerin paikalta pääministeri Neville Chamberlainin myönnytyspolitiikkaan liittyneiden erimielisyyksien vuoksi ja hänen tilalleen ulkoministeriksi tuli 25. helmikuuta Lordi Halifax.
22. helmikuuta – Espanjan sisällissota : Joulukuussa 1937 alkanut Teruelin taistelu päättyi Francon joukkojen voittoon kun he valtasivat kaupungin takaisin tasavaltalaisilta. Takaisinvaltaus muodosti myös käännekohdan Espanjan sisällissodassa.
24. helmikuuta – Viron itsenäisyyden 20-vuotispäivää vietettiin.
24. – 25. helmikuuta – Virossa järjestettiin parlamenttivaalit, joissa Konstantin Pätsin kansanrintama (Põhiseaduse Elluviimise Rahvarinne, PER) voitti 64 paikkaa 80:sta.
25. helmikuuta – Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut alkoivat Lahdessa.
28. helmikuuta − Suomen Kulttuurirahaston Säätiö perustettiin.
2. maaliskuuta – Moskovassa alkoi ”kahdenkymmenenyhden oikeudenkäynti”. Syytettyjen joukossa olivat Nikolai Buharin ja Aleksei Rykov.
3. maaliskuuta – Saudi-Arabiasta löydettiin öljyä.
4. maaliskuuta – Seere Salmisen ja Elsa Soinin (”Tuttu Paristo”) kirjoittama kuunnelmasarja Suomisen perhe alkoi Yleisradiossa.
4. maaliskuuta – Gunnar Bärlundin ja Buddy Baerin nyrkkeilyottelu New Yorkin Madison Square Gardenin pääareenalla päättyi Bärlundin voittoon.
7. maaliskuuta – Pallastunturin hotellin vihkiäiset pidettiin. Funkkistyylinen hotelli räjäytettiin Lapin sodan aikana 1944.
9. maaliskuuta – Itävallassa määrättiin toimeenpantavaksi kansanäänestys maan kohtalosta.
11. maaliskuuta – Itävallan liittokansleri Kurt von Schuschnigg erosi virastaan Saksan painostuksesta määrättyään sitä ennen maan tulevaisuutta koskeneen kansanäänestyksen peruutettavaksi.
12. maaliskuuta – Anschluss: Saksan joukot miehittivät Itävallan, liittämisestä (”Anschluss”) Suur-Saksaan ilmoitettiin seuraavana päivänä.
14. maaliskuuta – Adolf Hitler saapui Wieniin ja puhui siellä Anschlussin toteuttamisesta.
14. maaliskuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover saapui vierailulle Helsinkiin. Hänet vihittiin vierailun aikana Helsingin yliopiston kunniatohtoriksi.
15. maaliskuuta – ”21:n oikeudenkäynti” päättyi. Neuvostoliitto ilmoitti virallisesti Nikolai Buharinin teloituksesta.
16. – 18. maaliskuuta – Espanjan sisällissota : Kansallisten puolella toimineen italialaisen Aviazione Legionarian lentokoneet pommittivat Barcelonaa. Pommituksissa kuoli jopa 1 300 ihmistä ja vähintään 2 000 haavoittui.
17. maaliskuuta – Puola jätti Liettualle uhkavaatimuksen diplomaattisuhteiden solmimisesta maiden välillä. Mailla ei ollut diplomaattisuhteita vuoden 1920 jälkeen, jolloin Puola otti haltuunsa Vilnan alueen. Puolivirallisesti Puola vaati myös Liettuan puolalaisvähemmistöm suojelua, Liettuaa luopumaan Vilnaan kohdistuvista vaatimuksistaan, sotilaallista liittoa Puolan ja Liettuan välillä sekä tukikohtaa Puolan sotalaivoille. Liettua myöntyi diplomaattisuhteiden solmimiseen 19. maaliskuuta.
18. maaliskuuta – Meksiko kansallisti ulkomaisen öljytuotannon maan rajojen sisäpuolella.
28. maaliskuuta – Japanin miehitysarmeija perusti valtaamaansa Kiinan keskushallituksen pääkaupunkiin Nanjingiin japanilaismielisen "uudistushallituksen".

Huhtikuu−kesäkuu

1. huhtikuuta – Raha-automaattiyhdistys (RAY) aloitti toimintansa.
6. huhtikuuta – Yhdysvaltalainen kemisti Roy J. Plunkett keksi polytetrafluorieteenin eli teflonin.
8. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi lain Suomessa kymmenen vuoden välein suoritettavasta väestönlaskennasta. Ensimmäinen laskenta oli tarkoitus tehdä vuonna 1940.
10. huhtikuuta – Saksassa pidettiin parlamenttivaalit ja kansanäänestys Itävallan jälleenyhdistymisestä Saksan valtakuntaan. Ainoastaan kansallissosialistien hallitsema yhtenäislista sai asettaa vaaleissa ehdokkaita ja se sai 99,1 prosenttia äänistä. Kansanäänestyksessä 99,73 prosenttia itävaltalaisista äänioikeutetuista kannatti maan liittämistä Saksaan, Saksan äänioikeutetuista yhdistymistä kannatti 99,08 prosenttia.
12. huhtikuuta – Édouard Daladierista tuli Ranskan pääministeri.
14. huhtikuuta – Neuvostoliiton Suomen-suurlähetystön lähetystösihteeri Boris Jartsev aloitti salaiset keskustelut Suomen ulkoministerin Rudolf Holstin kanssa. Jartsev vaati Holstilta takeita siitä, että Suomi vastustaa Saksan pyrkimyksiä Neuvostoliittoa vastaan mahdollisen sodan aikana.
20. huhtikuuta – Leni Riefenstahlin Olympia-elokuvan ensiesitys oli Saksassa.
24. huhtikuuta – Sudeettisaksalaisten johtaja Konrad Henlein vaati autonomisen valtion luomista Tšekkoslovakian sudeettialueille.
25. huhtikuuta – George Orwellin Espanjan sisällissotaa käsitellyt reportaasikirja Katalonia, Katalonia julkaistiin Englannissa.
3. − 9. toukokuuta − Adolf Hitler teki valtiovierailun Italiaan. Paavi Pius XI poistui Vatikaanista maaseutuasunnolleen Castel Gandolfoon vierailun ajaksi vastalauseena Saksan kirkonvastaiselle politiikalle.
5. toukokuuta – Vatikaanivaltio tunnusti Francon hallituksen Espanjassa.
14. toukokuuta - Kansainvälisen ilmailunäyttelyn avajaiset Helsingissä.
15. toukokuuta – Malmin lentoasema vihittiin käyttöön Helsingin Malmilla.
20. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain puolustuslaitoksen perushankinnoista, jotka rahoitettiin nostamalla tulo- ja omaisuusveroa 20 prosentilla.
20. toukokuuta − Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš määräsi maassa osittaisen liikekannallepanon Saksan joukkojen keskittämistä koskeneiden tietojen vuoksi.
20. toukokuuta – 30 ihmistä kuoli Mutsuo Toin haulikolla, miekalla ja kirveellä suorittamassa Tsuyaman verilöylyssä Japanissa.
26. toukokuuta – Volkswagen-autotehtaan peruskivi muurattiin Saksan Fallerslebenissä (nykyinen Wolfsburg).
27. toukokuuta – Helsingin raastuvanoikeus lakkautti Sinimustat-nuorisojärjestön.
27. toukokuuta – Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjä Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustettiin Helsingin Säätytalossa. Yhdistys muuttui Suomen luonnonsuojeluliitoksi vuonna 1969.
3. kesäkuuta – Saksassa säädettiin laki ”rappiotaiteen” eli kansallissosialistisiin käsityksiin soveltumattoman taiteen takavarikoinnista korvauksetta valtiolle.
7. kesäkuuta – Boeing 314 Clipper -lentovene teki ensilentonsa.
12. kesäkuuta – Helsingin olympiastadion vihittiin käyttöön. Vihkimyspuheen piti presidentti Kyösti Kallio.
16. kesäkuuta – Espanjan sisällissota: Bielsan saarto päättyi Francon joukkojen vallattua tasavaltalaisten viimeisenkin tukikohdan Aragoniassa.
19. kesäkuuta – Italia voitti Pariisissa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen loppuottelussa Unkarin 4–2.
22. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen Joe Louis voitti saksalaisen Max Schmelingin ”vuosisadan nyrkkeilyottelussa” 124 sekunnissa.
25. kesäkuuta – Tohtori Douglas Hyde valittiin ensimmäiseksi Irlannin presidentiksi.
29. kesäkuuta – Delawaren siirtokunnan 300-vuotisjuhla pidettiin Chesterissä Pennsylvaniassa. Suomea edustivat juhlassa eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja ulkoministeri Rudolf Holsti, Ruotsia taas prinssi Bertil. Juhlan yhteydessä paljastettiin Crozer Parkissa Suomen lahjoittama kuvanveistäjä Väinö Aaltosen veistämä punagraniittinen Delaware-muistomerkki.

Heinäkuu−syyskuu

1. heinäkuuta – Kuusi ihmistä hukkui Karungissa Karunginjärvellä kun heidän veneensä kaatui myrskyisellä järvellä. ^[2]
3. heinäkuuta – Höyryveturi Mallard saavutti uuden maailmanennätysnopeuden: 126 mailia tunnissa.
6. heinäkuuta − Saksassa kiellettiin juutalaisilta tietyt ammatit, muun muassa kiinteistökauppa ja rahanlainaus.
6. − 15. heinäkuuta − Évianin konferenssi käsitteli Saksasta ja siihen liitetystä Itävallasta paenneiden juutalaisten sijoittamista konferenssin osallistujamaihin. Konferenssi päättyi tuloksettomana sillä osallistujamaista vain Dominikaaninen tasavalta ja Costa Rica suostuivat vastaanottamaan pakolaisia.
10. heinäkuuta – Howard Hughes saavutti uuden nopeusennätyksen 91 tuntia kestäneellä maailmanympärilennolla.
13. heinäkuuta – Helsingin Jätkäsaaressa paloi Makasiini Oy:n 60 metriä pitkä puinen tavaramakasiini ja sen mukana muun muassa noin 80 uutta autoa. Tulipalossa kuoli yksi henkilö ja aineelliset vahingot olivat useita miljoonia markkoja. ^[3]^[4]
14. heinäkuuta − Japani ilmoitti luopuvansa vuoden 1940 kesäolympialaisten järjestämisestä Tokiossa Kiinan−Japanin sodan vuoksi.
14. heinäkuuta − Rotumanifesti julkaistiin Italiassa. Manifestin mukaan italialaiset olivat arjalaisen rodun jälkeläisiä ja oli välttämätöntä tehdä ero heidän ja toisaalta juutalaisten, afrikkalaisten ja muiden ei-eurooppalaisten välillä. Tätä varten Italiassa säädettiin marraskuussa 1938 rotulait.
18. heinäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1940 kesäolympialaiset Helsingille.
25. heinäkuuta − Juutalaisilta kiellettiin Saksassa lääkärin ammatin harjoittaminen.
29. heinäkuuta − Paavi Pius XI tuomitsi kansallissosialistien rotuopit.
29. heinäkuuta − 11. elokuuta − Hasanin taistelut käytiin Mantsuriaa ja Koreaa miehittäneen Japanin ja Neuvostoliiton välillä Vladivostokin lähellä Hasanjärven tienoolla. Rajalinjaerimielisyyksistä alkaneet taistelut päättyivät Japanin vetäydyttyä kiistanalaiselta raja-alueelta.
30. heinäkuuta − Saksa myönsi autotehtailija Henry Fordille hänen 75-vuotispäivänään Saksan kotkan suuri risti -ansiomerkin ("Großkreuz des Deutschen Adlerordens"), joka oli korkein ulkomaalaiselle myönnettävä ansiomerkki.
2. elokuuta − Englanti lähetti entisen ministerin Lordi Runcimanin Tšekkoslovakiaan välittämään maan hallituksen ja Konrad Henleinin sudeettisaksalaisten puolueen (Sudetendeutsche Partei) välillä. Lordi Runciman palasi Englantiin syyskuun puolivälissä ja loppuraportissaan hän suositteli sudeettisaksalaisten alueiden luovuttamista Saksalle.
8. elokuuta – Maggie Kalka voitti ensimmäisenä suomalaisena melonnan maailmanmestaruuden Vaxholmissa Ruotsissa.
8. elokuuta – Mauthausen-Gusen keskitysleirin rakennustyöt alkoivat Itävallassa.
18. elokuuta – Helsingin olympiakisoja varten nimitettiin pankinjohtaja Jukka Rangellin johtama järjestelytoimikunta, johon kuuluivat muun muassa kaupunginjohtaja Erik von Frenckell, sisäministeri Urho Kekkonen ja kenraali Hugo Österman. Kisajulisteen suunnitteli Ilmari Sysimetsä.
24. elokuuta - Kweilinin välikohtaus : Japanilaiset lentokoneet tulittivat Hongkongista lähtenyttä China National Aviation Corporation -lentoyhtion DC-2-matkustajakonetta niin että 15 koneen matkustajaa sai surmansa ja kone joutui tekemään pakkolaskun. Tämä oli tiettävästi maailman ensimmäinen siviililentokoneeseen kohdistettu hyökkäys.
25. elokuuta - Saksassa vierailleen Unkarin valtionhoitajan Miklós Horthyn kunniaksi järjestettiin Berliinissä suurin Saksassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen pidetty sotilasparaati. Paraatiin osallistui 16 000 miestä, 1 500 kuorma-autoa, 400 kevyttä panssarivaunua, yli 300 tykkiä ja 150 lentokonetta.
28. elokuuta – Tšekkoslovakiassa alkoivat neuvottelut sudeettisaksalaisten puolueen ja presidentti Edvard Benešin kesken.
2. syyskuuta – Italian hallitus määräsi, että kaikkien vuoden 1919 jälkeen maan kansalaisuuden saaneiden juutalaisten oli poistuttava maasta kuuden kuukauden kuluessa.
2. syyskuuta − Kulkulaitosministeri Hannes Ryömä erosi hallituksesta sairauden vuoksi. Hänen tilalleen nimitettiin toisena kulkulaitosministerinä toiminut Väinö Salovaara. Toiseksi kulkulaitosministeriksi tuli Kulutusosuuskuntien Keskusliiton neuvonta- ja asunto-osaston tarkastaja Pietari Salmenoja. Ryömä kuoli toukokuussa 1939.
4. syyskuuta − Nyrki Tapiovaaran elokuva Varastettu kuolema sai ensi-iltansa.
5. syyskuuta – Nürnbergissä alkoivat Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) kymmenennet puoluepäivät.
6. syyskuuta – Suomen postilaitos täytti 300 vuotta.
14. syyskuuta – Suomen ulkoministeriö siirtyi ympärivuorokautiseen päivystykseen Tšekkoslovakian kriisin vuoksi.
20. syyskuuta – Marsalkka Mannerheim vaati julistettavaksi osittaisen liikekannallepanon Tšekkoslovakian kriisin vuoksi. Ruotsinkielisiä joukko-osastoja kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin Ahvenanmaan puolustusvalmiuden parantamiseksi 22. syyskuuta.
21. syyskuuta – Hurrikaani saapui Long Islandille
21. syyskuuta − Neuvostoliiton ulkoministeri Maksim Litvinov arvosteli Kansainliiton yleiskokouksessa järjestön tehottomuutta.
24. syyskuuta − Ranska ja Iso-Britannia julistivat osittaisen liikekannallepanon Sudeettialueen kriisin vuoksi.
28. syyskuuta – Maailman suurin matkustaja-alus, RMS Queen Elizabeth, laskettiin kuningatar Elisabetin läsnä ollessa vesille lähellä Glasgow'ta sijainneella telakalla Skotlannissa.
29. syyskuuta – Münchenin sopimus Saksan, Italian, Britannian ja Ranskan välillä. Saksalle luovutettiin Tšekkoslovakian sudeettialueet.

Lokakuu−joulukuu

1. lokakuuta – Saksan joukot marssivat Tšekkoslovakian sudeettialueille.
2. lokakuuta – Puola miehitti Tšekkoslovakialle kuuluneen Teschenin alueen.
5. lokakuuta – Tšekkoslovakian presidentti Edvard Beneš erosi.
7. lokakuuta – Fasistien suuri neuvosto hyväksyi Italian ensimmäiset rotulait, joilla kiellettiin rotujenväliset avioliitot ja kiellettiin juutalaisia liittymästä fasistipuolueeseen tai palvelemasta Italian sotavoimissa.
7. lokakuuta – Alfred Hitchcockin jännityselokuvan Nainen katoaa ensiesitys oli Lontossa.
11. lokakuuta - Tšekkoslovakia myönsi itsehallinnon Rutenian aluelle, joka otti nimekseen Karpato-Ukraina.
16. lokakuuta – Yrjö Nikkanen teki Kotkassa keihäänheiton maailmanennätyksen 78.70 metriä. Ennätys pysyi voimassa elokuuhun 1953 saakka.
17. lokakuuta – Jan Syrovýn hallitus aloitti Tšekkoslovakiassa. Parlamentti valitsi 30. lokakuuta maan presidentiksi Emil Háchan.
18. lokakuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon XII kirkolliskokous hyväksyi Uuden testamentin uuden suomennoksen.
30. lokakuuta – Orson Wellesin radiokuunnelma Maailmojen sota aiheutti paniikkia Yhdysvaltain itärannikolla.
30. lokakuuta − Adolf Hitler julisti Sudeettialueen Saksalle kuuluvaksi maakunnaksi ja nimitti sen päälliköksi sudeettisaksalaisten separatistien johtajan Konrad Henleinin.
30. lokakuuta − Helsingin pääpostitalo vihittiin käyttöön.
1. marraskuuta – Suomen Berliinin-lähettiläs Aarne Wuorimaa ilmoitti raportissaan Saksan ulkoministeriön hyökänneen Suomen ulkoministeriä Rudolf Holstia vastaan sen vuoksi, että tämä oli päihtyneenä solvannut Adolf Hitleriä ja muita Saksan johtomiehiä eräillä diplomaattipäivällisillä Kansainliiton päämajassa Genevessä kuukautta aiemmin.
2. marraskuuta – Saksan ja Italian yhteissopimuksella Slovakian eteläiset, unkarilaisenemmistöiset alueet liitettiin Unkariin.
7. marraskuuta – Puolanjuutalainen pakolainen Herschel Grynszpan ampui saksalaisen diplomaatin Ernst vom Rathin Pariisissa. Natsit käyttivät tapausta tekosyynä käynnistäessään kaksi päivää myöhemmin Kristalliyön nimellä tunnetun juutalaisiin kohdistuneen väkivalta-aallon.
9. marraskuuta – ”Kristalliyö” Saksassa: 7 500 juutalaisten yritystä tuhottiin, 267 synagogaa poltettiin, 91 juutalaista tapettiin ja 25 000 pidätettiin.
12. marraskuuta – Porin ja Haapamäen välinen rautatie vihittiin käyttöön.
12. marraskuuta – Saksan juutalaisväestölle määrättiin miljardin Saksan markan kollektiivinen sakko Ernst von Rathin murhan vuoksi.
15. marraskuuta – Natsi-saksan juutalaiset lapset eivät saaneet enää käydä tavallisia kouluja.
16. marraskuuta – Ulkoministeri Rudolf Holsti erosi hallituksesta, muodollisesti terveyssyistä ja palkkaerimielisyyksien vuoksi. Ulkomailla Holstin eron syyksi tulkittiin Saksan painostus. Väliaikaiseksi ulkoministeriksi tuli kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Voionmaa.
17. marraskuuta – Italiassa hyväksyttiin Mussolinin ajama rotujulistus La Carta della Raza. Uudet rotulait kohdistuivat ennen kaikkea juutalaisia vastaan ja monet juutalaiset alkoivat poistua maasta.
18. marraskuuta – Säkkijärven Vilajoella Lompkan lastauspaikan lähellä kaatui ja upposi Viipurin Saha Oy:n hinaaja Hektor. Hinaajan keittiössä olleet kaksi naista menehtyivät onnettomuudessa, muut hinaajassa olleet henkiöt saatiin pelastettua.^[5]
22. marraskuuta – Sisäministeri Urho Kekkonen lakkautti Isänmaallisen kansanliikkeen. Eduskunta hyväksyi lakkautuksen kiivaan keskustelun jälkeen äänin 121–42.
22. marraskuuta – Tšekkoslovakian parlamentti myönsi Slovakialle autonomian, jolloin koko Tšekkoslovakia muuttui Tšekko-Slovakiaksi.
24. – 25. marraskuuta – Voimakas myrsky riehui Suomessa etenkin maan eteläosassa aiheuttaen muun muassa tulvia Viipurissa.^[6]
26. marraskuuta – Lufthansan koelennolla ollut Junkers Ju-90V2 matkustajakone D-AIVI "Preussen" tuhoutui Bathurstin lentokentällä Gambiassa törmättyään nousun aikana moottorihäiriön vuoksi palmupuihin. Onnettomuudessa kuoli 12 koneessa ollutta ja 3 loukkaantui.
29. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus kumosi sisäministeriön päätöksen Isänmaallisen Kansanliikkeen lakkauttamisesta.
6. joulukuuta – Suomen Moskovassa oleva suurlähetystörakennus vihittiin käyttöön. Arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema rakennus oli Suomen ensimmäinen varta vasten edustustoksi rakentama talo.
8. joulukuuta – Saksan ensimmäinen lentotukialus Graf Zeppelin laskettiin vesille Kielissä.
8. joulukuuta − Tampereella vihittiin käyttöön arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema uusi linja-autoasema, joka korvasi kaksi siihenastista erillistä linja-autoasemaa. Se oli 1950-luvulle saakka alallaan Pohjoismaiden suurin.
12. joulukuuta − Edistyspuolueen entinen kansanedustaja, Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien päätoimittaja sekä Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja Eljas Erkko nimitettiin uudeksi ulkoministeriksi.
22. joulukuuta – Kaiser Wilhelm -instituutin tutkija Otto Hahn havaitsi ensimmäisen kerran uraanin ja toriumin fission. Havainto julkaistiin 6. tammikuuta 1939 Naturwissenschaften-lehdessä.
22. joulukuuta – Etsivän keskuspoliisin tilalle perustettiin Valtiollinen poliisi (Valpo).
23. joulukuuta – Etelä-Afrikan rannikolta pyydystettiin sukupuuttoon kuolleeksi luultu varsieväkala (Latimeria chalumnae).
23. joulukuuta – Francon nationalistit aloittivat hyökkäyksen Kataloniaan.
31. joulukuuta – Boeing 307 Stratoliner teki ensilentonsa. Kone oli ensimmäinen kaupalliseen liikenteeseen tullut matkustajakone jossa oli paineistettu matkustamo.

tuntematon päivämäärä

XII yleinen kirkolliskokous otti käyttöön vanhan kirkkoraamatun Uuden testamentin.

Sodat

Espanjan sisällissota (1936–1939)
Kiinan–Japanin sota (1937–1945)

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – David Bailey, brittiläinen valokuvaaja
2. tammikuuta – Ian Brady, brittiläinen sarjamurhaaja (k. 2017)
2. tammikuuta – Hans Herbjørnsrud, norjalainen kirjailija (k. 2023)
2. tammikuuta – Robert Smithson, yhdysvaltalainen taiteilija (k. 1973)
5. tammikuuta – Juan Carlos I, Espanjan kuningas 1975–2014
7. tammikuuta – Rauno Aaltonen, suomalainen ralliautoilija
10. tammikuuta – Donald Knuth, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko
13. tammikuuta – Paavo Heininen, suomalainen säveltäjä ja pianisti (k. 2022)
16. tammikuuta – Michael Pataki, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
17. tammikuuta – Raisa Lardot, suomalainen kirjailija
25. tammikuuta – Vladimir Vysotski, neuvostoliittolainen trubaduuri, runoilija ja näyttelijä (k. 1980)
28. tammikuuta – Tomas Lindahl, vuoden 2015 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen biologi
31. tammikuuta – Beatrix, Alankomaiden kuningatar 1980–2013
3. helmikuuta – Mikael Ilves, suomalainen eläinlääkäri ja kirjailija
3. helmikuuta – Marjatta Kajosmaa, suomalainen hiihtäjä
4. helmikuuta – Raija Roivainen, suomalainen laulaja ja laulupedagogi
10. helmikuuta – Judith Rich Harris, yhdysvaltalainen psykologi ja tietokirjailija
11. helmikuuta – Mohammed Gammoudi, tunisialainen yleisurheilija ja olympiavoittaja
11. helmikuuta – Don S. Williams, kanadalainen elokuvatuottaja, näyttelijä, ohjaaja, kirjailija ja koreografi
13. helmikuuta – Oliver Reed, englantilainen näyttelijä (k. 1999)
17. helmikuuta – Matti Bergström, suomalainen säveltäjä, muusikko ja sovittaja (k. 1994)
19. helmikuuta – Rika Zaraï, israelilainen laulaja ja lauluntekijä
21. helmikuuta – Anja Hatakka, suomalainen näyttelijä
21. helmikuuta – Antti Litja, suomalainen näyttelijä (k. 2022)
23. helmikuuta – Jiří Menzel, tšekkiläinen elokuva- ja teatteriohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja
24. helmikuuta – James Farentino, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
24. helmikuuta – Phil Knight, yhdysvaltalainen liikemies ja toimitusjohtaja, Niken perustaja
28. helmikuuta – Iris-Lilja Lassila, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2011)
5. maaliskuuta – Lynn Margulis, yhdysvaltalainen biologi (k. 2011)
7. maaliskuuta – David Baltimore, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
7. maaliskuuta – Albert Fert, vuoden 2007 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
9. maaliskuuta – Raimo Henriksson, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä
9. maaliskuuta – Barbro Svensson (”Lill-Babs”), ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2018)
10. maaliskuuta – Ieronymos II, Ioánnis Liápis, Ateenan ja koko Kreikan ortodoksinen arkkipiispa
10. maaliskuuta – Leena Takala, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
13. maaliskuuta – Timo Partanen, suomalainen professori, epidemiologi, biostatistikko ja psykologi (k. 2015)
14. maaliskuuta – Osmo Jussila, suomalainen historiantutkija (k. 2019)
17. maaliskuuta – Rudolf Nurejev, neuvostoliittolaissyntyinen balettitanssija ja koreografi (k. 1993)
18. maaliskuuta – Shashi Kapoor, intialainen elokuvanäyttelijä (k. 2017)
18. maaliskuuta – Kenny Lynch, brittiläinen laulaja, lauluntekijä, viihdyttäjä ja näyttelijä (k. 2019)
18. maaliskuuta – Timo Mäkinen, suomalainen ralliautoilija (k. 2017)
24. maaliskuuta – David Irving, brittiläinen kirjailija
26. maaliskuuta – Anthony James Leggett, vuoden 2003 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
26. maaliskuuta – Ahmad Qurai’, Palestiinalaishallinnon ent. pääministeri (k. 2023)

Huhtikuu–kesäkuu

7. huhtikuuta – Freddie Hubbard, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti
8. huhtikuuta – Kofi Annan, vuoden 2001 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ghanalainen diplomaatti, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri 1997–2006 (k. 2018)
9. huhtikuuta – Ivar Medaas, norjalainen viihdetaiteilija (k. 2005)
15. huhtikuuta – Claudia Cardinale, tunisianitalialainen näyttelijä
19. huhtikuuta – Rose-Marie Precht, suomalainen näyttelijä (k. 2000)
20. huhtikuuta – David E. H. Jones (”Daedalus”), brittiläinen kemisti, kirjailija ja kolumnisti (k. 2017)
29. huhtikuuta – Bernard Madoff, yhdysvaltalainen talousrikollinen
30. huhtikuuta – Laurence van Cott Niven (”Larry Niven”), yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
2. toukokuuta – Moshoeshoe II, Lesothon kuningas (k. 1996)
6. toukokuuta – Liisamaija Laaksonen, suomalainen näyttelijä ja kirjailija
7. toukokuuta – Lester Thurow, yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja dekaani (k. 2016)
8. toukokuuta – Jean Giraud, ranskalainen sarjakuvataiteilija
8. toukokuuta – Tapani Kahri, suomalainen varatuomari, Suomen Työnantajain Keskusliiton ent. toimitusjohtaja
10. toukokuuta – Michael Shea, brittiläinen diplomaatti, kuningattaren lehdistösihteeri ja kirjailija (k. 2009)
10. toukokuuta – Maksim Šostakovitš, venäläinen kapellimestari ja pianisti, Dmitri Šostakovitšin poika
10. toukokuuta – Juha Vainio (”Juha Watt Vainio”), suomalainen sanoittaja, säveltäjä ja laulaja (k. 1990)
11. toukokuuta – Mustafa Qureshi, pakistanilainen näyttelijä
13. toukokuuta – Giuliano Amato, italialainen poliitikko ja pääministeri
18. toukokuuta – Erkki Toivanen, suomalainen toimittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja (k. 2011)
22. toukokuuta – Ulf Sand, norjalainen poliitikko (k. 2014)
28. toukokuuta – Esko Helle, suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos (k. 2014)
31. toukokuuta – Vivi-Ann Sjögren, suomalainen kirjailija ja näyttelijä
2. kesäkuuta – Désirée, Ruotsin prinsessa
3. kesäkuuta – Seppo Heikinheimo, suomalainen musiikkitieteilijä, musiikkikriitikko, kirjailija ja kääntäjä (k. 1997)
3. kesäkuuta – Thor Listau, norjalainen poliitikko (k. 2014)
4. kesäkuuta – John Harvard, kanadalainen toimittaja ja poliitikko (k. 2016)
7. kesäkuuta – Laila Hirvisaari (Laila Hietamies), suomalainen kirjailija (k. 2021)
9. kesäkuuta – Charles Wuorinen, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2020)
15. kesäkuuta – Heljä Liukko-Sundström, suomalainen taiteilija
16. kesäkuuta – Juhani Mäkelä (”Satunnainen Matkailija”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2010)
23. kesäkuuta – Erkki Pulliainen, suomalainen eläintieteilijä, tietokirjailija ja kansanedustaja (k. 2022)
27. kesäkuuta – Liisa Roine, suomalainen näyttelijä
28. kesäkuuta – Leon Panetta, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja ministeri

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Dorte Bennedsen, tanskalainen poliitikko (k. 2016)
4. heinäkuuta – Masakatsu Miyamoto, japanilainen jalkapalloilija (k. 2002)
7. heinäkuuta – Jan Assmann, saksalainen egyptologi (k. 2024)
7. heinäkuuta – Erkki Olavi Kokkonen (”Ere Kokkonen”), suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2008)
9. heinäkuuta – Brian Dennehy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2020)
13. heinäkuuta – Yngve Hågensen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 2023)
18. heinäkuuta – Bjørn Myhre, norjalainen arkeologian professori (k. 2015)
18. heinäkuuta – Ulla Rantanen, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
18. heinäkuuta – Paul Verhoeven, alankomaalainen elokuva- ja televisio-ohjaaja
20. heinäkuuta – Diana Rigg, englantilainen näyttelijä (k. 2020)
23. heinäkuuta – Saara Pakkasvirta, suomalainen näyttelijä
26. heinäkuuta – Alberto Fujimori, Perun presidentti 1990–2000 (k. 2024)
4. elokuuta – Hayes Jones, yhdysvaltalainen yleisurheilija ja olympiavoittaja
6. elokuuta – Eila Pellinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1977)
7. elokuuta – Camilla Amado, brasilialainen näyttelijä (k. 2021)
9. elokuuta – Leonid Kutšma, Ukrainan presidentti 1994−2005
13. elokuuta – Antti Seppälä, suomalainen juristi, virkamies ja ulkomaalaisvaltuutettu (k. 2011)
16. elokuuta – Pekka Suhonen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2011)
21. elokuuta – Kenny Rogers, yhdysvaltalainen countrylaulaja ja lauluntekijä (k. 2020)
24. elokuuta – Raimo Virtanen (”Rami Sarmasto”), suomalainen näyttelijä ja muusikko (k. 1965)
25. elokuuta – Frederick Forsyth, englantilainen kirjailija
30. elokuuta – Juha Karpio, suomalainen varatuomari, henkikirjoittaja ja kansanedustaja (k. 2018)
30. elokuuta – Abel Laudonio, argentiinalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti (k. 2014)
3. syyskuuta – Ryōji Noyori, vuoden 2001 Nobelin kemianpalkinnon saanut japanilainen kemisti
6. syyskuuta – Gustav Hägglund, suomalainen kenraali (Puolustusvoimain komentaja)
8. syyskuuta – Kalevi Haikara, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k. 2007)
8. syyskuuta – Pirkko Työläjärvi, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maaherra
13. syyskuuta – John Smith, brittiläinen Työväenpuolueen poliitikko (k. 1994)
16. syyskuuta – Taru Valjakka, suomalainen oopperalaulaja
18. syyskuuta – Lars Gunnar Lie, norjalainen poliitikko
21. syyskuuta – Simo Järvinen, suomalainen arkkitehti (k. 1997)
22. syyskuuta – Hannu Olkinuora, suomalainen kasvatustieteen professori (k. 2009)
27. syyskuuta – Paavo Pentikäinen, suomalainen näyttelijä (k. 2013)
28. syyskuuta – Juhani Lahtinen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2018)

Lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Eddie Cochran, yhdysvaltalainen rockabilly-muusikko ja multi-instrumentalisti (k. 1960)
3. lokakuuta – Pedro Pablo Kuczynski, Perun presidentti 2016–2018
4. lokakuuta – Kurt Wüthrich, vuoden 2002 Nobelin kemianpalkinnon saanut sveitsiläinen kemisti
5. lokakuuta – Osmo Apunen, suomalainen kansainvälisen politiikan tutkija ja professori
5. lokakuuta – Marianna Tyni, suomalainen antiikin kirjallisuuden suomentaja (k. 1981)
9. lokakuuta – Heinz Fischer, Itävallan liittopresidentti 2004–2016
12. lokakuuta – Larry Scott, yhdysvaltalainen kehonrakentaja (k. 2014)
16. lokakuuta – Jorma Ojaharju, suomalainen kirjailija (k. 2011)
17. lokakuuta – Marita Lindahl, suomalainen Miss Maailma 1957 (k. 2017)
21. lokakuuta – James E. Gunn, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä
29. lokakuuta – Ellen Johnson Sirleaf, vuoden 2011 Nobelin rauhanpalkinnon saanut Liberian presidentti
1. marraskuuta – Ivar Hansen, tanskalainen poliitikko (k. 2003)
2. marraskuuta – Sofía, Espanjan kuningatar
2. marraskuuta – Oddvar Torsheim, norjalainen kuvataiteilija ja muusikko
5. marraskuuta – Joe Dassin, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1980)
17. marraskuuta – Ahti Lampi, suomalainen iskelmälaulaja
18. marraskuuta – Kari Lehtola, suomalainen varatuomari ja onnettomuustutkija (k. 2019)
19. marraskuuta – Ted Turner, yhdysvaltalainen media-alan johtaja, miljardööri ja hyväntekeväisyyden harrastaja
23. marraskuuta – Esko Nikkari, suomalainen näyttelijä (k. 2006)
24. marraskuuta – Willem Werner Claes (”Willy Claes”), belgialainen poliitikko (Naton pääsihteeri 1994-1995)
24. marraskuuta – Christina Indrenius-Zalewski, suomalainen näyttelijä
24. marraskuuta – Erkki Jauhiainen, suomalainen maantieteilijä (k. 2015)
25. marraskuuta – Shelagh Delaney, englantilainen näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja (k. 2011)
25. marraskuuta – Daniel Katz, suomalainen kirjailija
28. marraskuuta – Tom Regan, yhdysvaltalainen filosofi ja eläinaktivisti (k. 2017)
2. joulukuuta – Jarmo Wahlström, suomalainen poliitikko (k. 2013)
5. joulukuuta – J. J. Cale, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja muusikko (k. 2013)
11. joulukuuta – Enrico Macias, ranskalainen laulaja
11. joulukuuta – McCoy Tyner, yhdysvaltalainen jazzpianisti
12. joulukuuta – Martti Järvinen, suomalainen näyttelijä (k. 2014)
15. joulukuuta – Fred Anton Maier, norjalainen pikaluistelun olympiavoittaja (k. 2015)
16. joulukuuta – Liv Ullmann, norjalainen näyttelijä, kirjailija ja elokuvaohjaaja
17. joulukuuta – Peter Snell, uusiseelantilainen juoksija
23. joulukuuta – Bob Kahn, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen kehittäjä
27. joulukuuta – Pirkko Mannola, suomalainen laulaja ja näyttelijä (Miss Suomi 1958)
28. joulukuuta – Hans Werner Aufrecht, saksalainen liikemies
31. joulukuuta – Ulla Järvilehto, suomalainen lääkäri ja kristillisdemokraattinen poliitikko

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1938 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Georges Méliès, ranskalainen elokuvan uranuurtaja (s. 1861)
3. tammikuuta – Jalmari Finne, suomalainen kirjailija, suomentaja, teatterinjohtaja sekä suku- ja asutushistorioitsija (s. 1874)
4. tammikuuta – Wilhelm Aleksanteri Sohlberg, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1876)
11. tammikuuta – Kosti Meriläinen, suomalainen taidegraafikko, taidemaalari ja pilapiirtäjä (s. 1886)
21. tammikuuta – Jaakko Huttunen, suomalainen elokuvakäsikirjoittaja (s. 1911)
28. tammikuuta – Bernd Rosemeyer, saksalainen kilpa-ajaja (s. 1909) (auto-onnettomuus)
1. helmikuuta – Rafael Haarla, suomalainen kauppaneuvos ja äärioikeistolainen poliitikko (s. 1876)
9. helmikuuta – Väinö Kallio, suomalainen SSTP:n kansanedustaja (s. 1897)
11. helmikuuta – Kaarlo Korhonen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1878)
16. helmikuuta – Matti Tarkkanen, suomalainen pappi ja Suomen Lähetysseuran lähetysjohtaja (s. 1862)
16. helmikuuta – Rabbe Axel Wrede, suomalainen vapaaherra, kansanedustaja ja professori (s. 1851)
23. helmikuuta – Nikolai Gappojev, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1897)
26. helmikuuta – Gustav Klutsis, latvialais-neuvostoliittolainen valokuvaaja ja graafinen suunnittelija (s. 1895)
1. maaliskuuta – Gabriele D’Annunzio, italialainen runoilija, prosaisti, poliitikko ja näytelmäkirjailija (s. 1863)
8. maaliskuuta – G. W. Nyberg, suomalainen rakennusmestari (s. 1874)
10. maaliskuuta – Waldemar Ruin, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (s. 1857)
13. maaliskuuta – Nikolai Buharin, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1888)
15. maaliskuuta – Aleksei Rykov, neuvostoliittolainen poliitikko (s. 1881)
16. maaliskuuta – Egon Friedmann (”Egon Friedell”), itävaltalainen toimittaja, filosofi, teatterikriitikko ja kulttuurihistorioitsija (Uuden ajan kulttuurihistoria) (s. 1878)

Huhtikuu–kesäkuu

2. huhtikuuta – Ernst Lampén, suomalainen opettaja, matkakirjailija ja toimittaja (s. 1865)
6. huhtikuuta – Helena Westermarck, suomalainen taidemaalari, kirjailija ja naisasianainen (s. 1857)
7. huhtikuuta – Suzanne Valadon, ranskalainen taidemaalari (s. 1865)
8. huhtikuuta – Joseph Oliver (”King Oliver”), yhdysvaltalainen jazzmuusikko (s. 1885)
12. huhtikuuta – Fjodor Šaljapin, venäläinen oopperalaulaja (s. 1873)
15. huhtikuuta – Anders Donner, suomalainen tähtitieteen professori (s. 1854)
16. huhtikuuta – August Falck, ruotsalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1882)
21. huhtikuuta – Boris Pilnjak, venäläinen kirjailija (s. 1894)
22. huhtikuuta – Anton Carl Illum, tanskalainen liikemies (s. 1863)
3. toukokuuta – Lauri Hendell-Auterinen, suomalainen kustannustoimittaja (s. 1878)
3. toukokuuta – Gottfrid Strömberg, suomalainen insinööri ja teollisuusmies, Strömberg-yhtiön perustaja (s. 1863)
4. toukokuuta – Carl von Ossietzky, vuoden 1935 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalainen pasifisti ja toimittaja (s. 1889)
13. toukokuuta – Charles Edouard Guillaume, vuoden 1920 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsinranskalainen fyysikko (s. 1861)
16. toukokuuta – Joseph B. Strauss, yhdysvaltalainen insinööri, Golden Gate Bridgen pääsuunnittelija (s. 1870)
21. toukokuuta – Gustav Lærum, norjalainen pilapiirtäjä ja kuvanveistäjä (s. 1870)
25. toukokuuta – Rafael Colliander, suomalainen poliitikko (s. 1878)
1. kesäkuuta – Rafael Haarla, suomalainen kauppaneuvos, teollisuusmies ja oikeistoradikaalin toiminnan tukija (s. 1876)
1. kesäkuuta – Knut Agathon Wallenberg, ruotsalainen pankkiiri, poliitikko ja ministeri (s. 1853)
14. kesäkuuta – Edvard Gylling, neuvostoliitonsuomalainen tilastotieteilijä ja poliitikko (s. 1881)
15. kesäkuuta – Ernst Ludwig Kirchner, saksalainen taidemaalari (s. 1880)
16. kesäkuuta – Torolf Prytz, norjalainen arkkitehti, kultaseppä ja poliitikko (s. 1858)
25. kesäkuuta – Nikolai Trubetzkoy, venäläinen kielitieteilijä (s. 1890)
26. kesäkuuta – James Weldon Johnson, yhdysvaltalainen kirjailija, diplomaatti, lauluntekijä ja kansalaisoikeusaktivisti (s. 1871)

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Otto Bauer, itävaltalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko, austromarxismin perustaja (s. 1881)
4. heinäkuuta – Suzanne Lenglen, ranskalainen tennispelaaja ja olympiavoittaja (s. 1899)
5. heinäkuuta – Juho Heikkinen, suomalainen itsenäisyysmies, jääkäriliikkeen tukija ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1863)
14. heinäkuuta – Abel Adams, suomalainen elokuvatuottaja, Adams Filmi -yhtiön perustaja (s. 1879)
29. heinäkuuta – Alfred Oswald Kairamo, suomalainen kasvitieteilijä, liike- ja osuustoimintamies (s. 1858)
29. heinäkuuta – Nikolai Krylenko, venäläinen bolševikkipoliitikko (s. 1885)
30. heinäkuuta – John Derbyshire, brittiläinen uimari, vesipalloilija ja olympiavoittaja (s. 1878)
6. elokuuta – Warner Oland, ruotsalais-amerikkalainen Charlie Chania elokuvissa esittänyt näyttelijä (s. 1879)
7. elokuuta – Konstantin Stanislavski, venäläinen teatteriohjaaja ja -teoreetikko (s. 1863)
8. elokuuta – Hanna Malm, suomalainen kommunistipoliitikko, Kansanvaltuuskunnan sisäasiainosaston sihteeri (s. 1887)
12. elokuuta – Ludwig Borchardt, saksalainen egyptologi (s. 1863)
16. elokuuta – Robert Johnson, yhdysvaltalainen delta blues -muusikko (s. 1911)
16. elokuuta – Rolf Thesleff, suomalainen diplomaatti (s. 1878)
26. elokuuta – Mihail Svetšnikov, venäläinen eversti, punaisten pohjoisen rintaman ylipäällikkö Suomen sisällissodassa (s. 1881)
7. syyskuuta – Elieser Kaila, suomalainen oikeustieteen professori ja oikeusministeri (s. 1885)
10. syyskuuta – Fredrikke Marie Qwam, norjalainen naisasianainen (s. 1843)
15. syyskuuta – Leo Laukki, suomalainen poliitikko ja valistusmies (s. 1880)
15. syyskuuta – Thomas Wolfe, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1900)
17. syyskuuta – Nikolai Kondratjev, neuvostoliittolainen taloustieteilijä (s. 1892)
19. syyskuuta – Ingeborg Hymander, suomalainen pianopedagogi (s. 1865)
20. syyskuuta – Adolf Aminoff, suomalainen kenraalimajuri (s. 1856)
24. syyskuuta – Lev Šnirelman, neuvostoliittolainen matemaatikko (s. 1905)
25. syyskuuta – Martti Korpilahti, suomalainen kansanrunoilija ja säveltäjä (s. 1886)
28. syyskuuta – Karl Wilhelm Wefring, norjalainen lääkäri ja poliitikko (s. 1867)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Elias Muukka, suomalainen taidemaalari, professori ja piirustuksen opettaja (s. 1870)
5. lokakuuta – Albert Ranft, ruotsalainen teatterinjohtaja (s. 1858)
6. lokakuuta – Reginald Johnston, skotlantilainen akateemikko, diplomaatti ja pedagogi (s. 1874)
11. lokakuuta – Birger Simonsson, ruotsalainen taidemaalari (s. 1883)
12. lokakuuta – Kirill Vladimirovitš Romanov, venäläinen kruununtavoittelija, Romanov-suvun päämies ja keisari Aleksanteri II:n pojanpoika (s. 1876)
17. lokakuuta – Karl Kautsky, saksalainen kirjailija ja toimittaja (sosialismin teoreetikko) (s. 1854)
24. lokakuuta – Ernst Barlach, saksalainen kuvanveistäjä ja näytelmäkirjailija (s. 1870)
31. lokakuuta – Sakari Ainali, suomalainen poliitikko ja lestadiolaissaarnaaja (s. 1874)
5. marraskuuta – Hannes Mäkinen, suomalainen kommunistipoliitikko (s. 1901)
8. marraskuuta – Anna Rogstad, norjalainen opettaja, poliitikko ja naisasianainen (s. 1854)
9. marraskuuta – Vasili Blücher, neuvostoliittolainen upseeri (s. 1890)
9. marraskuuta – Ernst vom Rath, saksalainen diplomaatti (s. 1909) (murhattiin)
10. marraskuuta – Kemal Atatürk, turkkilainen valtiomies (nykyaikaisen Turkin perustaja) (s. 1881)
11. marraskuuta – Mary Mallon (Lavantauti-Mary), yhdysvaltalainen oireeton lavantaudin kantaja ja levittäjä (s. 1869)
19. marraskuuta – Kaarlo Castrén, Suomen pääministeri (s. 1860)
20. marraskuuta – Maud, Norjan kuningatar, kuningas Haakon VII:n puoliso (s. 1869)
20. marraskuuta – Edwin Herbert Hall, yhdysvaltalainen fyysikko, Hall-ilmiön löytäjä (s. 1855)
23. marraskuuta – Erik Werenskiold, norjalainen taidemaalari (s. 1855)
30. marraskuuta – Corneliu Zelea Codreanu, romanialainen poliitikko, Rautakaartin johtaja (s. 1899)
3. joulukuuta – J. H. Vennola, suomalainen kansantaloustieteilijä ja Suomen pääministeri (s. 1872)
4. joulukuuta – Thomas Littledale, brittiläinen purjehtija (s. 1850)
11. joulukuuta – Christian Lous Lange, vuoden 1921 Nobelin rauhanpalkinnon saanut norjalainen taideasiantuntija ja Parlamenttienvälisen liiton pääsihteeri (s. 1869)
15. joulukuuta – Valeri Tškalov, neuvostoliittolainen koelentäjä (s. 1904)
23. joulukuuta – Greta Pitkänen (o.s. Malmstén), suomalainen iskelmälaulaja (tuttu Mikki Hiiri -levytyksistä) (s. 1911)
25. joulukuuta – Karel Čapek, tšekkiläinen kirjailija (käytti ensimmäisenä robotti-sanaa vuoden 1920 näytelmässään R.U.R.) (s. 1890)
25. joulukuuta – Theodor Fischer, saksalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (s. 1862)
27. joulukuuta – Émile Vandervelde, belgialainen poliitikko, ministeri ja professori (s. 1866)
28. joulukuuta – Birger Runeberg, suomalainen kirurgian professori (s. 1875)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Lentokone ylösalaisin ja pahoin murskaksi, Helsingin Sanomat, 13.01.1938, nro 11, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Järkyttävä hukkumisonnettomuus Karunginjärvellä. Isä neljän lapsensa ja sisarensa pojan kanssa hukkui kalamatkalla, Helsingin Sanomat, 02.07.1938, nro 173, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Miljoonapalo yöllä Jätkäsaaressa, Helsingin Sanomat, 13.07.1938, nro 184, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Ihmisuhrin vaati toissayön tulipalo, Helsingin Sanomat, 14.07.1938, nro 185, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Hinaaja upposi kaksi naista mukanaan, Helsingin Sanomat, 20.11.1938, nro 314, s. 23, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Myrskyn vaurioita korjattiin pitkin eilispäivää, Helsingin Sanomat, 26.11.1938, nro 320, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot