PROFILBARU.COM

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1921 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Tapahtumia

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Oulunkylä (Åggelby) erotettiin omaksi kunnakseen Helsingin maalaiskunnasta. Loimaan rautatieaseman ympäristö erotettiin Loimaan maalaiskunnasta itsenäiseksi kauppalaksi. Seinäjoen rautatieaseman seutu muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.
1. tammikuuta – Kuusankosken kunta perustettiin erottamalla se Iitin ja Valkealan kunnista.
9. tammikuuta − Nuoren Voiman Liitto perustettiin Helsingissä.
14. tammikuuta − Suomi ja Neuvosto-Venäjä solmivat diplomaattisuhteet.
19. tammikuuta – Kauppaneuvoksetar Fanny Sinebrychoff lahjoitti Suomen valtiolle kymmenien miljoonien markkojen arvoisen, noin 400 teosta käsittäneen taidekokoelman. Kyseessä oli Pohjoismaiden suurin yksityinen taidekokoelma. Lahjoitukseen kuului myös huonekaluja, pronssi- ja hopeaesineitä sekä posliiniastioita.
21. tammikuuta – Repolan vt. nimismies Bobi Sivén ampui itsensä vastalauseeksi häpeällisenä pitämälleen Tarton rauhansopimukselle, ennen kaikkea sille ettei Repolan kuntaa liitetty Suomeen.
20. tammikuuta – Turkin tasavalta julistettiin perustetuksi.
14. helmikuuta – Suomi luovutti Repolan ja Porajärven kunnat Neuvosto-Venäjälle ja sai vastineeksi Petsamon.
16. helmikuuta – Suomen itsenäisyyden ajan ensimmäiset virantoimituksessa olleiden poliisien surmat Vaasassa (Juho Järvi ja Oskari Lindgren).
21. helmikuuta – Reza Pahlavi kaappasi vallan Iranissa.
25. helmikuuta – Puna-armeija valtasi Georgian demokraattisen tasavallan.
28. helmikuuta – Kronstadtin kapina bolševikkeja vastaan. Kapina murskattiin 17. maaliskuuta ja joukko merimiehiä pakeni Suomeen.
8. maaliskuuta − Neuvosto-Venäjän kommunistinen puolue päätti luopua ns. sotakommunismista ja ottaa käyttöön uuden talouspolitiikan (NEP).
13. maaliskuuta – Mongolia julistautui itsenäiseksi Kiinasta.
17. maaliskuuta – Kronstadtin kapinan kukistamisen jälkeen noin 8 000 Kronstadtissa palvellutta sotilasta pakeni Suomenlahden jään yli Terijoelle Suomen puolelle. Heistä menehtyi jäälle noin 1 500. Kronstadtin pakolaisista jäi Suomeen asumaan noin 1 600 henkilöä, Neuvosto-Venäjälle palasi toukokuun 1921 jälkeen 3 100 miestä.
18. maaliskuuta – Toinen Riian rauha Puolan ja Neuvosto-Venäjän välillä. Bolševikit saivat Ukrainan ja Valko-Venäjän.
20. maaliskuuta – Ylä-Sleesiassa järjestettiin kansanäänestys siitä, tuliko maa kuulumaan Saksaan vai Puolaan.
28. maaliskuuta − Suomen Sanomalehtimiesten Liitto perustettiin.

Huhtikuu–kesäkuu

8. huhtikuuta – Suomessa sattui osittainen auringonpimennys, joka oli Jäämerellä rengasmainen.
9. huhtikuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Rafael Erichin hallitukselle ja nimitti aikaisemman pääministerin Juho Vennolan muodostaman hallituksen.
11. huhtikuuta – Transjordanin emiraatti perustettiin, Abdullah I tuli hallitsijaksi.
15. huhtikuuta – Eduskunta sääti oppivelvollisuuslain, joka tuli voimaan 1. elokuuta.
16. huhtikuuta − Iso-Britannia solmi ensimmäisenä Euroopan valtiona kauppasopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa.
24. huhtikuuta – Kansanäänestys Tirolissa tuki liittymistä Saksaan.
28. huhtikuuta – Eduskunta sääti lain virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta sekä suomen ja ruotsin kielten käytöstä tuomioistuimissa ja muissa virastoissa.
28. huhtikuuta – Kuubalainen filosofi ja matemaatikko José Capablanca voitti shakin maailmanmestaruuden saksalaiselta Emanuel Laskerilta, joka oli pitänyt sitä hallussaan vuodesta 1894.
1. toukokuuta – Suomi ryhtyi noudattamaan Itä-Euroopan aikaa. Kelloja siirrettiin 1. toukokuuta vastaisena yönä kello 24 eteenpäin 20 minuuttia 10,9 sekuntia, jolloin ne olivat tasan kaksi tuntia edellä Greenwichin ajasta.
1. toukokuuta – Havis Amanda lakitettiin ensimmäisen kerran.^[1]
2. toukokuuta – Sleesian kolmas kansannousu saksalaisia vastaan Puolaan liittymisen puolesta.
6. toukokuuta – Norjassa alkoi yleislakko.
6. toukokuuta − Saksa ja Neuvosto-Venäjä solmivat kauppasopimuksen, mikä merkitsi Saksan tunnustusta Neuvosto-Venäjälle.
8. toukokuuta – Ruotsi poisti rauhanaikaisen kuolemanrangaistuksen.
12. toukokuuta – Tornion kaupunki täytti 300 vuotta.
22. toukokuuta – Sundin keskiaikainen kirkko vaurioitui pahoin tulipalossa.
31. toukokuuta – Tulsan joukkomurhassa Yhdysvaltain Oklahomassa kuoli 150–300 ihmistä afroamerikkalaisen kaupunginosan tuhoutuessa.
9. kesäkuuta – Suojeluskuntaselkkaus: Hufvudstadsbladetissa julkaistiin kenraalimajuri Paul von Gerichin (nimimerkki v.G:n) kirjoittama artikkeli ”Skall Finland ingå i ett baltiskt förvarsförbund?” Gerich onnistui loukkaamaan Baltian ja Puolan lisäksi Saksaa, Ranskaa ja Italiaa, joiden diplomaatit vaativat hyvitystä.
20. kesäkuuta – Presidentti Ståhlberg erotti Didrik von Essenin tehtävästään ja nimitti tämän tilalle sotaväen esikuntapäällikön, kenraalimajuri Karl Emil Bergin. Berg kuitenkin teki itsemurhan jouduttuaan kollegoidensa painostamaksi. Maassa alkoi kiertää huhupuheita mahdollisesta suojeluskuntien suunnittelemasta vallankaappauksesta.
21. kesäkuuta – Yhdysvaltalaiset pommikoneet upottivat Saksalta sotasaaliina saadun taistelulaiva SMS Ostfrieslandin lentopommeilla Billy Mitchellin johdolla.
27. kesäkuuta – Kansainliitto päätti, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle.

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Kiinan kommunistinen puolue perustettiin.
29. heinäkuuta – Adolf Hitler nousi Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen johtoon ja syrjäytti siihenastisen puheenjohtajan Anton Drexlerin.
1. elokuuta – Suomeen perustettiin valtion elokuvatarkastamo.
1. elokuuta – Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan Suomessa.
2. elokuuta − Neuvosto-Venäjän puoluejohtaja Vladimir Lenin vetosi länsimaiden työläisiin, jotta nämä auttaisivat hänen nälänhädästä kärsivää maataan. Norjalainen tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen matkusti Moskovaan perustaakseen kansainvälisen avustuskomitean.
5. elokuuta − Presidentti K. J. Ståhlberg lähti vierailulle Pohjois-Suomeen ja Petsamoon. Hän lähti Petsamosta paluumatkalle kohti Oulua 19. elokuuta ja vieraili vielä Puolangalla, syntymäpitäjässään Suomussalmella ja Sotkamossa sekä 26. elokuuta Kajaanissa.^[2]
8. elokuuta – Puoluejohtaja Vladimir Lenin antoi julistuksen kapitalismin osittaisesta palauttamisesta Neuvosto-Venäjälle, mikä aloitti NEP-kauden.
14. elokuuta – Viisi henkilöä hukkui purjeveneen kaaduttua Paraisilla Airistolle johtavassa Norrsundin salmessa.^[3]
21. elokuuta – Omat sotilaat luovuttivat Mongoliaa diktaattorina hallinneen Roman von Ungern-Sternbergin bolševikeille, jotka teloittivat hänet ampumalla Novosibirskissa 15. syyskuuta.
23. elokuuta – Faisal I kruunattiin Irakin kuninkaaksi.
24. elokuuta – Maailman suurin jäykkärunkoinen ilmalaiva, R.38-luokan ZR-2 tuhoutui rakenteellisen vian vuoksi ollessaan koelennolla Hullin kaupungin yläpuolella Englannissa. Onnettomuudessa menehtyi 44 ilmalaivan 49 hengen miehistöstä.
26. elokuuta – Hintojen nousu aiheutti mellakoita Münchenissä.
26. elokuuta – Äärioikeistolaiset Consul-organisaation salaliittolaiset murhasivat Saksan entisen valtionvarainministerin ja katolisen keskustapuolueen poliitikon Matthias Erzbergerin.
29. elokuuta – Saksassa tuli voimaan sotatilalaki Matthias Erzbergerin salamurhan jälkeen.
5. syyskuuta – Näyttelijä Virginia Rappe sairastui vakavasti elokuvakoomikko Roscoe Arbucklen San Franciscon St. Francis-hotellissa järjestämien juhlien aikana. Rappe kuoli neljä päivää myöhemmin ja Arbuckle joutui oikeuteen, koska Rappen vammojen väitettiin syntyneen Arbucklen tekemän raiskauksen seurauksena. Oikeus totesi Arbucklen syyttömäksi mutta skandaali tuhosi hänen elokuvauransa.
5. syyskuuta – Albania, Itävalta, Bulgaria, Suomi ja Luxemburg hyväksyttiin Kansainliiton jäseniksi.
16. syyskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jolla suojeluskunnat erotettiin armeijasta itsenäiseksi organisaatioksi.
17. syyskuuta − Jääkärieverstiluutnantti Lauri Malmberg nimitettiin suojeluskuntajärjestön ylipäälliköksi.
17. syyskuuta − Ernest Shackletonin johtama Rowett-Shackletonin retkikunta lähti Lontoosta Quest-höyrykuunarilla kohti Etelämannerta. Shackleton kuoli sydänkohtaukseen 5. tammikuuta 1922 Etelä-Georgian saarella, jonne hänet haudattiin ja retkikunta palasi Englantiin 16. syyskuuta 1922. Retki päätti vuonna 1897 alkaneen Etelänaparetkien sankariajan.
18. syyskuuta − Marokon pohjoisosassa Rifin alueella asuvat berberit julistivat Abd el-Krimin johdolla Rifin tasavallan itsenäiseksi Espanjan ja Marokon sulttaanin alaisuudesta. Abd-el-Krimin johtamat kapinalliset olivat sotineet menestyksellä Espanjan joukkoja vastaan kesällä 1921 ja ottaneet haltuunsa suuren osa Espanjan Marokkoa.
21. syyskuuta − Yli 560 ihmistä kuoli ja noin 2 000 loukkaantui, kun tornisiiloon varastoitu 4 500 tonnin ammoniumsulfaatti- ja ammoniumnitraattilannoite-erä räjähti BASFin tehtailla Oppaussa Ludwigshafenin lähellä Saksassa. Räjähdys synnytti 90x125 metrin kokoisen ja 19 metriä syvän kraaterin.
26. syyskuuta − Ruotsin valtiopäivävaaleissa naisilla oli ensimmäistä kertaa äänioikeus.

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta − Suomen Kuvalehden painatuksessa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen syväpaino.^[4]
2. lokakuuta − Kansainliitto kieltäytyi avustamasta Neuvosto-Venäjää, koska se katsoi siellä vallinneen nälänhädän olevan Leninin hallituksen politiikan syytä.
13. lokakuuta − Sosialidemokraattien Hjalmar Brantingista tuli Ruotsin pääministeri.
20. lokakuuta – Kansainliitto vahvisti Ahvenanmaan aseman puolueettomana vyöhykkeenä ja kielsi saarten linnoittamisen.
21. lokakuuta − George Melfordin ohjaaman Sheikki-elokuvan ensi-ilta oli Los Angelesissa. Elokuvan pääosassa oli Rudolf Valentino.
24. lokakuuta − Unkarin valtionhoitaja amiraali Miklós Horthy kukisti Itävalta-Unkarin viimeisen hallitsijan Kaarle I:n järjestämän vallankaappausyrityksen. Kaarle ja hänen puolisonsa Zita pidätettiin ja lähetettiin lopulta maanpakoon Madeiralle.
29. lokakuuta − Suomi ja Viro solmivat keskinäisen kauppa- ja merenkulkusopimuksen.
2. marraskuuta – Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan perustamiskokous pidettiin.
2. marraskuuta – Keskuskatu avattiin liikenteelle Helsingin keskustassa.
4. marraskuuta – Hallituksen toimiin pettynyt rautatieläinen, Nakaoka Kon'ichi, puukotti Japanin pääministerin Hara Takashin kuoliaaksi Tokion rautatieasemalla.
5. marraskuuta – Höyrylaiva S/S Kustavi kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissä Hangon edustalla Meierfeltin vieressä. Onnettomuudessa kuoli 28 henkilöä, joista 15 kuului laivan miehistöön ja 13 oli matkustajia. Vain kaksi henkilöä onnistui pelastautumaan.
9. marraskuuta – Reykjavíkissa mellakoitiin.
11. marraskuuta – Saksalais-neuvostoliittolainen lentoyhtiö Deruluft (Deutsch Russische Luftverkehrs) perustettiin. Yhtiö aloitti lentoliikenteen Königsbergin ja Moskovan välillä 1. toukokuuta 1922 ja Berliinin ja Leningradin välillä 1928. Yhtiön toiminta päättyi 1937.
12. marraskuuta – Washingtonin laivastokonferenssi alkoi Washingtonissa. Aseistariisuntaa ja sotalaivastojen supistamista käsitelleeseen konferenssiin osallistuivat Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Italia, Japani ja Kiina.
16. marraskuuta – Neuvostoliiton valtionpankki Gosbank aloitti toimintansa.
1. joulukuuta – Hintojen nousu aiheutti mellakoita Wienissä.
6. joulukuuta – Ison-Britannian ja Irlannin sopimus allekirjoitettiin Lontoossa. Se astuu voimaan tasan vuotta myöhemmin, jolloin syntyy Irlannin vapaavaltio.
9. joulukuuta – General Motorsin laboratoriossa Yhdysvalloissa työskennelleet Charles F. Kettering, Thomas Midgley, Jr. ja Thomas Boyd keksivät nakutuksen estoaineena bensiinissä käytetyn tetraetyylilyijy-yhdisteen.
23. joulukuuta − Hallitus teki päätöksen Petsamon liittämisestä Oulun lääniin vuoden 1922 alussa.
25. joulukuuta − Kauhavan vanha kirkko tuhoutui tulipalossa.

Tuntematon päivämäärä

huhtikuu – Kuukausi oli Suomen säämittaushistorian lämpimin huhtikuu, ja kevät tuli poikkeuksellisen aikaisin.
toukokuu – Palestiinassa mellakoitiin.
elokuu – Yhdysvallat solmi rauhansopimuksen Saksan kanssa, mikä päätti ensimmäisen maailmansodan.
lokakuu – Itäkarjalaisten kansannousu alkoi.

F. W. Murnaun elokuva Nosferatu valmistui.
Ludwig Wittgensteinin Tractatus logico-philosophicus ilmestyi.
Suomessa säädettiin oppivelvollisuus.
Victoria Memorial Hall valmistui Kalkutassa.
Englantilainen sokeutunut valokuvaaja James Biggs keksi maalata käyttämänsä kepin valkoiseksi saadakseen paremmin autoilijoiden huomion kadulla kulkiessaan. Seuraavien vuosikymmenten aikana valkoisesta kepistä tuli tunnettu näkövammaisuuden symboli. ^[5]

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Odd Højdahl, norjalainen poliitikko (k. 1994)
5. tammikuuta – Jean, Luxemburgin suurherttua 1964–2000 (k. 2019)
10. tammikuuta – Anatoli Konev, neuvostoliittolainen koripalloilija (k. 1965)
11. tammikuuta – Benedict Zilliacus, suomalainen kirjailija (k. 2013)
15. tammikuuta – Frank Thornton, brittiläinen näyttelijä (k. 2013)
15. tammikuuta – Eeva-Kaarina Volanen, suomalainen näyttelijä, lausuntataiteilija, professori ja akateemikko (k. 1999)
18. tammikuuta – Yōichirō Nambu, vuoden 2008 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2015)
19. tammikuuta – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1995)
23. tammikuuta – Marija Gimbutas, liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi (k. 1994)
26. tammikuuta – Veikko Uusimäki, suomalainen näyttelijä ja teatterineuvos (k. 2008)
27. tammikuuta – Donna Belle Mullenger (”Donna Reed”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Täältä ikuisuuteen) (k. 1986)
31. tammikuuta – Carol Channing, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2019)
31. tammikuuta – Mario Lanza, yhdysvaltalainen tenori ja näyttelijä (k. 1959)
1. helmikuuta – Peter Sallis, englantilainen näyttelijä (k. 2017)
5. helmikuuta – Olli Seppänen, suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko (k. 1968)
7. helmikuuta – Tuure Salo, suomalainen poliitikko ja virkamies (k. 2006)
8. helmikuuta – Eila Sylvia Sammalkorpi (”Eila Kivikk’aho”), suomalainen runoilija ja suomentaja (k. 2004)
11. helmikuuta – Lloyd Bentsen, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja senaattori (k. 2006)
16. helmikuuta – Jean Behra, ranskalainen kilpa-autoilija (k. 1959)
18. helmikuuta – Erkki Haukipuro, suomalainen poliitikko (Oulun läänin maaherra 1973–1986) (k. 2001)
19. helmikuuta – Ernie McCoy, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 2001)
22. helmikuuta – Jean-Bédel Bokassa, Bokassa I, Keski-Afrikan tasavallan presidentti ja Keski-Afrikan keisarikunnan ainoa keisari (k. 1996)
22. helmikuuta – Giulietta Masina, italialainen näyttelijä (La Strada – Tie) (k. 1994)
24. helmikuuta – Abe Vigoda, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2016)
28. helmikuuta – Ruth Reese, norjalainen afroamerikkalaistaustainen laulaja (k. 1990)
28. helmikuuta – Saul Zaentz, yhdysvaltalainen elokuva- ja musiikkituottaja (k. 2014)
1. maaliskuuta – Jack Clayton, brittiläinen elokuvaohjaaja (k. 1995)
5. maaliskuuta – Laila Jokimo, suomalainen näyttelijä ja balettitanssija (k. 1988)
11. maaliskuuta – Ritva Arvelo, suomalainen ohjaaja, käsikirjoittaja, modernin tanssin uranuurtaja ja näyttelijä (Radio tekee murron) (k. 2013)
13. maaliskuuta – Lennart Ljung, Ruotsin puolustusvoimien komentaja (k. 1990)
13. maaliskuuta – Lauri Silvennoinen, suomalainen arkkitehti (k. 1969)
16. maaliskuuta – Pauli Koskinen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2003)
20. maaliskuuta – Amadou-Mahtar M’Bow, senegalilainen poliitikko ja diplomaatti, Unescon pääsihteeri 1974–1987 (k. 2024)
21. maaliskuuta – Paco Godia, espanjalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1990)
21. maaliskuuta – Matti Aaltonen, suomalainen arkkitehti, professori ja kuvanveistäjä (k. 1978)
22. maaliskuuta – John J. Gilligan, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2013)
22. maaliskuuta – Niilo Turkkila, suomalainen vapaapainija (k. 2012)
25. maaliskuuta – Jan Firbas, tšekkiläinen filologian professori (k. 2000)
25. maaliskuuta – Simone Signoret, ranskalainen näyttelijä (k. 1985)
27. maaliskuuta – Vidkunn Hveding, norjalainen poliitikko (k. 2001)
27. maaliskuuta – Richard Marner, brittiläinen näyttelijä (k. 2004)
28. maaliskuuta – Sir Derek van den Bogaerde (”Dirk Bogarde”), englantilainen näyttelijä (k. 1999)

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Ken Reardon, kanadalainen jääkiekkoilija (k. 2008)
3. huhtikuuta – Ralph Asher Alpher, yhdysvaltalainen kosmologi (k. 2007)
4. huhtikuuta – Roger Mathis, sveitsiläinen jalkapalloilija (k. 2015)
7. huhtikuuta – Onni Gideon Tervonen (”Onni-klovni”), suomalainen muusikko, säveltäjä ja klovni (k. 1994)
8. huhtikuuta – Tyge Dahlgaard, tanskalainen poliitikko (k. 1985)
9. huhtikuuta – Yitzhak Navon, Israelin presidentti 1978–1983 (k. 2015)
11. huhtikuuta – Petter Hugsted, norjalainen mäkihypyn olympiavoittaja (k. 2000)
11. huhtikuuta – Oskar Øksnes, norjalainen poliitikko (k. 1999)
14. huhtikuuta – Thomas Schelling, vuoden 2005 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k. 2016)
16. huhtikuuta – Sir Peter Alexander von Ustinow (”Peter Ustinov”), brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Spartacus) (k. 2004)
25. huhtikuuta – Karel Appel, alankomaalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 2006)
29. huhtikuuta – Eeva Heikkilä, suomalainen kirjailija (k. 2020)
5. toukokuuta – Pentti Liedes, suomalainen kommunistipoliitikko (k. 1985)
5. toukokuuta – Arthur Leonard Schawlow, vuoden 1981 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko, laserin kehittäjä (k. 1999)
11. toukokuuta – Geoff Crossley, brittiläinen kilpa-autoilija (k. 2002)
12. toukokuuta – Joseph Beuys, saksalainen taiteilija (k. 1986)
16. toukokuuta – Harry Carey, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2012)
21. toukokuuta – Paavo Koli, suomalainen sosiologi (Tampereen yliopiston rehtori) (k. 1969)
21. toukokuuta – Andrei Saharov, vuoden 1975 Nobelin rauhanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen ydinfyysikko ja ihmisoikeusaktivisti (k. 1989)
25. toukokuuta – Jack Steinberger, vuoden 1988 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalais-yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2020)
2. kesäkuuta – Pauli Tanttu, suomalainen metsätyömies (Mannerheim-ristin ritari) (k. 1952)
4. kesäkuuta – Harvey Bullock, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -käsikirjoittaja (k. 2006)
5. kesäkuuta – Esko Jalkanen, suomalainen metsänhoitaja, kirjailija ja puutarhuri (k. 2007)
8. kesäkuuta – Haji Muhammad Suharto, Indonesian presidentti 1967–1998 (k. 2008)
10. kesäkuuta – Prinssi Philip, Edinburghin herttua (Elisabet II:n puoliso) (k. 2021)
11. kesäkuuta – Einar Hole Moxnes, norjalainen poliitikko (k. 2006)
12. kesäkuuta – Dennis Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1962)
17. kesäkuuta – Eeva Joenpelto, suomalainen kirjailija (Elämän rouva, rouva Glad) (k. 2004)
18. kesäkuuta – Otto Grieg Tidemand, norjalainen poliitikko (k. 2006)
20. kesäkuuta – Martin Isaksson, ahvenanmaalainen varatuomari ja poliitikko (k. 2001)
20. kesäkuuta – Irja Ketonen, suomalainen lehtikustantaja (Turun Sanomat) (Suomen ensimmäinen naisvuorineuvos) (k. 1988)
20. kesäkuuta – Pancho Segura, ecuadorilais-yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 2017)
21. kesäkuuta – Judy Holliday, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1965)
22. kesäkuuta – Barbara Perry, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2019)^[6]
24. kesäkuuta – Kullervo Kemppinen, suomalainen lakimies, laamanni ja kirjailija (k. 2012)
27. kesäkuuta – Muriel Pavlow, brittiläinen näyttelijä (k. 2019)
29. kesäkuuta – Harry Schell, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija (k. 1960)
29. kesäkuuta – Benjam Vanninen, suomalainen hiihtäjä (k. 1975)

Heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Gérard Debreu, vuoden 1983 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ranskalainen taloustieteilijä (k. 2004)
6. heinäkuuta – Anne Frances Robbins (Nancy Reagan), yhdysvaltalainen näyttelijä (Ronald Reaganin toinen puoliso) (k. 2016)
9. heinäkuuta – Pauli Granfelt, suomalainen muusikko (k. 2005)
10. heinäkuuta – Arvo Ketola, suomalainen näytelmäkirjailija (k. 1996)
13. heinäkuuta – George Ellis Burcaw, yhdysvaltalainen museonjohtaja ja antropologi (k. 2017)
14. heinäkuuta – Geoffrey Wilkinson, vuoden 1973 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k. 1996)
15. heinäkuuta – Robert Bruce Merrifield, vuoden 1984 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k. 2006)
18. heinäkuuta – John Glenn, yhdysvaltalainen astronautti ja poliitikko (k. 2016)
19. heinäkuuta – Rosalyn Sussman Yalow, vuoden 1977 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteellinen fyysikko (k. 2011)
21. heinäkuuta – Désiré Dondeyne, ranskalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 2015)
24. heinäkuuta – Billy Taylor, yhdysvaltalainen jazz-säveltäjä ja pianisti (k. 2010)
25. heinäkuuta – Sakari Puurunen, suomalainen teatteriohjaaja ja professori (k. 2000)
26. heinäkuuta – John de Lancie, yhdysvaltalainen oboisti (k. 2002)
29. heinäkuuta – Chris Marker, ranskalainen elokuvaohjaaja ja dokumentaristi (k. 2012)
30. heinäkuuta – Angelo Dundee, yhdysvaltalainen nyrkkeilyvalmentaja (k. 2012)
30. heinäkuuta – Tarmo Manni, suomalainen näyttelijä (k. 1999)
31. heinäkuuta – Peter Benenson, englantilainen asianajaja, Amnesty Internationalin perustaja (k. 2005)
31. heinäkuuta – Tore Sjöstrand, ruotsalainen estejuoksija (k. 2011)
1. elokuuta – Henrik Lilius, suomalainen toimitusjohtaja (k. 2014)
2. elokuuta – Ruth Barcan Marcus, yhdysvaltalainen filosofi ja loogikko (k. 2012)
3. elokuuta – Eva Winther, ruotsalainen poliitikko (k. 2014)
7. elokuuta – Karel Husa, tšekkiläinen säveltäjä (k. 2016)
8. elokuuta – William Asher, yhdysvaltalainen ohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja (k. 2012)
8. elokuuta – Esther Williams, yhdysvaltalainen kilpauimari (k. 2013)
11. elokuuta – Jorma K. Miettinen, suomalainen radiokemian professori ja tieteen akateemikko (k. 2017)
13. elokuuta – Louis Frémaux, ranskalainen kapellimestari (k. 2017)
15. elokuuta – Urpo Levo, suomalainen kenraaliluutnantti ja presidentti Kekkosen adjutantti (k. 1998)
18. elokuuta – Erkki Kuujo, suomalainen historioitsija, professori ja tietokirjailija (k. 2004)
19. elokuuta – Gene Roddenberry, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja tuottaja (Star Trek -televisiosarja) (k. 1991)
23. elokuuta – Kenneth Arrow, vuoden 1972 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k. 2017)
24. elokuuta – Erkki Saxén, suomalainen lääkäri ja anatomian professori (k. 2021)
28. elokuuta – Ignatios IV, Antiokian patriarkka (k. 2012)
28. elokuuta – Gunhild Kyle, ruotsalainen feministisen historiantutkimuksen professori (k. 2016)
4. syyskuuta – Ariel Ramírez, argentiinalainen säveltäjä ja pianisti (k. 2010)
9. syyskuuta – Kerttu-Kaarina Suosalmi, suomalainen kirjailija (Ihana on Altyn-köl) (k. 2001)
9. syyskuuta – Allan Aarnio, suomalainen upseeri ja diplomaatti (k. 2007)
12. syyskuuta – Stanisław Lem, puolalainen tieteiskirjailija (Solaris) (k. 2006)
14. syyskuuta – Thomaz Soares da Silva (”Zizinho”), brasilialainen jalkapalloilija (k. 2002)
20. syyskuuta – Olli Kivinen, suomalainen arkkitehti (k. 1998)
22. syyskuuta – Ian Raby, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (k. 1967)
23. syyskuuta – Annemarie Lorentzen, norjalainen poliitikko (k. 2008)
25. syyskuuta – Jacques Martin, ranskalainen sarjakuvantekijä (k. 2010)
28. syyskuuta – Laura Latvala, suomalainen runoilija ja lääkäri (k. 1986)
30. syyskuuta – Deborah Kerr, skotlantilainen näyttelijä (k. 2007)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Giorgio Scarlatti, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1990)
4. lokakuuta – Tapani Valsta, suomalainen pianisti ja urkuri (k. 2010)
7. lokakuuta – Anja Vammelvuo, suomalainen runoilija (k. 1988)
13. lokakuuta – Ivo Livi (”Yves Montand”), italialais-ranskalainen näyttelijä ja laulaja (Lemmenloukku) (k. 1991)
19. lokakuuta – George Nader, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä (k. 2002)
19. lokakuuta – Eino Ruutsalo, suomalainen elokuvaohjaaja ja taidemaalari (k. 2001)
21. lokakuuta – Sir Malcolm Arnold, englantilainen säveltäjä (k. 2006)
21. lokakuuta – Kalle Österlund, suomalainen lastenlääkäri (”TV-kotilääkäri”) (k. 2007)
23. lokakuuta – Matti Oravisto, suomalainen näyttelijä (Sissit) (k. 2001)
25. lokakuuta – Gunnel Broström, ruotsalainen näyttelijä-ohjaaja (k. 2012)
25. lokakuuta – Mikael I, Romanian kuningas 1927–1930 ja 1940–1947 (k. 2017)
25. tai 26. lokakuuta – Toivo Rännäli, inkeriläinen taiteilija ja kirjailija (k. 2012)
30. lokakuuta – Göthe Grefbo, ruotsalainen näyttelijä (k. 1991)
3. marraskuuta – Charles Bronson, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k. 2003)
4. marraskuuta – Valdemar Rautio, suomalainen kolmiloikan Euroopan-mestari (k. 1973)
6. marraskuuta – James Jones, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1977)
8. marraskuuta – Walter Mirisch, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (k. 2023)
11. marraskuuta – Trygve Olsen, norjalainen poliitikko (k. 1979)
13. marraskuuta – Joonas Kokkonen, suomalainen säveltäjä ja akateemikko (Viimeiset kiusaukset) (k. 1996)
14. marraskuuta – Brian Keith, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1997)
17. marraskuuta – Ulla Procopé, suomalainen muotoilija (k. 1968)
19. marraskuuta – Michel Bonnevie, ranskalainen koripalloilija (k. 2018)
27. marraskuuta – Alexander Dubček, Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1992)
27. marraskuuta – Kirsti Pajari, suomalainen televisiojuontaja (k. 2010)
28. marraskuuta – Inger Louise Valle, norjalainen poliitikko (k. 2006)
2. joulukuuta – Antti Aalto, suomalainen toimittaja ja pakinoitsija (k. 1981)
5. joulukuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja (Poltettu oranssi) (k. 1995)
11. joulukuuta – Margaretha von Bahr, suomalainen tanssija ja koreografi (k. 2016)
11. joulukuuta – Liz Smith, englantilainen näyttelijä (k. 2016)
14. joulukuuta – Keijo Kylävaara, suomalainen toimittaja ja tietokirjailija (k. 1994)
18. joulukuuta – Börje Lampenius, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 2016)
21. joulukuuta – Maila Elizabeth Syrjäniemi (”Maila Nurmi”, ”Vampira”), suomalaissyntyinen näyttelijä (k. 2008)
22. joulukuuta – Maurice Girardot, ranskalainen koripalloilija (k. 2020)
24. joulukuuta – William McGarvey Dudley (”Bill Dudley”), yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja (k. 2010)
25. joulukuuta – Gunnar S. Gundersen, norjalainen taidemaalari (k. 1983)
26. joulukuuta – Steve Allen, yhdysvaltalainen koomikko ja juontaja (k. 2000)
28. joulukuuta – Reinhold Hanning, saksalainen sotarikollinen ja keskitysleirin vartija (k. 2017)
29. joulukuuta – Marcel Bitsch, ranskalainen säveltäjä (k. 2011)
29. joulukuuta – Anton Skulberg, norjalainen poliitikko (k. 2012)
31. joulukuuta – Maurice Yaméogo, Ylä-Voltan (nyk. Burkina Fason) presidentti 1960–1966 (k. 1993)

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1921 kuolleista henkilöistä

1. tammikuuta – Theobald von Bethmann Hollweg, Saksan valtakunnankansleri 1909–1917 (s. 1856)
2. tammikuuta – Franz Defregger, itävaltalainen taidemaalari (s. 1835)
10. tammikuuta – Raymond Thorne, yhdysvaltalainen uimari (s. 1887)
20. tammikuuta – Živojin Mišić, serbialainen sotapäällikkö (s. 1855)
24. tammikuuta – Gösta Stenbäck, suomalainen oikeusneuvos ja kansanedustaja (s. 1865)
25. tammikuuta – Johan Kröger, suomalainen jääkärikapteeni (s. 1877)
27. tammikuuta – Justiniano Borgoño, Perun presidentti 1894 (s. 1836)
4. helmikuuta – Hugo Linna, suomalainen agronomi ja nuorsuomalaisten kansanedustaja (s. 1873)
8. helmikuuta – Francis Hagerup, Norjan pääministeri (s. 1853)
8. helmikuuta – Pjotr Kropotkin, venäläinen anarkisti ja maantieteilijä (s. 1842)
9. helmikuuta – Magnus Ekblad, suomalainen jääkärikapteeni (s. 1887)
16. helmikuuta – Juho Järvi, suomalainen poliisi (s. 1869) (murhattiin)
16. helmikuuta – Oskari Lindgren, suomalainen poliisi (s. 1876) (murhattiin)
25. helmikuuta – Elizabeth Fedde, norjalainen diakonissa (s. 1850)
27. helmikuuta – Ferdinand Roll, norjalainen poliitikko (s. 1831)
2. maaliskuuta – Nikola I Petrović-Njegoš, Montenegron kuningas (s. 1841)
2. maaliskuuta – James Beauchamp Clark, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1850)
7. maaliskuuta – Aleksandr Dutov, venäläinen kenraali (s. 1879)
8. maaliskuuta – Eduardo Dato, Espanjan pääministeri (s. 1856) (murhattiin)
15. maaliskuuta – Talaat pašša, turkkilainen poliitikko, Osmanien valtakunnan suurvisiiri 1917–1918 (s. 1874)
17. maaliskuuta – Nikolai Žukovski, venäläinen aerodynaamikko (s. 1847)
21. maaliskuuta – Kaarlo Terhi, suomalainen raittiusmies, kuoronjohtaja, laulunopettaja, toimittaja ja kirjailija (Uusmaalaisten laulu) (s. 1872)
22. maaliskuuta – Albert Niemann, saksalainen lastenlääkäri (s. 1880)

Huhtikuu–kesäkuu

13. huhtikuuta – Bruno Boxström, suomalainen pedagogi (s. 1855)
20. huhtikuuta – Tony Jackson, yhdysvaltalainen pianisti ja säveltäjä (s. 1882)
21. huhtikuuta – Rurik Calamnius, suomalainen kirkkoherra ja runoilija (s. 1872)
23. huhtikuuta – Kustaa Jalkanen, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja ja nuorsuomalaisten kansanedustaja (s. 1862)
27. huhtikuuta – Fanny Sinebrychoff, suomalainen näyttelijä ja taiteen keräilijä (s. 1862)
30. huhtikuuta – August Hagborg, ruotsalainen taidemaalari (s. 1852)
4. toukokuuta – Waldemar Hansteen, norjalainen arkkitehti (s. 1857)
5. toukokuuta – Alfred Hermann Fried, vuoden 1911 Nobelin rauhanpalkinnon saanut itävaltalainen pasifisti, kirjakauppias ja journalisti (s. 1864)
5. toukokuuta – William Friese-Greene, brittiläinen valokuvaaja ja keksijä (s. 1855)
13. toukokuuta – Julius Tallberg, suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s. 1857)
18. toukokuuta – Martin Nyrop, tanskalainen arkkitehti (s. 1849)
23. toukokuuta – August Nilsson, ruotsalainen köydenvetäjä ja yleisurheilija (s. 1872)
1. kesäkuuta – Isak Saba, norjansaamelainen opettaja ja poliitikko (s. 1875)
2. kesäkuuta – Hjalmar Linder, suomalainen liikemies, kamariherra ja varatuomari (Kytäjän ja Mustion kartanoiden omistaja) (s. 1862) (itsemurha)
6. kesäkuuta – Russell Cunningham, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja varakuvernööri (s. 1855)
13. kesäkuuta – José Miguel Gómez, Kuuban presidentti 1908–1913 (s. 1853)
19. kesäkuuta – Ove Ekman, norjalainen arkkitehti (s. 1847)
19. kesäkuuta – Arvo Jankko, suomalainen jääkäriluutnantti (s. 1885)
20. kesäkuuta – George Loane Tucker, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -näyttelijä ja -käsikirjoittaja (s. 1872)
21. kesäkuuta – Arvi A. Seppälä, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1879)
22. kesäkuuta – Karl Emil Berg, suomalainen kenraali (s. 1869)
23. kesäkuuta – Mihail Kasanski, Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispa ja katedraalirovasti (s. 1853)
28. kesäkuuta – Charles Joseph Bonaparte, yhdysvaltalainen ministeri (s. 1851)
28. kesäkuuta – Axel Lille, suomalainen lehtimies ja poliitikko (RKP:n perustajajäsen) (s. 1848)
29. kesäkuuta – Kaarle Massinen, suomalainen jääkärimajuri (s. 1891)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Edvard Hjelt, suomalainen kemisti, professori, Helsingin yliopiston rehtori ja kansleri ja valtioneuvos (s. 1855)
6. heinäkuuta – Ida Krook, suomenruotsalainen lastenkirjailija (s. 1871)
9. heinäkuuta – Pekka Heikka, suomalainen jääkärikapteeni (s. 1896)
12. heinäkuuta – Oswald Schmiedeberg, baltiansaksalainen farmakologi (s. 1838)
13. heinäkuuta – Gabriel Lippmann, vuoden 1908 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (s. 1845)
14. heinäkuuta – Michaloff Wigdehl, norjalainen taidemaalari (s. 1856)
20. heinäkuuta – Henry Hoobin, kanadalainen haavipalloilija (s. 1879)
2. elokuuta – Enrico Caruso, italialainen oopperalaulaja (s. 1873)
7. elokuuta – Aleksandr Blok, venäläinen runoilija (s. 1880)
7. elokuuta – Sven Weckström, suomalainen jääkärimajuri (s. 1893)
8. elokuuta – Johannes Brofeldt (Juhani Aho), suomalainen lehtimies ja kirjailija (Rautatie) (s. 1861)
6. elokuuta – Pietari I, Serbian kuningas 1903–1918, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas 1918–1921 (s. 1844)
19. elokuuta – J. K. Kari, suomalainen valtiopäivämies, senaattori ja SDP:n puoluesihteeri (s. 1868)
26. elokuuta – Matthias Erzberger, saksalainen keskustapoliitikko (s. 1875)
29. elokuuta – Joel Asaph Allen, yhdysvaltalainen eläin- ja lintutieteilijä (s. 1838)
29. elokuuta – Frans Rantanen, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1874)
11. syyskuuta – Battenbergin prinssi Louis, Ison-Britannian merivoimien komentaja (s. 1854)
15. syyskuuta – Roman von Ungern-Sternberg, baltiansaksalainen paroni, kenraaliluutnantti ja Mongoliaa hallinnut sotaherra (s. 1886)
19. syyskuuta – Thomas Heftye, norjalainen upseeri ja poliitikko (s. 1860)
22. syyskuuta – Ivan Vazov, bulgarialainen runoilija, novellisti ja näytelmäkirjailija (s. 1850)
27. syyskuuta – Engelbert Humperdinck, saksalainen säveltäjä (s. 1854)

Lokakuu–joulukuu

12. lokakuuta – Philander C. Knox, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1853)
16. lokakuuta – Kasper Wrede, suomalainen jääkäriylikersantti ja ilmailun uranuurtaja (s. 1892)
18. lokakuuta – Ludvig III, Baijerin viimeinen kuningas 1913–1918 (s. 1845)
21. lokakuuta – Lauri Hannikainen, suomalainen toimittaja, diplomaatti ja kirjailija (s. 1889)
22. lokakuuta – Aarne Forsman, suomalainen valokuvaaja (s. 1884)
23. lokakuuta – John Boyd Dunlop, skotlantilainen eläinlääkäri ja keksijä (s. 1840)
4. marraskuuta – Hara Takashi, Japanin pääministeri (s. 1856)
7. marraskuuta – Peter Conover Hains, yhdysvaltalainen kenraali (s. 1840)
9. marraskuuta – Gyula Breyer, unkarilainen shakinpelaaja (s. 1893)
9. marraskuuta – A. O. Wuorimaa, suomalainen kirkkoherra ja kansanedustaja (s. 1854)
15. marraskuuta – James Johnson, brittiläinen taitoluistelija (s. 1874)
17. marraskuuta – Akseli Listo, suomalainen varatuomari ja senaatin esittelijäsihteeri (s. 1856)
18. marraskuuta – Cornelius Leahy, irlantilainen yleisurheilija (s. 1876)
20. marraskuuta – Christina Nilsson, ruotsalainen sopraano (s. 1843)
28. marraskuuta – `Abdu'l-Bahá, persialaissyntyinen bahai-uskon johtohahmo (s. 1844)
6. joulukuuta – Jesse Carleton, yhdysvaltalainen golfaaja (s. 1862)
8. joulukuuta – Teppo Jänis, karjalainen kanteleensoittaja (s. 1850)
12. joulukuuta – Henrietta Swan Leavitt, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (s. 1868)
12. joulukuuta – Oskari Leivo, suomalainen kansanedustaja (s. 1876)
16. joulukuuta – Camille Saint-Saëns, ranskalainen säveltäjä (Eläinten karnevaali) (s. 1835)
17. joulukuuta – Matts Alanko, suomalainen kelloseppä ja valaja (s. 1828)
17. joulukuuta – Jules Trinité, ranskalainen ampuja ja olympiamitalisti (s. 1856)
20. joulukuuta – Hans Hartwig von Beseler, saksalainen kenraalieversti (s. 1850)
22. joulukuuta – Aleksanteri Koivisto, suomalainen maanviljelijä, valtiopäivämies ja kansanedustaja (s. 1863)
26. joulukuuta – Mathilda Hoffman, suomalainen diakonissa (s. 1845)