PROFILBARU.COM

Tämä artikkeli käsittelee vuotta. Steven Spielbergin elokuvaa käsittelee artikkeli 1941 – Anteeksi, missä on Hollywood?

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1941 oli normaalivuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta − Toejoen ja Uudenkoiviston taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin ja niiden alueet siirrettiin Porin maalaiskunnasta Porin kaupunkiin.
3. tammikuuta − Tasavallan presidentti Risto Ryti nimitti Suomen Pankin johtajan Jukka Rangellin muodostaman hallituksen.
11. tammikuuta – Norjan johtaja Vidkun Quisling pyysi saksalaisten miehitysjoukkojen apua oppositiovoimien tukahduttamiseen.
17. tammikuuta – Suomessa siirrettiin yleisen työvelvollisuuden johto kansanhuoltoministeriöltä kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle.
19. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Italian joukkoja vastaan Eritreassa.
19. tammikuuta – Toivo Särkän ohjaama ja Mika Waltarin käsikirjoittama elokuva Kulkurin valssi sai ensiesityksensä. Elokuvan pääosissa olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo ja sen kävi katsomassa yli miljoona suomalaista. Edellinen vastaaviin katsojalukuihin noussut elokuva oli ollut Risto Orkon Siltalan pehtoori vuonna 1934, ja sen ylitti vasta Edvin Laineen Tuntematon sotilas vuonna 1955.^[1]
21. tammikuuta – Britit ja australialaiset hyökkäsivät Tobrukiin Libyassa.
21. tammikuuta – Fasistinen Rautakaarti yritti vallankaappausta Romaniassa.
23. tammikuuta – Charles Lindbergh puhui Yhdysvaltain kongressin edessä ja suositteli pysymistä neutraalina sodassa.
29. tammikuuta – Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) lopetti toimintansa.

Helmikuu

1. helmikuuta – Saksalaismielisyydestään tunnettu varatuomari Arno Anthoni nimitettiin Valtiollisen poliisin päälliköksi.
1. helmikuuta − Suomessa tuli voimaan ensimmäinen liikevaihtoverolaki.
3. helmikuuta – Pierre Laval nostettiin Vichyn Ranskan johtoon.
6. helmikuuta − Suomen Moskovan-lähettiläs J. K. Paasikivi ehdotti Petsamon luovuttamista Neuvostoliitolle muualta saatavaa korvausta vastaan. Neuvostoliitto vaati itselleen Petsamon nikkelikaivoksia.
10. helmikuuta − Marsalkka Mannerheim pyysi vapautusta Suomen puolustusvoimien ylipäällikön tehtävistä, koska hän katsoi Neuvostoliitolle tehtävien myönnytysten vaarantavan Suomen puolustusmahdollisuudet. Keskusteltuaan presidentti Risto Rytin kanssa Mannerheim perui anomuksensa seuraavana päivänä.
10. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta kutsui suurlähettiläänsä kotiin Romanian pääkaupungista Bukarestista.
11. helmikuuta – Kenraaliluutnantti Erwin Rommel saapui Tripoliin.
15. helmikuuta – Puukaasuttimet tulivat Suomessa pakollisiksi kaikissa moottoriajoneuvoissa lukuun ottamatta diplomaatti- ja hälytysajoneuvoja.
18. helmikuuta − Saksan Norjassa olleiden joukkojen esikuntapäällikkö, eversti Erich Buschenhagen saapui kahden viikon vierailulle Suomeen. Vierailun tarkoituksena oli valmistella Neuvostoliiton vastaisia operaatioita Suomen alueella ja tunnustella sotilaallisen yhteistyön mahdollisuuksia suomalaisten kanssa. Buschenhagen tapasi muun muassa marsalkka Mannerheimin, kenraalimajuri Aksel Airon ja kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuon.
22. helmikuuta – Adolf Hitler hyväksyi 750 suomalaisen ottamisen SS-joukkoihin.
23. helmikuuta – Neuvostoliitto asetti takarajan Petsamon kaivostoiminnan järjestämiseksi sen vaatimalla tavalla. Suomi ei suostunut vaatimuksiin ja Neuvostoliiton Helsingin-lähettiläs Ivan Zotov poistui Helsingistä.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Bulgaria liittyi akselivaltoihin.
1. maaliskuuta – Ensimmäinen FM-radioasema, W47NV, aloitti Nashvillessä Tennesseessä.
1. maaliskuuta – Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen ensimmäinen osa ilmestyi Suomessa kielitieteilijä Lauri Hirvensalon suomentamana ja WSOY:n kustantamana.
11. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt allekirjoitti Lend-Lease-lain, joka salli yhdysvaltalaisvalmisteisen sotamateriaalin myynnin Liittoutuneille.
12. maaliskuuta – Suomen ulkoministeri Rolf Witting hyväksyi suomalaisten sotilaiden värväämisen saksalaisiin SS-joukkoihin.
20. maaliskuuta − Kansanhuoltoministeriö määräsi kaiken villan ja villalumpun takavarikkoon kotimaisen tekstiilituotannon turvaamiseksi.
23. maaliskuuta – Helsingin Kaisaniemessä mitattiin lumensyvyydeksi ennätykselliset 109 cm. Kahden edellisen päivän aikana satoi uutta lunta 55 cm.
25. maaliskuuta – Jugoslavian kuningaskunta liittyi Wienissä akselivaltoihin.
27. maaliskuuta – Jugoslavian sijaishallitsija Ruhtinas Paulin palatessa Wienistä neuvotteluista armeijan upseerit kapinoivat ja asettivat 17-vuotiaan prinssi Petarin Jugoslavian kuninkaaksi ja ilmoittivat kolmisopimuksen mitättömäksi.
Italian taistelulaiva Vittorio Veneto, joka selvisi Matapanin taistelusta takaisin satamaan. Italia menetti viisi muuta alusta.
27.–29. maaliskuuta – Matapanin taistelu: Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat upotti viisi italialaista sotalaivaa Peloponnesoksen rannikolla.
30. maaliskuuta – Adolf Hitler esitti näkemyksiään hyökkäyksestä Neuvostoliittoon muun muassa kenraalikunnalleen pitämässään puheessa Berliinin valtakunnankansliassa.

Huhtikuu

4. huhtikuuta – Akselivaltojen tukijoiden ja kansallismielisten vallankaappaus Irakissa Rašid Ali al-Kailanin johdolla pyrki tuomaan maan akselin puolelle sodassa. Kaappaus päättyi toukokuun lopulla brittijoukkojen lyötyä Irakin joukot.
6. huhtikuuta – Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan ja Kreikkaan.
7. huhtikuuta – Turun hovioikeus piti voimassa Helsingin raastuvanoikeuden joulukuussa 1940 tekemän päätöksen Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkauttamisesta.
17. huhtikuuta – Jugoslavia antautui.
21. huhtikuuta – Kreikka antautui. Britit vetäytyvät Kreetalle.
21. huhtikuuta − SS-joukkoihin lähtevien suomalaisten sotilaiden värväys alkoi Helsingissä.
23. huhtikuuta – Neuvostoliiton uusi Helsingin-lähettiläs Pavel Orlov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto enää vastustanut Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
27. huhtikuuta – Saksalaiset saapuivat Ateenaan.
30. huhtikuuta − Eduskunta hyväksyi valtalain, joka antoi hallitukselle laajat valtuudet säännellä talouselämää poikkeusoloissa, sekä lain väestön toimeentuloa vaarantavien rikosten rankaisemisesta. Taustalla oli jatkuvasti paheneva tavara- ja raaka-ainepula.

Toukokuu

1. toukokuuta – Orson Wellesin Citizen Kane ensi-iltaan New Yorkissa.
2. toukokuuta – Grinin keskitysleiriä alettiin käyttää pääasiassa norjalaisten poliittisten vankien sijoituspaikkana.
4. toukokuuta – Adolf Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän selosti Saksan saavuttamia voittoja Balkanin niemimaalla. Hitler korosti, että ”mikään voima ei voi viedä Saksalta sitä, minkä se on taistellen hankkinut”. Lisäksi hän solvasi Britannian pääministeriä Winston Churchillia ”halvaantuneeksi juopoksi” ja sodanlietsojaksi.
4. toukokuuta − Suomen ja Ruotsin välinen kolme viikkoa kestänyt maaottelumarssi alkoi. Marssille osallistui myös Suomen korkein poliittinen johto. Marssi päättyi Suomen voittoon 25. toukokuuta.
6. toukokuuta − Ensimmäiset SS-joukkoihin osallistuneet suomalaiset sotilaat lähtivät Saksaan.
Enigma-salauslaite.
9. toukokuuta – Kuninkaallinen laivasto kaappasi sukellusvene U-110:n Atlantilla. Sukellusveneessä oli mukana viimeisin Enigma-salauslaite, jota liittoutuneet käyttivät saksalaisten koodin murtamiseen.
10. toukokuuta – Rudolf Hess hyppäsi laskuvarjolla Skotlantiin väittäen olevansa rauhan asialla. Hänet vangittiin ja pidettiin Britanniassa sodan loppuun saakka. Hessin paikalle Saksan kansallissosialistisen puolueen johdossa tuli Martin Bormann.
12. toukokuuta – Konrad Zuse sai valmiiksi Z3-tietokoneen.
20. toukokuuta – Saksalaisjoukot hyökkäsivät Kreetalle.
23. toukokuuta − Kansanedustaja Väinö Meltti erotettiin SDP:sta.
24. toukokuuta – Saksalainen taistelulaiva Bismarck upotti brittien taisteluristeilijä HMS Hoodin. Kolme merimiestä 1480:stä pelastui.
25. toukokuuta – Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille.
26. toukokuuta – Bismarck sai osuman torpedosta ja menetti ohjattavuutensa.
26. toukokuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi sai pyytämänsä eron Suomen Moskovan-lähettilään tehtävistä.
27. toukokuuta – Bismarck upotettiin Atlantilla, 2 300 merimiestä kuoli.
27. toukokuuta – Presidentti Roosevelt julisti rajoittamattoman kansallisen hätätilan.
30. toukokuuta – Suomen hallitus päätti, että siirtoväen asuttamisessa ja pika-asutuslain toimeenpanossa voitiin tarvittaessa turvautua pakkokeinoihin.
31. toukokuuta − Aleksis Kiven Seura perustettiin.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Kreeta antautui.
7. kesäkuuta – SS-Divisioona Nord aloitti marssin Norjasta Jäämerentietä pitkin Vuotson ja Sodankylän kautta Rovaniemelle.
8. kesäkuuta – Liittoutuneet valtasivat Syyrian ja Libanonin.
9. kesäkuuta – Suomessa osittainen liikekannallepano, joukkoja asetettiin saksalaiskomentoon. Malmin lentoasema varattiin saksalaisten käyttöön ja sen käyttö Suomen ilmavoimilta kiellettiin.
14. kesäkuuta – Pakkoväestönsiirtoja Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 40 000 liettualaista pakkosiirrettiin Siperiaan.
15. kesäkuuta – Saksan Norjan armeijan esikunta siirtyi Rovaniemelle, jonne armeijan komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst saapui viikkoa myöhemmin. Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen.
17. kesäkuuta – Suomessa julistettiin täydellinen liikekannallepano.
17. kesäkuuta − Suomen hallitus kutsui kotiin Moskovan-lähetystön henkilökunnan.
18. kesäkuuta − Valtiollinen poliisi pidätti yli sata suomalaista kommunistia ja sodan vastustajiksi epäiltyä, muun muassa lakkautetun SNS-seuran jäseniä. Ennen jatkosodan puhkeamista pidätettiin kaikkiaan noin 500 henkilöä.
18. kesäkuuta − Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset.
18. kesäkuuta − Rovaniemen seudulle keskitetyt yhteensä 40 600 miehen vahvuiset saksalaisjoukot aloittivat siirtymisen kohti Sallaa.
21. kesäkuuta – Suomen hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta suomalaista evakuoitavaksi.
21.–22. kesäkuuta – Saksalaiset laskivat Itämeren poikki Memelistä Gotlannin eteläkärkeen kolme miinoitetta (Wartburg 1, 2 ja 3), jossa kussakin oli 500 miinaa ja 600 raivausestettä, APOLDA-kentät Örön ja Hiidenmaan välille (yhteensä 581 miinaa ja 673 raivausestettä) ja Corbetha -kentät (yhteensä 400 miinaa ja 700 raivausestettä) Tammisaaren ja Paldiskin välille.
22. kesäkuuta – Kaksi Saksan vuoristodivisioonaa (2. ja 3.) siirtyi Norjasta Petsamoon, valmisteluja varten maahan oli päästetty saksalaispioneereja siviiliasussa jo päivää aikaisemmin.
22. kesäkuuta – Suomalaiset sukellusveneet sekä suomalaiset ja saksalaiset laivat aloittivat Suomenlahden miinoittamisen, jotta Neuvostoliiton Itämeren laivaston vapaa kulku estettäisiin.
Operaatio Barbarossa: Saksan Wehrmachtin joukot ylittävät Neuvostoliiton rajan 22. kesäkuuta 1941.
22. kesäkuuta – Operaatio Barbarossa: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Adolf Hitler julisti radioidussa puheessaan Suomen taistelevan liitossa (saks. im Bunde) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta Hitlerin puhe oli maan johdolle kiusallinen, sillä se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa.
22. kesäkuuta – Neuvostoliiton lentokoneet tekivät ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään operaatio Kilpapurjehdukseen osallistuneita suomalaisia sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan.
22. kesäkuuta – Neuvostoliiton Pohjoinen laivasto ja 14. armeija saivat käskyn pommittaa viholliskohteita Petsamon ja Kirkkoniemen alueella. Kello 6.05 aamulla Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat suomalaisia panssarilaivoja Sottungan luona, kello 6.15 Alskärin linnaketta Turun saaristossa, kello 6.45 suomalaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja kello 7.55 Puna-armeijan tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia merellä kulkenutta suomalaista laivaa kohti.
22. kesäkuuta – Valtioneuvoston tiedoituskeskuksen seuraajaksi perustettiin Valtion tiedoituslaitos johtamaan sensuuria ja valvomaan Yleisradion ja muiden tiedotusvälineiden toimintaa.
24. kesäkuuta – Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä.
25. kesäkuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta. Pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa ja jatkosota alkoi. Suomen sodanjohto siirtyi Mikkeliin.
25. kesäkuuta – Ruotsi julistautui puolueettomaksi Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa.
26. kesäkuuta − Presidentti Risto Ryti piti radiopuheen, jossa hän totesi Suomen joutuneen Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.
26. kesäkuuta − Suomen armeija ja Suomessa olleet saksalaiset joukot aloittivat maahyökkäyksen.
26. kesäkuuta – Tuntemattomat, neuvostoliittolaisiksi oletetut lentokoneet pommittivat Unkarille kuuluvaa Kassan kaupunkia Slovakiassa.
26. kesäkuuta – Clemens von Galen julkaisi yhdessä muiden saksalaisten katolisten piispojen kanssa paimenkirjeen, jossa he kritisoivat valtakunnanhallituksen kristinuskon vastaisia toimenpiteitä. Piispojen mielestä oli käsittämätöntä, että kristinuskon vastainen kampanja jatkui sodan aikanakin, jolloin kansallinen yhtenäisyys juuri olisi ollut tärkeää. Heidän mielestään koko kristinuskon tulevaisuus Saksassa oli uhattuna. Kirje luettiin ääneen kaikissa Saksan kirkoissa 6. heinäkuuta 1941. Propagandaministeri Joseph Goebbelsin mielestä kyse oli joukosta järjettömiä syytöksiä ja häpeämättömiä vaatimuksia. Hänen mielestään paimenkirje oli myös ”Saksan katolisten pappien tikarinisku taistelevan armeijan selkään”.
27. kesäkuuta – Unkari julisti sodan Neuvostoliitolle reaktiona Kassan pommitukseen edellisenä päivänä.
27. kesäkuuta – Iașin pogromi käynnistyi Romanian diktaattori Ion Antonescun käskystä.
28.–29. kesäkuuta – Iașin pogromi; armeija, poliisi ja santarmiyksiköt suorittivat yöllä pidätyksiä ja teloituksia. Juutalaisia ammuttiin kaupungissa tuhatmäärin. Lisäksi heitä lähetettiin kuolemanjunissa tuhoamis- ja keskitysleireille. Romanian salainen poliisi Serviciul Secret de Informatii arvioi määräksi 13 266 juutalaista raportissaan 23. heinäkuuta 1943. Noin vuotta aiemmin armeijan työpalvelu ilmoitti, ettei se kyennyt löytämään 13 868 Iașin juutalaista. Oman sodanjälkeisen väestölaskentansa mukaan juutalaisväestö ilmoitti uhreja olleen peräti 14 850.
28. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheim hyväksyi hyökkäyssuunnitelman itään.
29. kesäkuuta − Suomen sodanjohto varoitti sanomalehdissä julkaistussa tiedotteessa väestöä avustamasta vihollisen lähettämiä desantteja ja kehotti ilmoittamaan "epäilyttävistä" ja "muukalaisilta näyttävistä" henkilöistä lähimmälle poliisi- tai sotilasviranomaiselle.
29. kesäkuuta − Petsamon saksalaisdivisioonat aloittivat hyökkäyksen kohti Murmanskia.
30. kesäkuuta – Vichyn hallitus Ranskassa katkaisi suhteensa Neuvostoliittoon.
30. kesäkuuta − Ensimmäiset Neuvostoliiton Suomen alueelle lentokoneista pudottamat desantit havaittiin Askolassa ja Kalvolassa.

Heinäkuu

2. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Riian.^[2]
5. heinäkuuta – Saksan joukot saavuttivat Dneprjoen.
5.–19. heinäkuuta – Ecuadorin-Perun sota.
7. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot miehittivät Islannin.
8. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Sallan kirkonkylän, joka oli Moskovan rauhan nojalla jäänyt Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle.
8. heinäkuuta − Marsalkka Mannerheim antoi kuulutuksen siitä, miten Suomen valtaamilla alueilla asuvan väestön oli käyttäydyttävä. Kuulutus julkaistiin suomen, karjalan ja venäjän kielillä.
8. heinäkuuta − Neuvosto-Karjalassa muodostettiin ensimmäiset partisaaniosastot Suomen puolelle tehtäviä hyökkäyksiä varten.
10. heinäkuuta – Karjalan armeija aloitti suurhyökkäyksen Laatokan pohjoispuolelle. Marsalkka Mannerheim antoi ns. miekantuppipäiväkäskyn.
10. heinäkuuta − Jedwabnen joukkomurha; Jedwabnen 2 500 asukkaan kylän juutalaisväestöstä murhattiin eri lähteiden mukaan 380−1600 henkeä. Osa pakotettiin latoon, joka sytytettiin palamaan, ja sisälle suljetut paloivat elävältä. Ei-juutalaisten puolalaisten osallistumista murhiin pidetään todistettuna, mutta saksalaisten osuudesta kiistellään edelleen. Vuonna 2001 Puolan presidentti Aleksander Kwaśniewski pyysi juutalaisilta julkisesti anteeksi Jedwabnen tapahtumia.
12. heinäkuuta – Saksan katolinen piispainkokous jätti valtakunnanhallitukselle muistion, jossa se vaati perustuslaissa taattua uskonnonvapautta ja oikeutta harjoittaa uskontoa julkisesti. Se vaati, että valtakunnanhallituksen tuli lopettaa kampanjansa kirkosta eroamisen edistämiseksi, protestoi nuorison järjestelmällistä antikristillistämistä ja vaati viidennen ja kuudennen käskyn kunnioittamista. Viimeksi mainittu vaatimus vastusti ennen kaikkea kansallissosialistien eutanasiaohjelmaa ja kristillisen sukupuolimoraalin halventamista yhteiskunnassa. Muistio vastusti myös pappien pidättämistä ja luostarien sulkemista sekä kirkon diakonia- ja hyväntekeväisyystyön rajoittamista.
15. heinäkuuta − Itä-Karjalan sotilashallinto perustettiin Suomen miehittämän Neuvosto-Karjalan hallintoelimeksi. Sen päälliköksi nimitettiin Enso-Gutzeit Oy:n pääjohtaja, vuorineuvos ja everstiluutnantti Väinö Kotilainen. Esikunta sijoitettiin Mikkeliin.
16. heinäkuuta – Josif Stalinin poika Jakov Džugašvili jäi saksalaisten sotavangiksi Valko-Venäjällä lähellä Vitebskiä. Hän kuoli myöhemmin Sachsenhausenin keskitysleirissä. Josif Stalin ei tehnyt mitään poikansa vapauttamiseksi.
16. heinäkuuta − Suomalaiset saavuttivat Laatokan rannan Impilahden Koirinojalla.
19. heinäkuuta − Josif Stalin otti itselleen Neuvostoliiton puolustusministerin tehtävät.
20. heinäkuuta – Vuokkiniemen kylässä pidettiin heimoaktivistien ja Itä-Karjalan sotilashallinnon järjestämä Vuokkiniemen kansalliskokous, jossa päätettiin että Viena ja Aunus eroavat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.^[3]
Majdanekin keskitysleiri vuonna 2008.
21. heinäkuuta − Heinrich Himmler käski käydessään Itä-Puolassa seudulle perustettavaksi 50 000 vangin keskitysleirin. Tämän seurauksena Majdanekin keskitysleirin rakennustyö alkoi syksyllä ja sen suorittivat puolalaiset juutalaiset ja neuvostoliittolaiset sotavangit.
22. heinäkuuta − 5. divisioonan komentaja eversti Ruben Lagus nimitettiin ensimmäiseksi Mannerheim-ristin ritariksi.
26. heinäkuuta – Japanin vallattua Ranskan Indokiinan Roosevelt määräsi kaikki japanilaisen omaisuuden takavarikoitavaksi Yhdysvalloissa.
27. heinäkuuta – Josif Stalin antoi käskyn numero 227 vastauksena saksalaisten etenemiseen. Käsky määräsi ilman lupaa vetäytyneet tai paikkansa jättäneet teloitettaviksi.
28. heinäkuuta − Ulkoministeri Rolf Witting ilmoitti Ison-Britannian Helsingin-lähettiläälle Gordon Verekerille Suomen "keskeyttävän" diplomaattisuhteensa Britanniaan sekä määräsi Suomen Lontoon-lähettilään Georg Achates Gripenbergin antamaan saman ilmoituksen ulkoministeri Anthony Edenille ja palaamaan Lontoosta kotiin.
30. heinäkuuta − Kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Tanner vaati Tampereella pitämässään puheessa SDP:n oppositioryhmän (ns. kuutosten) ja kommunistien tuhoamista.
31. heinäkuuta – Hermann Göring määräsi SS-kenraali Reinhard Heydrichin toimittamaan suunnitelman juutalaisongelman lopulliseksi ratkaisuksi.

Elokuu

1. elokuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteet Isoon-Britanniaan.
6. elokuuta – Saksalaiset joukot saavuttivat Suomenlahden rannikon lähellä Kundaa, Tallinna–Narva-rautatie katkaistiin ja puna-armeijan 8. armeija jaettiin kahtia.^[2]
7. elokuuta − Josif Stalin julistautui puna-armeijan ylipäälliköksi.
10. elokuuta − Suomalaiset saivat haltuunsa Karmalansalmen.
14. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill antoivat Atlantin julistuksen.
15. elokuuta – Suomalaiset takaisinvaltasivat Sortavalan.
17. elokuuta – Virolaiset partisaanit ja saksalaiset saivat haltuunsa Narvan.^[2]
17. elokuuta – Suomalaiset aloittivat hyökkäyksessä Rautalahtea vastaan, joka pysähtyi pian neuvostojoukkojen sitkeään vastarintaan ja vastahyökkäykseen. Neuvostojoukot saivat kuljetettua pääosan materiaalistaan ja henkilöstöstään pois 19. elokuuta mennessä.
Tämän rakennuksen kellarissa Sonnensteinissa lähellä Dresdeniä surmattiin kaasuttamalla 13 720 Aktion T4 -eutanasiaohjelman uhria sekä yli tuhat keskitysleirivankia.
18. elokuuta – Saksassa Hitler määräsi väliaikaisesti keskeyttämään mielisairaiden ja vammaisten järjestelmällisen eutanasian eli T4-ohjelman protestien vuoksi. Tähän mennessä T4-ohjelmassa oli surmattu jo 70 000 henkilöä. Julkinen vastustus kykeni kuitenkin vain hidastamaan operaatiota, ja murhat jatkuivat vain entistä salaisempina.
19. elokuuta – Karjalan armeija aloitti hyökkäyksensä, jonka tavoitteena oli vallata Suojärvi ja loput pohjoisemmasta Laatokan Karjalasta. Suomalaiset saivat vallatuksi Suojärven alueen.
20. elokuuta – Hitler määräsi kenraali Waldemar Erfurthin esittämään suomalaisille toivomuksen mahdollisimman tehokkaasta osallistumisesta hyökkäykseen Leningradia vastaan. Ryti ja Mannerheim lähettivät Saksaan 26. elokuuta kielteisen vastauksen.
21. elokuuta – Suomalaiset takaisinvaltasivat Käkisalmen.
21. elokuuta − Kokoomuksen kansanedustaja, kirkkoherra ja reservin kapteeni Väinö Havas kaatui Suojärvellä. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Oskari Heikinheimo.
23. elokuuta − Suomalaiset etenivät Tsalkkiin asti.
24. elokuuta − Suomalaiset valtasivat Konevitsan Laatokalla.
27. elokuuta − Ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn Karjalan armeijalle, jonka hyökkäyksen tavoitteena oli edetä Syvärille. Sivutavoitteena oli edetä Prääsään ja Munjärvelle.
28. elokuuta – Neuvostoliiton Itämeren laivasto evakuoi Tallinnan, jonka laivastotukikohtaa 60 000 puna-armeijan sotilasta oli puolustanut.
28. heinäkuuta – Saksalaiset valtasivat Tallinnan.^[2]
29. elokuuta – Valtiollinen poliisi pidätti Sosialidemokraattien opposition, Sosialistisen eduskuntaryhmän eli niin sanotut kuutoset sekä kansanedustaja Johan Helon. Heidät asetettiin syytteeseen valtiopetoksen valmistelusta.
29. elokuuta − Professori Jalmari Jaakkola julkisti saksankielisen teoksensa Die Ostfrage Finnlands (Suomen idänkysymys), jossa hän pyrki osoittamaan Itä-Karjalan kuuluvan Suomelle. Teos herätti kielteistä arvostelua muun muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
30. elokuuta – Suomalaiset takaisinvaltasivat Viipurin.
31. elokuuta – Presidentti Risto Ryti antoi suomalaisille sotajoukoille luvan ylittää vanha raja Itä-Karjalassa.
31. elokuuta – Ensimmäinen Neuvostoliittoa avustanut Atlantin saattue saapui Arkangeliin.^[4] Kuuden kauppa-aluksen ”Dervish”-saattue kokoontui Islannin Hvalfjörðurissa ja purjehti 10 päivää.

Syyskuu

2. syyskuuta – Suomalaiset saavuttivat vanhan rajan Karjalankannaksella ja ryhmittyivät puolustukseen.
3. syyskuuta − Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät ensimmäisen iskun suomalaisia siviilejä vastaan hyökkäämällä Kuoskun kylään Savukoskella. Hyökkäyksessä kuoli kuusi kyläläistä.
3. syyskuuta − Karjalan armeija aloitti yleishyökkäyksen, joka päivää myöhemmin johti läpimurtoon Tuulosjoella. Hyökkäystä edelsi Karjalan armeijan historian suurin tulivalmistelu, johon osallistui noin 200 tykkiä ja kranaatinheitintä.
5. syyskuuta − Saksalaiset saivat haltuunsa koko Viron alueen.
5. syyskuuta − Suomalaisen VI armeijakunnan joukot valtasivat Aunuksen kaupungin.
7. syyskuuta – Suomalaiset saavuttivat Syvärin Lotinapellon seudulla.
Kuva saarretusta Leningradista.
8. syyskuuta – Saksan joukot saavuttivat Leningradin, kaupungin saarto alkoi.
8. syyskuuta – Suomalaisjoukot saavuttivat Syvärin Kuuttilahden, Lotinapellon ja Podporožen luona.
8. syyskuuta – Suomalaisten 17. divisioonan joukoista muodostettu Osasto Marttinen saavutti Syvärin aseman ja katkaisi samalla Leningrad-Murmansk välisen Muurmannin radan.
13. syyskuuta – Panssarilaiva Ilmarinen ajoi miinaan Suomenlahden suulla vajaan 20 meripeninkulman päässä Utöstä etelään ja upposi. 271 miestä hukkui, 132 saatiin pelastetuiksi.
14. syyskuuta – Katajanokan räjähdys, jossa neljä laituriin kiinnitettyä saksalaista miinanraivaajaa tuhoutui täydellisesti
16. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Britannian painostuksesta Iranin šaahi Reza Pahlavi jätti valtaistuimen pojalleen Mohammad Reza Pahlaville.
16. syyskuuta – Hitler ja Himmler tapasivat. Parin päivän kuluttua Himmler ilmoitti Warthegaun käskynhaltijalle Arthur Greiserille, että Hitler tahtoi tyhjentää Saksan valtakunnan juutalaisista.
17. syyskuuta − Suomen Moskovan-lähetystön henkilökunta saapui Helsinkiin lähes kolmen kuukauden matkan jälkeen.
17. syyskuuta – Suomalaisten hyökkäys Petroskoin valtaamiseksi alkoi.
18. syyskuuta − Suomalaiset valtasivat Bulajevan.
19. syyskuuta – Natsi-Saksan poliisiviranomaiset määräsivät, etteivät kuusi vuotta täyttäneet juutalaiset saaneet liikkua julkisilla paikoilla ilman suurikokoista rinnukseen kiinnitettävää kuusisakaraista tähteä, jossa oli keltaisella pohjalla mustin kirjaimin sana juutalainen.
22. syyskuuta – Iso-Britannia vaati Suomea vetäytymään Tarton rauhan rajalle ja ilmoitti, ettei Suomen sotaa voitu pitää erillisenä Euroopan yleisestä sodasta.
22. syyskuuta − Saksan Norjan-joukkojen komentaja kenraalieversti Nikolaus von Falkenhorst vieraili Suomen sodanjohdon luona Mikkelissä.
23. syyskuuta – Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf saapui vierailulle Suomeen ja kävi tutustumassa rintamatilanteeseen Karjalassa.
24. syyskuuta – Suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa Äänisen rannalle.
24. syyskuuta − Neuvostoliitto yhtyi Yhdysvaltain ja Ison-Britannian antamaan Atlantin julistukseen.
27. syyskuuta – Reinhard Heydrich nimitettiin Böömin–Määrin protektoraatin valtakunnanprotektoriksi.
Joukkohauta Babi Jarissa.
29. syyskuuta – Babi Jarissa saksalaiset Einsatzgruppenit toimeenpanivat kaksi päivää kestäneen joukkomurhan, jossa kuoli saksalaisten raporttien mukaan 33 771 juutalaista ja myöhemmin myös romaneja ja neuvostoliittolaisia sotavankeja; yhteensä noin 100 000 henkeä.

Lokakuu

1. lokakuuta – Suomalaiset valtasivat Petroskoin ja nimesivät kaupungin Äänislinnaksi.
2. lokakuuta – Hitler lähetti Petroskoin valtaamisen jälkeen onnittelusähkeen Mannerheimille.
2. lokakuuta – Operaatio Taifun Moskovan valtaamiseksi käynnistyi.
7. lokakuuta − Presidentti Risto Ryti nimitti marsalkka Mannerheimin 1. luokan Mannerheim-ristin ritariksi.
8. lokakuuta – Saksan joukot saavuttivat Asovanmeren ja valtasivat Mariupolin.
10. lokakuuta – Reinhard Heydrich ilmoitti, että Saksan juutalaiset kuljetettaisiin Lodziin, Riikaan ja Minskiin, ja ensimmäiset kuljetukset saapuivat Lodziin jo kuuden päivän kuluttua.
12. lokakuuta − Äänislinnassa pidettiin kaupungin valtausparaati. Paraatijoukot otti vastaan jalkaväenkenraali Erik Heinrichs yhdessä armeijakuntien komentajien kanssa.
13. lokakuuta − Heinrich Himmler tapasi Lublinin SS-poliisipäällikkö Odilo Globočnikin ja ilmeisesti tuossa tapaamisessa hyväksyi Belzecin tuhoamisleirin rakentamisen, joka alkoi 1. marraskuuta.
15. lokakuuta − Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunta siirtyi Mikkelistä Joensuuhun.
16. lokakuuta − Neuvostoliiton hallitus ja ulkomaiset diplomaatit siirtyivät Moskovasta Kuibyševin kaupunkiin. Josif Stalin jäi kuitenkin Moskovaan.
17. lokakuuta – Josif Stalin vaati Isoa-Britanniaa julistamaan sodan Suomelle.
18. lokakuuta − Japanin poliisi pidätti saksalaisen Frankfurter Zeitungin Tokion-kirjeenvaihtajan Richard Sorgen ja hänen avustajansa Max Clauzenin epäiltyinä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
19. lokakuuta − Josif Stalin julisti Moskovan piiritystilaan.
20. lokakuuta – Ilmajoen asevarikon räjähdysonnettomuus: Ilmajoen Palonkylässä sijainneessa Asevarikko 4:ssä tapahtui räjähdys, jossa sai surmansa viisi henkilöä.
22.–24. lokakuuta – Odessan joukkomurha Odessassa ja Transnistriassa. Armeijan päämajassa räjähti pommi, joka surmasi 67 ihmistä, joukossa saksalaisia ja romanialaisia upseereja. Tämän seurauksena romanialaiset sotilasjoukot kokosivat 19 000 juutalaista torille. Monet ammuttiin, toisten päälle valeltiin polttoainetta ja heidät poltettiin. Ainakin 20 000 muuta juutalaista vietiin Dalnikiin, lukittiin vajoihin ja poltettiin.
23. lokakuuta – Walt Disneyn animaatioelokuva Dumbo sai ensi-iltansa.
23. lokakuuta – Heinrich Himmler kielsi juutalaisten maastamuuton Saksasta.
24. lokakuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 123−4 lain, jolla pidennettiin vuoden 1939 vaaleissa valittujen kansanedustajien toimikautta kahdella vuodella. Uusien eduskuntavaalien sääntömääräinen ajankohta olisi ollut heinäkuun alussa 1942. Eräät kansanedustajat epäilivät, voidaanko vaaleja pitää edes vuonna 1944.
30. lokakuuta – Roosevelt hyväksyi miljardin dollarin Lend-Lease-avun Neuvostoliitolle.
30. lokakuuta − Valtiollinen poliisi antoi kommunistipoliitikko Yrjö Leinoa koskeneen etsintäkuulutuksen. Leino oli karannut rintamalle matkalla olleesta vankijunasta Riihimäen seudulla syyskuun alussa.
31. lokakuuta – Korkein oikeus vahvisti Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran (SNS) lakkauttamisen.

Marraskuu

1. marraskuuta – Belzecin tuhoamisleirin rakentaminen alkoi.
5. marraskuuta − Rauhanaktivisti Arndt Pekurinen teloitettiin Uhtualla hänen kieltäydyttyään osallistumasta hyökkäykseen.
6. marraskuuta – Josif Stalin piti toisen puheensa valtakaudellaan. Hän sanoi, että vaikka 350 000 sotilasta on kaatunut, saksalaisten tappiot ovat 4,5 miljoonaa ja voitto on lähellä.
6. marraskuuta – Mannerheim antoi käskyn, jonka mukaan suomalaisten joukkojen tuli saavuttaa Seesjärven ja Äänisen välinen kannas ja ryhmittyä sitten puolustukseen.
8. marraskuuta – Saksalaiset valtasivat Tihvinän Syvärin eteläpuolella.
U-81 -sukellusveneen torpedoima HMS Ark Royal uppoamassa.
14. marraskuuta – Lentotukialus HMS Ark Royal kaatui ja upposi U-81:n torpedoimana.
16. marraskuuta − Risto Orkon ohjaama elokuva Ryhmy ja Romppainen sai ensi-iltansa. Elokuva pohjautui kirjailija Armas J. Pullan teokseen ”Jees, punamultaa!” sanoi kersantti Ryhmy.
24. marraskuuta – Yhdysvallat myönsi Lend-Leasen myös Vapaan Ranskan joukoille (Forces Françaises Libres).
25. marraskuuta – Suomi liittyi antikominternsopimukseen.
25. marraskuuta – Sosialistinen eduskuntaryhmä eli ns. kuutoset erotettiin eduskunnasta ja heidän tilalleen valittiin uudet kansanedustajat SDP:sta.
26. marraskuuta – Yhdysvallat jätti Hullin nootin Japanille vaatien vetäytymistä Kiinasta.
26. marraskuuta – Vara-amiraali Chuichi Nagumon komentama kuuden lentotukialuksen saattue lähti kohti Pearl Harboria.
27. marraskuuta – Saksalaiset pääsivät lähimmäs Moskovaa. Kylmä sää ja vastahyökkäykset pysäyttivät etenemisen.
29. marraskuuta – Karjalan armeijan suurhyökkäys Karhumäkeä vastaan alkoi.
30. marraskuuta ja 8. joulukuuta – Rumbulan joukkomurha oli kaksi peräkkäistä natsien suorittamaa joukkomurhaa Biķerniekin metsäalueella, lähellä Riikaa Latviassa. Niissä surmattiin 25 000 Baltian juutalaista. Suurin osa uhreista oli latvianjuutalaisia, jotka tuotiin Riian ghetosta, noin tuhat oli Saksasta tuotuja juutalaisia. Murhat toteutti Einsatzgruppe A johtajanaan SS-poliisijohtaja Friedrich Jeckeln, apureina heillä oli latvialaisen aktivistiryhmän jäseniä.

Joulukuu

3. joulukuuta – Neuvostoliitto evakuoi joukkonsa Hangosta niiden jäätyä saarroksiin.
5. joulukuuta – Suomalaiset valtasivat Karhumäen ja kaksi päivää myöhemmin Poventsan, minkä jälkeen hyökkäys keskeytettiin.
6. joulukuuta – Iso-Britannia julisti sodan Suomelle, Unkarille ja Romanialle.
6. joulukuuta – Eduskunta julisti Moskovan rauhassa menetetyt alueet liitetyiksi jälleen Suomeen ja irtisanoi Neuvostoliiton kanssa solmitun Hankoa koskeneen vuokrasopimuksen. Samalla säädettiin joukko palautettuja alueita koskevia lakeja, palauttamislainsäädäntö.
7. joulukuuta – Japani teki yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla, vetäen Yhdysvallat mukaan toiseen maailmansotaan.
7. joulukuuta – Chełmnon tuhoamisleirin toiminta alkoi. Leiri oli ensimmäinen sellainen pysyvä leiri, jossa juutalaisia massamurhattiin myrkkykaasun avulla.
8. joulukuuta – Yhdysvallat julisti sodan Japanille.
8. joulukuuta – Rumbulan joukkomurhan jälkimmäinen päivä.
8. joulukuuta – Neuvostojoukot räjäyttivät Stalinin kanavan sulkuja, mutta tulvan vaikutukset jäivät pieniksi.
9. joulukuuta − Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher ehdotti inkeriläisten siviilien siirtoa Leningradin ympäristön sotatoimialueelta Suomeen.
9. joulukuuta – Neuvostojoukot takaisinvaltasivat Tihvinän.
10. joulukuuta – Japanilaisten ilmahyökkäys tuhosi brittien Singaporesta Malaijan maihinnousua torjumaan lähetetyn Force Z -laivasto-osaston. HMS Prince of Wales ja HMS Repulse upposivat.
11. joulukuuta – Saksa julisti sodan Yhdysvalloille.
15.−17. joulukuuta − Suurin yksittäinen Liepājan joukkomurha, jossa kuoli 2 749 juutalaista, suoritettiin vanhalla Latvian armeijan harjoitusalueella Šķēden dyyneillä. Ampujat olivat saksalaisia joukkoja, latvialaisia SD-joukkoja ja latvialaisia poliiseja.
19. joulukuuta – Adolf Hitler syrjäytti Walther von Brauchitschin ja otti itse armeijan johdon.
25. joulukuuta – Japanilaiset valtasivat Hongkongin.
27. joulukuuta – Brittikommandot tekivät iskun Vaagson satamaan Norjassa.

Tuntematon päivämäärä

Huhtikuu – Neuvostoliitto ja Japani solmivat puolueettomuussopimuksen.
Syys–lokakuu – Natsi-Saksan johto teki päätöksen "lopullisesta ratkaisusta" eli kaikkien juutalaisten tuhoamisesta. Koska kirjallista dokumenttia päätöksestä holokaustin aloittamisesta ei ole löydetty, sen ajankohdasta on väitelty tutkijoiden piirissä kauan, eikä tarkkaa päivämäärää ole voitu antaa.^[Historioitsija Christopher Browningin mukaan päätös jokaisen kiinnisaatavan juutalaisen murhaamisesta tehtiin 16. syyskuuta ja 25. lokakuuta 1941 välisenä aikana.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Martin Evans, vuoden 2007 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen geneetikko
5. tammikuuta – Hayao Miyazaki, japanilainen animaatioelokuvien tuottaja ja ohjaaja
6. tammikuuta – Tamara Lund, suomalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2005)
7. tammikuuta – John E. Walker, vuoden 1997 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti
12. tammikuuta – Long John Baldry, brittiläinen laulaja (k. 2005)
14. tammikuuta – Faye Dunaway, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. tammikuuta – Paavo Luokkala, suomalainen päätoimittaja (k. 2022)
18. tammikuuta – David Ruffin, yhdysvaltalainen soul-laulaja ja muusikko (k. 1991)
22. tammikuuta – Jaan Kaplinski, virolainen runoilija, filosofi ja kulttuurikriitikko (k. 2021)
24. tammikuuta – Daniel Shechtman, vuoden 2011 Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilainen materiaalitieteilijä, kvasikiteiden löytäjä
30. tammikuuta – Dick Cheney, yhdysvaltalainen poliitikko
31. tammikuuta – Plácido Domingo, espanjalais-meksikolainen oopperalaulaja
2. helmikuuta – Esko Riepula, valtiotieteilijä, Lapin yliopiston rehtori 1979–2006
3. helmikuuta – Katuutire Kaura, namibialainen poliitikko (k. 2022)
4. helmikuuta – Kaarlo Kangasniemi, suomalainen painonnostaja
5. helmikuuta – Anita Konkka, suomalainen kirjailija
7. helmikuuta – Kaarina Suonio, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maaherra
8. helmikuuta – Vilhelm Helander, suomalainen arkkitehti
8. helmikuuta – Irma Kukkasjärvi, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 2011)
10. helmikuuta – Michael Apted, brittiläinen elokuvaohjaaja (k. 2021)
12. helmikuuta – Paavo Janhunen, suomalainen ilmavoimien everstiluutnantti ja koelentäjä (k. 1985)
12. helmikuuta – Ritva Vepsä, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
16. helmikuuta – Kim Jong-il, Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeri ja kansallisen puolustuskomitean puheenjohtaja (neuvostoliittolaisten lähteiden mukaan) (k. 2011)
19. helmikuuta – David Gross, vuoden 2004 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
22. helmikuuta – Jürgen Nöldner, saksalainen jalkapalloilija (k. 2022)
26. helmikuuta – Tupuna Vaissi, Sirkka Helinä Vaissi, suomalainen lastenkirjailija ja kuvataiteilija (k. 2012)
3. maaliskuuta – Timo Martinkauppi, suomalainen lavastaja, näyttelijä ja televisio-ohjaaja (k. 2021)
7. maaliskuuta – Elina Luukanen, suomalainen taidegraafikko
10. maaliskuuta – George Smith, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
11. maaliskuuta – Toivo Jaakkola, suomalainen teoreettinen fyysikko ja kosmologi (k. 1995)
12. maaliskuuta – Tapani Valtasaari, suomalainen oopperalaulaja (k. 2004)
14. maaliskuuta – Helena Lehtelä, suomalainen viulisti (k. 2018)
14. maaliskuuta – Wolfgang Petersen, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 2022)
15. maaliskuuta – Esko Alhava, suomalainen kirurgian professori (k. 2016)
16. maaliskuuta – Bernardo Bertolucci, italialainen elokuvaohjaaja (k. 2018)
16. maaliskuuta – Erkki Salmenhaara, suomalainen säveltäjä ja musiikkitieteilijä (k. 2002)
17. maaliskuuta – Paul Kantner, yhdysvaltalainen kitaristi ja laulaja (k. 2016)
17. maaliskuuta – Alf-Erik Lerviks, suomalainen markkinointitieteilijä ja professori
18. maaliskuuta – Pentti Kivimäki, suomalainen pesäpalloilija
22. maaliskuuta – Bruno Ganz, sveitsiläinen näyttelijä (k. 2019)
22. maaliskuuta – Mauno Käpyaho, suomalainen näyttelijä (k. 2003)
23. maaliskuuta – Carola Christina Standerstjöld-Liemola, suomalainen laulaja (k. 1997)
25. maaliskuuta – Gudmund Hernes, norjalainen sosiologi ja poliitikko
25. maaliskuuta – Kalevi Kivistö, suomalainen poliitikko ja maaherra
26. maaliskuuta – Richard Dawkins, englantilainen eläintieteilijä, evoluutiobiologi ja tietokirjailija
27. maaliskuuta – Ivan Gašparovič, Slovakian presidentti 2004–2014

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Eric Braeden, saksalainen elokuva- ja televisionäyttelijä
3. huhtikuuta – Jorma Hynninen, suomalainen oopperalaulaja
5. huhtikuuta – Else Winther Andersen, tanskalainen poliitikko
7. huhtikuuta – Gorden Kaye, brittiläinen näyttelijä (k. 2017)
8. huhtikuuta – Tove Nielsen, tanskalainen poliitikko
10. huhtikuuta – Daan Everts, alankomaalainen diplomaatti
11. huhtikuuta – Shirley Stelfox, brittiläinen näyttelijä (k. 2015)
12. huhtikuuta – Gunvor Helander, suomalainen kanttori, kirkkomuusikko ja lähetystyöntekijä
12. huhtikuuta – Raita Karpo, suomalainen laulaja (k. 2023)
13. huhtikuuta – Michael S. Brown, vuoden 1984 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko ja fysiologi
14. huhtikuuta – Matti Louekoski, suomalainen poliitikko, ministeri ja pankinjohtaja
17. huhtikuuta – Petter Thomassen, norjalainen poliitikko (k. 2003)
19. huhtikuuta – Sointu Angervo, suomalainen näyttelijä
23. huhtikuuta – Jacqueline Boyer, ranskalainen laulaja
23. huhtikuuta – Paavo Lipponen, suomalainen poliitikko, pääministeri (1995–2003) ja eduskunnan puhemies
24. huhtikuuta – Kenneth Hall, Jamaikan kenraalikuvernööri
25. huhtikuuta – Muna al-Hussein, alk. Antoinette Avril Gardiner, Jordanian kuningas Husseinin toinen puoliso
25. huhtikuuta – Ritva Wächter, Miss Suomi 1961
26. huhtikuuta – Claudine Auger, ranskalainen näyttelijä (k. 2019)
27. huhtikuuta – Fethullah Gülen, turkkilainen saarnaaja
28. huhtikuuta – Barry Sharpless, vuosina 2001 ja 2022 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
30. huhtikuuta − Tauno Tiusanen, suomalainen taloustieteilijä, professori
1. toukokuuta – Ilona Prunyi, unkarilainen pianisti
1. toukokuuta – Birte Weiss, tanskalainen toimittaja ja poliitikko
2. toukokuuta – Jaakko Kolmonen, suomalainen keittiömestari, opetusneuvos (k. 2016)
3. toukokuuta – Reijo Jallinoja, suomalainen arkkitehti
7. toukokuuta – Ernesto Gavazzi, italialainen oopperalaulaja
9. toukokuuta – Helge Mortensen, tanskalainen poliitikko
10. toukokuuta – Károly Garam, unkarilais-suomalainen sellisti
12. toukokuuta – Juhani Peltonen, suomalainen kirjailija (k. 1998)
13. toukokuuta – Senta Berger, itävaltalainen näyttelijä
15. toukokuuta – Tapio Jalas, suomalainen huilunsoittaja ja lehtori (k. 1993)
17. toukokuuta – Juha Vikatmaa, suomalainen poliitikko (k. 1974)
19. toukokuuta – Ritt Bjerregaard, tanskalainen poliitikko (k. 2023)
22. toukokuuta – Tom Gardberg (”Åbotrubaduren”), suomenruotsalainen laulaja ja lauluntekijä
23. toukokuuta – Ristomatti Ratia, suomalainen muotoilija
24. toukokuuta – Bob Dylan, vuoden 2016 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen folk- ja rocklaulaja ja lauluntekijä
26. toukokuuta – Aldrich Ames, yhdysvaltalainen CIA:n entinen upseeri, analyytikko ja vakooja
30. toukokuuta – Grethe Rostbøll, tanskalainen poliitikko (k. 2021)
31. toukokuuta – Louis J. Ignarro, vuoden 1998 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tutkija
31. toukokuuta – William Nordhaus, vuoden 2018 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
1. kesäkuuta – Bill Granger, yhdysvaltalainen jännityskirjailija (k. 2012)
2. kesäkuuta – Raili Mikkanen, suomalainen kirjailija
2. kesäkuuta – Charlie Watts, brittiläinen rock-muusikko (The Rolling Stones) (k. 2021)
17. kesäkuuta – Juhani Niemelä, suomalainen näyttelijä
18. kesäkuuta – Roger Lemerre, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
24. kesäkuuta – Julia Kristeva, bulgarialais-ranskalainen filosofi, psykoanalyytikko, feministi ja kirjailija
26. kesäkuuta – Sirkka Saarnio, suomalainen näyttelijä (k. 2002)
27. kesäkuuta – Krzysztof Kieślowski, puolalainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
29. kesäkuuta – Stokely Carmichael, Kwame Toure, trinidadtobagolainen kansalaisoikeusaktivisti ja panafrikkalaisuuden kannattaja (Black Power) (k. 1998)

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Alfred G. Gilman, vuoden 1994 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tiedemies (k. 2015)
1. heinäkuuta – Munawar Saeed, pakistanilainen näyttelijä
1. heinäkuuta – Myron Scholes, vuoden 1997 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut kanadalainen taloustieteilijä
4. heinäkuuta – Sergio Oliva, kuubalais-yhdysvaltalainen kehonrakentaja (k. 2012)
7. heinäkuuta – Christopher Beeny, brittiläinen näyttelijä (k. 2020)
7. heinäkuuta – Svend Bergstein, tanskalainen upseeri ja poliitikko (k. 2014)
7. heinäkuuta – Jim Rodford, brittiläinen basisti (k. 2018)
7. heinäkuuta – Risto Salmi, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
10. heinäkuuta – Erkki Kurenniemi, suomalainen suunnittelija, ajattelija ja elektronisen musiikin säveltäjä (k. 2017)
12. heinäkuuta – Asko Parpola, suomalainen kielitieteilijä ja indologi
12. heinäkuuta – Juha Väätäinen, suomalainen juoksija
20. heinäkuuta – Kaisa Korhonen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 2024)
23. heinäkuuta – Pierre Agostini, vuoden 2023 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
23. heinäkuuta – Sergio Mattarella, Italian presidentti
23. heinäkuuta – Taisto Wesslin, suomalainen säveltäjä, sovittaja ja kitaristi (k. 2010)
24. heinäkuuta – David Rockefeller, Jr., yhdysvaltalainen filantrooppi
25. heinäkuuta – Stefan Håkans, suomalainen laivaliikenneyhtiön puheenjohtaja ja jalkapalloseuran omistaja
27. heinäkuuta – Orvokki Autio, suomalainen kirjailija
29. heinäkuuta – David Warner, englantilainen näyttelijä (k. 2022)
30. heinäkuuta – Paul Anka, kanadalainen poplaulaja
2. elokuuta – Jules Hoffmann, vuoden 2011 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalainen immunologi
3. elokuuta – Hage Geingob, Namibian presidentti 2015–2024 (k. 2024)
3. elokuuta – Martha Helen Kostyra (”Martha Stewart”), yhdysvaltalainen liikenainen, kirjailija ja kotirouvien asioiden puolestapuhuja
3. elokuuta – Hannu Tenhiälä, suomalainen poliitikko, Keskustan kansanedustaja ja maaherra
4. elokuuta – Kaija Mustonen, suomalainen pikaluistelija ja olympiavoittaja
4. elokuuta – Timi Yuro, yhdysvaltalainen soul- ja popmusiikin laulaja (k. 2004)
5. elokuuta – Else Paaske, suomalainen oratorio- ja lied-laulaja
8. elokuuta – Tapani Ilkka, suomalainen urheilujohtaja (k. 2021)
11. elokuuta – Heikki Katajisto, suomalainen elokuvaaja ja elokuvakäsikirjoittaja
12. elokuuta – Pär Stenbäck, suomalainen poliitikko
20. elokuuta – Eero Aven, suomalainen iskelmälaulaja, säveltäjä ja sanoittaja (k. 2020)
20. elokuuta – Slobodan Milošević, Jugoslavian presidentti 1989–2000 (k. 2006)
20. elokuuta – Pertti Reponen, suomalainen televisiokäsikirjoittaja ja tuottaja (k. 1998)
30. elokuuta – Timo Suvanto, suomalainen kuvanveistäjä
31. elokuuta – Emmanuel Nunes, portugalilainen säveltäjä (k. 2012)
2. syyskuuta – Olli Martio, suomalainen matemaatikko
2. syyskuuta – Jyrki Otila, suomalainen televisiovisailujuontaja ja europarlamentaarikko (k. 2003)
3. syyskuuta – Sergei Donatovich Dovlatov, venäläinen journalisti ja kirjailija (k. 1990)
6. syyskuuta – Liisa Tuutti, suomalainen päätoimittaja (k. 1983)
4. syyskuuta – Esko Linnavalli, suomalainen viihdemuusikko (k. 1991)
8. syyskuuta – Bernie Sanders, yhdysvaltalainen poliitikko ja senaattori
9. syyskuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1967)
9. syyskuuta – Dennis Ritchie, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä (k. 2011)
10. syyskuuta – Gunpei Yokoi, japanilainen videopelisuunnittelija (k. 1997)
11. syyskuuta – Eve Brenner, ranskalainen oopperalaulaja
19. syyskuuta – Ellen Naomi Cohen (”Cass Elliot”, ”Mama Cass”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 1974)
24. syyskuuta – Linda McCartney, yhdysvaltalainen valokuvaaja, muusikko ja eläinoikeusaktivisti, Paul McCartneyn puoliso (k. 1998)
27. syyskuuta – Peter Bonetti, englantilainen jalkapalloilija ja maailmanmestari (k. 2020)
27. syyskuuta – Marjaliisa Pitkäranta, suomalainen kuvittaja (k. 2003)
28. syyskuuta – David Kellogg Lewis, yhdysvaltalainen filosofi (k. 2001)

Lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Lauri Niinistö, suomalainen kemisti ja professori (k. 2024)
3. lokakuuta – Chubby Checker, yhdysvaltalainen laulaja
4. lokakuuta – Ulf Adelsohn, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
4. lokakuuta – Anne Rice, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2021)
5. lokakuuta – Eero Rantala, suomalainen poliitikko ja pääjohtaja (k. 2019)
6. lokakuuta – Reino Kosonen, suomalainen lentopalloilija ja lentopallovalmentaja (k. 2022)
8. lokakuuta – Jesse Jackson, yhdysvaltalainen baptistipastori, kansalaisoikeusaktivisti ja poliitikko
10. lokakuuta – Tom Høyem, tanskalais-saksalainen poliitikko
10. lokakuuta – Ken Saro-Wiwa, nigerialainen näytelmäkirjailija, tv-tuottaja ja ympäristöaktivisti (k. 1995)
13. lokakuuta – Paul Simon, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
16. lokakuuta – Juhani Jänne, suomalainen biokemian professori (k. 2008)
16. lokakuuta – Claude Savard, kanadalainen pianisti ja musiikkipedagogi (k. 2003)
19. lokakuuta − Taisto-Bertil Orsmaa, suomalainen teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja dramaturgi
22. lokakuuta – Martti Lappalainen, suomalainen musiikinopettaja ja April Jazzin johtaja (k. 2011)
24. lokakuuta – Heikki Rinne, suomalainen poliitikko ja SDP:n kansanedustaja (k. 2022)
25. lokakuuta – Anne Tyler, yhdysvaltalainen kirjailija
28. lokakuuta – Anitha Bondestam, ruotsalainen poliitikko
30. lokakuuta – Theodor W. Hänsch, vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
6. marraskuuta – Matti Keinonen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2021)
6. marraskuuta – Grethe Fenger Møller, tanskalainen poliitikko
6. marraskuuta – Erik Vikström, Porvoon piispa
8. marraskuuta – Simon Standage, brittiläinen viulisti
13. marraskuuta – Dack Rambo, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1994)
13. marraskuuta – Ritva Siikala, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
21. marraskuuta – Juliet Mills, brittiläis-yhdysvaltalainen näyttelijä
23. marraskuuta – Bernt Johan Collet, Tanskan entinen puolustusministeri
27. marraskuuta – Aimé Jacquet, ranskalainen jalkapalloilija ja valmentaja
27. marraskuuta – Jaakko Rauramo, suomalainen diplomi-insinööri, vuorineuvos ja toimitusjohtaja
29. marraskuuta – Joseph Hooton Taylor, vuoden 1993 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen astrofyysikko
30. marraskuuta – Ali Hasan al-Majid, irakilainen poliitikko ja sotilasjohtaja (k. 2010)
8. joulukuuta – Viktor Anitškin, neuvostoliittolainen jalkapalloilija (k. 1975)
9. joulukuuta – Markku Lehto, suomalainen kansliapäällikkö
10. joulukuuta – Heikki Räisänen, suomalainen eksegetiikan professori (k. 2015)
12. joulukuuta – Jorma Molarius, suomalainen televisiotoimittaja ja -ohjaaja (k. 2008)
15. joulukuuta – Jorma Kinnunen, suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti (k. 2019)
18. joulukuuta – Anssi Mänttäri, suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä ja tuottaja
22. joulukuuta – M. Stanley Whittingham, vuoden 2019 Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti
23. joulukuuta – Esko Hanninen, suomalainen kaupunginjohtaja
25. joulukuuta – Birgit Friggebo, ruotsalainen poliitikko
25. joulukuuta – Don Pullen, yhdysvaltalainen jazzpianisti ja säveltäjä (k. 1995)
29. joulukuuta – Tapio Heinonen, suomalainen muusikko (k. 1985)
29. joulukuuta – Pentti Saaritsa, suomalainen runoilija (k. 2024)
31. joulukuuta – Sir Alex Ferguson, Manchester Unitedin päävalmentaja

Kuolleita

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Aarne Orjatsalo, suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, seikkailija ja kirjailija (s. 1883)
4. tammikuuta – Henri Bergson, vuoden 1927 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen filosofi (s. 1859)
5. tammikuuta – Amy Johnson, useita lentoennätyksiä tehnyt englantilainen lentäjä (s. 1903)
8. tammikuuta – Robert Baden-Powell, englantilainen upseeri, partioliikkeen perustaja (s. 1857)
11. tammikuuta – Emanuel Lasker, yhdysvaltalainen shakin suurmestari, matemaatikko ja filosofi (s. 1868)
13. tammikuuta – James Joyce, irlantilainen kirjailija (s. 1882)
23. tammikuuta – Dobri Hristov, bulgarialainen säveltäjä (s. 1875)
29. tammikuuta – Ioánnis Metaxás, Kreikan sotilasdiktaattori (s. 1871)
31. tammikuuta – Verner Järvinen, suomalainen yleisurheilija (s. 1870)
3. helmikuuta – Linda Forsström, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1867)
7. helmikuuta – K. V. Huhtala, suomalainen rakennusmestari ja kansanedustaja (s. 1874)
11. helmikuuta – Rudolf Hilferding, itävaltalais-saksalainen poliitikko, sosialismin teoreetikko ja marxilainen taloustieteilijä (s. 1877)
21. helmikuuta – Frederick Banting, vuoden 1923 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut kanadalainen lääketieteilijä (s. 1891)
28. helmikuuta – Alfonso XIII, Espanjan kuningas 1886–1931 (s. 1886)
3. maaliskuuta – Hannes Ignatius, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1871)
4. maaliskuuta – Ludwig Quidde, vuoden 1927 Nobelin rauhanpalkinnon saanut saksalainen historioitsija (s. 1858)
5. maaliskuuta – Otto Strandman, virolainen poliitikko, riigivanem 1929–1931 (s. 1875)
7. maaliskuuta – Günther Prien, saksalainen meriupseeri ja sukellusveneen päällikkö (s. 1908)
8. maaliskuuta – Sherwood Anderson, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1876)
26. maaliskuuta – Wilhelm Thesleff, suomalainen kenraali ja ministeri (s. 1880)
28. maaliskuuta – Virginia Woolf, englantilainen kirjailija (itsemurha) (s. 1882)
29. maaliskuuta – Arvi Grotenfelt, suomalainen filosofi (s. 1863)

Huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Pál Teleki, Unkarin pääministeri (teki itsemurhan) (s. 1879)
6. huhtikuuta – Émile Bernard, ranskalainen taidemaalari ja kirjailija (s. 1868)
7. huhtikuuta – Frans Mikael Gripenberg, suomalainen everstiluutnantti ja Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri (s. 1882)
8. huhtikuuta – Karl Friederich Griffin Dawes, norjalainen amiraali (s. 1861)
8. huhtikuuta – Marcel Prévost, ranskalainen tupakkatehtailija ja kirjailija (s. 1862)
15. huhtikuuta – Otto Thuneberg, suomalainen kansanedustaja liikemies ja kunnallisneuvos (s. 1865)
16. huhtikuuta – Wilho Siukonen, suomalainen säveltäjä, musiikkipedagogi ja kuoronjohtaja (s. 1885)
20. huhtikuuta – Bernt Holtsmark, norjalainen poliitikko (s. 1859)
24. huhtikuuta – Karin Boye, ruotsalainen kirjailija (s. 1900)
26. huhtikuuta – Isak Kaitera, suomalainen liikemies ja suojeluskunta-aktiivi (s. 1885)
2. toukokuuta – Anders Hallbäck, suomenruotsalainen runoilija (s. 1861)
7. toukokuuta – James George Frazer, skotlantilainen antropologi ja uskontotieteilijä (s. 1854)
18. toukokuuta – Werner Sombart, saksalainen taloustieteilijä ja sosiologi (s. 1863)
23. toukokuuta – Reginald Campbell Thompson, brittiläinen arkeologi, assyriologi ja nuolenpääkirjoitusten tutkija (s. 1876)
27. toukokuuta – Ernst Lindemann, saksalainen kommodori (s. 1894)
27. toukokuuta – Günther Lütjens, saksalainen amiraali (s. 1889)
28. toukokuuta – K. E. Kilpeläinen, suomalainen kirkkoherra, kansanedustaja ja ministeri (s. 1879)
30. toukokuuta – John Forsell, ruotsalainen oopperalaulaja (s. 1868)
30. toukokuuta – Prajadhipok, Thaimaan kuningas (s. 1893)
4. kesäkuuta – Vilhelm II, Saksan viimeinen keisari 1888–1918 (s. 1859)
6. kesäkuuta – Louis Chevrolet, sveitsiläis-yhdysvaltalainen autotehtailija (s. 1878)
10. kesäkuuta – Jelly Roll Morton, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1885 tai 1890)
18. kesäkuuta – Reino Lamppu, suomalainen tiedustelu-upseeri (s. 1916)
29. kesäkuuta – Jorma Heiskanen, suomalainen pastori ja kirjailija (s. 1914)
29. kesäkuuta – Ignacy Paderewski, puolalainen pianisti ja säveltäjä, Puolan pää- ja ulkoministeri (s. 1860)

Heinäkuu–syyskuu

heinäkuu – Jaan Teemant, virolainen poliitikko, riigivanem 1925–1927 ja 1932 (s. 1872)
3. heinäkuuta – Friedrich Akel, virolainen diplomaatti ja poliitikko (s. 1871)
4. heinäkuuta – Eino Halonen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1915)
9. heinäkuuta – Bertha Witting, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1858)
10. heinäkuuta – Herbert Standertskjöld, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1893)
12. heinäkuuta – Kaarlo Simojoki, suomalainen teologian ylioppilas ja sotakirjailija (s. 1913)
19. heinäkuuta – Eino Hosia, suomalainen kirjailija (s. 1905)
19. heinäkuuta – Pekka Laitakari, suomalainen sotilas, spektroliitin löytäjä (s. 1920)
22. heinäkuuta – Holger Granström, suomalainen jääkiekkoilija ja jalkapalloilija (s. 1917)
25. heinäkuuta – Harald Herlin, suomalainen insinööri ja teollisuusmies (s. 1874)
29. heinäkuuta − Taavetti Laitinen, suomalainen lääkäri ja pääjohtaja, valtioneuvos (s. 1866)
31. heinäkuuta – Toivo Hämeenkoski, suomalainen kirjailija (s. 1886)
3. elokuuta – Eric Lock, brittiläinen hävittäjälentäjä (s. 1919) (katosi)
7. elokuuta – Rabindranath Tagore, vuoden 1913 Nobelin kirjallisuuspalkinon saanut intialainen kirjailija ja filosofi (s. 1861)
14. elokuuta – Maximilian Kolbe, puolalainen munkki ja pyhimys (s. 1894)
14. elokuuta – Paul Sabatier, vuoden 1912 Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti (s. 1854)
17. elokuuta – Arne Somersalo, Suomen ilmavoimien komentaja, toimittaja, oikeistoradikaali poliitikko ja muistelmakirjailija (s. 1891)
28. elokuuta – Iivo Härkönen, suomalainen kirjailija (s. 1882)
28. elokuuta – Johannes Lauristin, virolainen kommunistipoliitikko (s. 1899)
3. syyskuuta – Nils-Gustav Hahl, suomalainen taidehistorioitsija ja kriitikko (s. 1904)
3. syyskuuta – Aleksander Iljin-Genevski, venäläinen bolševikki, diplomaatti ja shakkimestari (s. 1894)
4. syyskuuta – Hjalmar Hagelstam, suomalainen taidemaalari, graafikko, kuvittaja ja lavastaja (s. 1894)
5. syyskuuta – Kalle Jalkanen, suomalainen hiihtäjä (s. 1907)
8. syyskuuta – Giuseppe Amisani, italialainen taidemaalari (s. 1881)
9. syyskuuta – Hans Spemann, vuoden 1935 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biologi ja embryologi (s. 1869)
11. syyskuuta – A. E. Rautavaara, suomalainen juristi, hallintomies ja ministeri (s. 1873)
14. syyskuuta – Vihtori Herttua, suomalainen Lapuan liikkeen johtohenkilö (s. 1886)
24. syyskuuta – Oiva Lakari, suomalainen metsätieteilijä ja hallintovirkamies (s. 1883)

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Toivo Antikainen, suomalainen kommunistipoliitikko ja Neuvostoliiton armeijan upseeri (s. 1898)
9. lokakuuta – Alarik Hernberg, suomalainen oikeustieteen apulaisprofessori (s. 1869)
14. lokakuuta – Kaarlo Oksanen, suomalainen elokuvanäyttelijä ja jalkapalloilija (s. 1909)
21. lokakuuta – Toivo Suonpää, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
25. lokakuuta – Robert Delaunay, ranskalainen taidemaalari (s. 1885)
28. lokakuuta – Jakov Smuškevitš, neuvostoliittolainen kenraaliluutnantti ja ilmavoimien komentaja (teloitettiin) (s. 1902)
2. marraskuuta – Charles Huntziger, ranskalainen kenraali (s. 1880)
3. marraskuuta – Samuil Jafimavitš Plaunik (”Zmitrok Bjadulja”), valkovenäläinen kirjailija (s. 1886)
5. marraskuuta – Arndt Pekurinen, suomalainen pasifisti (teloitettiin) (s. 1905)
6. marraskuuta – Kalervo Huuri, suomalainen orientalisti (s. 1908)
6. marraskuuta – Maurice Leblanc, ranskalainen kirjailija (Arsène Lupin) (s. 1864)
7. marraskuuta – Juhani Koti, suomalainen kirjailija ja teosofi (s. 1869)
13. marraskuuta – Juhani Arajärvi, suomalainen pankinjohtaja ja senaattori (s. 1867)
15. marraskuuta – Fredrik Stang, norjalainen poliitikko (s. 1867)
16. marraskuuta – Miina Härma, virolainen kuoronjohtaja ja säveltäjä (s. 1864)
17. marraskuuta – Ernst Udet, saksalainen lentäjä ja kenraalieversti (s. 1896)
18. marraskuuta – Walther Hermann Nernst, vuoden 1920 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti, fysikaalisen kemian kehittäjä (s. 1864)
18. marraskuuta – Chris Watson, australialainen poliitikko (s. 1867)
22. marraskuuta – Werner Mölders, saksalainen hävittäjälentäjä (s. 1913)
25. marraskuuta – Pedro Aguirre Cerda, Chilen presidentti (s. 1879)
2. joulukuuta – Edward Rydz-Śmigły, Puolan marsalkka, Puolan epävirallinen johtaja 1935–1939 (s. 1886)
3. joulukuuta – Christian Sinding, norjalainen säveltäjä (s. 1856)
5. joulukuuta – Amrita Sher-Gil, unkarilais-intialainen taidemaalari (s. 1913)
7. joulukuuta – Isaac C. Kidd, yhdysvaltalainen kontra-amiraali (s. 1884)
9. joulukuuta – Paavo Vierto, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1915)
11. joulukuuta – Kasper Järnefelt, suomalainen kriitikko ja kielenkääntäjä (s. 1859)
18. joulukuuta – Verner Viikla, suomalainen jääkärieversti ja Mannerheim-ristin ritari (s. 1895)
30. joulukuuta – El Lisitski, venäläinen taidemaalari, valokuvaaja, typografi, poleemikko ja arkkitehti (s. 1890)
30. joulukuuta – Erkki Saurala, suomalainen koripalloilija (s. 1917)

Muuta

Lähteet

↑ Jorma O. Tiainen (toim.): Vuosisatamme Kronikka, s. 554. Jyväskylä: Gummerus, 1987.
↑ ^a ^b ^c ^d Estonia in World War II by Hannes Walter The Historical Text Archive. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
↑ Lindfors, Jukka: Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea Yle Elävä arkisto. 23.5.2011 / päiv. 22.11.2011. Viitattu 28.5.2021.
↑ Princess Anne Hails UK And Russia's 'Shared History' Sky News. 31.8.2016. Viitattu 28.5.2021. (englanniksi)