Isak (Iikka) Kaitera (20. helmikuuta 1885 Liminka – 26. huhtikuuta 1941) oli suomalainen Oulussa asunut liikemies joka toimi aktiivisesti suojeluskunnissa ja Lapuan liikkeen piirissä.
Kaiteran vanhemmat olivat maanviljelijä Iikka Kaitera ja Maria Sofia Snellman. Hän kävi 4 luokkaa yhteiskoulua ja Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1905–1909. Kaitera oleskeli sitten Berliinissä 1910–1912. Palattuaan Suomeen hän toimi Oulun Elanto Oy:n toimitusjohtajana 1912 ja Oulun läänin keskinäisen paloapuyhdistyksen ja eläinvakuutusyhdistyksen toimitusjohtajana 1913.
Kaitera oli mukana perustamassa Oulun suojeluskuntaa lokakuussa 1917 ja Suomen sisällissodan aikana hän oli Oulun ja Pohjolan piirin edustajana valkoisten ylipäällikkö C. G. E. Mannerheimin neuvottelukunnassa. Kaitera toimi sittemmin Oulun suojeluskunnan piiripäällikkönä ja oli Suojeluskuntain Kauppa Oy:n, Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy:n sekä Suojeluskuntain Kustannus Oy:n hallitusten jäsen yhtiöiden perustamisesta lähtien.
Kaitera oli Liittopankki Oy:n Oulun konttorin johtajana 1928–1932 ja Oulussa ilmestyneen sanomalehti Kaikua kustantaneen Kirjola Oy:n toimitusjohtajana 1932–1941. Kaitera oli myös Kaiun päätoimittajana 1933–1941 sen jälkeen kun IKL valtasi lehden 1933. Kaiku oli tässä vaiheessa Kokoomuksen ja IKL:n yhteinen äänenkannattaja Oulussa. Kunnallispolitiikassa Kaitera oli Oulun kaupunginvaltuuston jäsen 1931–1936, Oulun kaupungin kunnallisraatimies 1940–1941 sekä lisäksi hän toimi Latvian varakonsulina Oulussa 1926–1940.
Iikka Kaitera oli naimisissa vuodesta 1917 Aura Alina Hurmerinnan kanssa.
Lähteet
