PROFILBARU.COM

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1998 (MCMXCVIII) oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

El Niño -ilmiö oli harvinaisen voimakas. Maapallon keskilämpötila oli 14,52 °C, mikä tekee vuodesta maailmanlaajuisten lämpötilamittausten historian lämpimimmän.^[1] Vuoden 1998 kesä oli erittäin sateinen Suomessa.

Tapahtumia

Tammikuu

2. tammikuuta – Venäjällä otettiin käyttöön uusi rupla inflaation hillitsemiseksi.
4. tammikuuta – Valdas Adamkus valittiin Liettuan presidentiksi vaalien toisella kierroksella.
6. tammikuuta – Lunar Prospector -luotain laukaistiin Kuun kiertoradalle ja se löysi merkkejä vedestä.
8. tammikuuta – Kosmologit julkistivat tuloksen, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy.^[2]
10. tammikuuta – Vihreä liitto asettui kannattamaan Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n jäseneksi ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1999.
12. tammikuuta – 19 Euroopan maata kielsi ihmisen kloonauksen.
17. tammikuuta – Paula Jones syytti presidentti Bill Clintonia seksuaalisesta ahdistelusta.
20. tammikuuta – Tšekin parlamentti valitsi presidentti Václav Havelin uudelle virkakaudelle.
21. tammikuuta – Paavi Johannes Paavali II aloitti vierailun Kuubassa. Kuuba oli viimeinen Latinalaisen Amerikan maa, jossa paavi ei ollut vieraillut.
21. tammikuuta – Suomen Tietotoimisto kertoi radiouutisissaan hiihtäjä Jari Räsäsen hankkineen ja käyttäneen kasvuhormonia. Räsänen kiisti jyrkästi väitteen ja jätti poliisille tutkintapyynnön perättömän tiedon levittämisestä.
22. tammikuuta – ”Unabomberina” tunnettu Theodore Kaczynski tuomittiin elinkautiseen ilman armahduksen mahdollisuutta.
26. tammikuuta – Bill Clinton kielsi televisiossa olleensa seksuaalisessa kanssakäymisessä Valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa.
26. tammikuuta – PC-valmistaja Compaq osti Digital Equipment Corporationin.
28. tammikuuta – Ford Motor Company julkisti ostavansa Volvon 6,45 miljardilla dollarilla.
28. tammikuuta – Aseistetut sissit pitivät 400 lasta ja opettajaa panttivankina Manilassa Filippiineillä.
28. tammikuuta – Intiassa tuomittiin 26 henkilöä kuolemaan pääministeri Rajiv Gandhin vuonna 1991 tehdystä murhasta. Tuomituista kymmenen oli kotoisin Intiasta ja 16 Sri Lankasta.
29. tammikuuta – Birminghamissä Alabamassa räjähti pommi aborttiklinikalla surmaten yhden ihmisen ja haavoittaen useita.
31. tammikuuta – Pääministeri Paavo Lipponen ja opettaja Päivi Hertzberg vihittiin avioliittoon.
31. tammikuuta – Makeisvalmistaja Leafin toimitusjohtaja Keijo Suila valittiin Finnairin uudeksi pääjohtajaksi vuoden 1999 alussa eläkkeelle jäävän Antti Potilan tilalle.

Helmikuu

3. helmikuuta – USA:n ilmavoimien lentäjä aiheutti 20 laskettelijan kuoleman Italiassa katkaistuaan hiihtohissin vaijerin koneellaan.
4. helmikuuta – Maanjäristys koillisessa Afganistanissa surmasi 5 000 ihmistä.
4. helmikuuta – Valko-Venäjä kutsui suurlähettiläänsä kotiin Varsovasta. Valko-Venäjä syytti Puolaa puuttumisesta Valko-Venäjän sisäisiin asioihin ja siitä, että Puola olisi tukenut yrityksiä presidentti Aleksandr Lukašenkon syrjäyttämiseksi.
6. helmikuuta – Jordanian Abdullah II:sta tuli maansa hallitsija isänsä Jordanian kuningas Husseinin määräyksestä.
6. helmikuuta – Itävaltalainen laulaja Johann Hölzel (”Falco”) kuoli auto-onnettomuudessa Dominikaanisessa tasavallassa.
9. helmikuuta – Kaksi Georgian presidentin Eduard Ševardnadzen turvamiestä sai surmansa ja neljä loukkaantui vakavasti presidentin autosaattuetta vastaan tehdyssä kranaatti-iskussa maan pääkaupungin Tbilisin keskustassa. Ševardnadze itse selviytyi vammoitta.
13. helmikuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari myönsi kirjailija Veijo Merelle akateemikon arvonimen.
20. helmikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein neuvotteli YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa. Keskustelun tuloksena Hussein salli YK:n asetarkastajien palaavan Irakiin.
20. helmikuuta – Venäjän parlamentin alahuone hyväksyi Euroopan ihmisoikeussopimuksen lukuun ottamatta sen kuudetta pykälää, joka kielsi kuolemantuomioiden langettamisen rauhan aikana.
23. helmikuuta – Tornadot Floridassa surmasivat 42 ihmistä ja tuhosivat tai vahingoittivat 2 600 rakennusta.
23. helmikuuta – Osama bin Laden julisti jihadin juutalaisia ja ”ristiretkeläisiä” vastaan.
25. helmikuuta – Kuuban parlamentti valitsi presidentti Fidel Castron uudelle virkakaudelle.
28. helmikuuta – Serbian poliisi alkoi operaation ”terroristien” poispyyhkimiseksi Kosovossa.
28. helmikuuta – Juankoski muuttui kaupungiksi.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Nilsiä muuttui kaupungiksi.
1. maaliskuuta – Suomen maakuntien viralliset nimet vahvistettiin valtioneuvoston päätöksessä maakunnista. Hämeen maakunnan nimeksi tuli Kanta-Häme ja Vaasan rannikkoseudusta Pohjanmaa.
2. maaliskuuta – Galileo-luotain havaitsi Jupiterin kuun Europan jääpeitteen alla valtameren.
4. maaliskuuta – Turun hiippakunnan pääsihteeri Ilkka Kantola valittiin hiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi.
5. maaliskuuta – Nasa julkisti Clementine-luotaimen löytäneen Kuusta tarpeeksi vettä ihmisasutuksen tukemiseen ja rakettipolttoaineen valmistamiseen.
6. maaliskuuta – Jyväskylän junaturma. 10 kuoli ja 94 loukkaantui.
7. maaliskuuta – Viimeiset MiG-21 -lennot lennettiin Rissalassa Karjalan lennoston siirtyessä F-18C/D Hornet -koneiden käyttäjäksi.
7. maaliskuuta – Italialainen sotilastuomioistuin kovensi entisen SS-upseerin Erich Priebken heinäkuussa 1997 saaman viiden vuoden vankeustuomion elinkautiseksi. Priebke tuomittiin osallisuudesta 335 siviilihenkilön vuonna 1944 tehtyyn murhaan.
10. maaliskuuta – Yhdysvaltain joukot Persianlahdella saivat pernarutto-rokotukset.
10. maaliskuuta – Kansanedustaja Risto Kuisma erosi Nuorsuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perusti oman Remonttiryhmä-nimisen eduskuntaryhmänsä. Kuisma oli alun perin noussut eduskuntaan SDP:n listoilta vuoden 1995 vaaleissa.
11. maaliskuuta – Tanskan parlamenttivaaleissa pääministeri Poul Nyrup Rasmussen palasi valtaan.
13. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti uudeksi oikeuskansleriksi kansanedustaja Paavo Nikulan, jonka tilalle eduskuntaan nousi Rauha-Maria Mertjärvi. Edellinen oikeuskansleri Jorma S. Aalto siirtyi eläkkeelle.
13. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Jussi Järventauksen uudeksi oikeusministeriksi. Edellinen oikeusministeri Kari Häkämies siirtyi Kuopion kaupunginjohtajaksi.
18. maaliskuuta – Viron parlamentti poisti kuolemanrangaistuksen maan lainsäädännöstä.
20. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi uuden lain Suomen Pankista. Laki mahdollisti Suomen Pankin liittämisen osaksi Euroopan keskuspankkijärjestelmää.
23. maaliskuuta – Oscar-palkintojenjakotilaisuudessa elokuva Titanic voitti 11 Oscaria.
25. maaliskuuta – EU:n komissio ilmoitti yhdentoista EU:n jäsenmaan täyttävän Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenyysehdot. Kyseiset maat olivat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Ranska, Saksa ja Suomi.
27. maaliskuuta – Yhdysvalloissa FDA hyväksyi Viagra-lääkkeen miesten impotenssin hoitoon.
30. maaliskuuta – Euroopan unioni aloitti jäsenyysneuvottelut Kyproksen, Puolan, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron kanssa. Kyproksen turkkilainen osa ei osallistunut neuvotteluihin.

Huhtikuu

5. huhtikuuta – Shikokun ja Honshūn saaren yhdistävä Akashi-Kaikyōn silta avattiin liikenteelle Japanissa.
6. huhtikuuta – Pakistan testasi keskimatkan ballistista ohjusta, jonka kantomatka ulottui Intian tärkeimpiin osiin.
10. huhtikuuta – Belfastin sopimus solmittiin Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin ja tärkeimpien Pohjois-Irlannin puolueiden välillä.
15. huhtikuuta – Telecom Finland Oy muutti nimensä Sonera Oy:ksi.
17. huhtikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 135–61 Suomen osallistumisen Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Taloustutkimuksen tekemän mielipidetiedustelun mukaan 41 prosenttia suomalaisista kannatti EMU-jäsenyyttä ja 40 prosenttia vastusti sitä.
22. huhtikuuta – Ranskan kansalliskokous hyväksyi Ranskan liittymisen EMU:n jäseneksi.
23. huhtikuuta – Saksan liittopäivät hyväksyi Saksan liittymisen EMU:n jäseneksi.
23. huhtikuuta – Lokakuussa 1997 perustettu PV-konserni muutti nimensä Leoniaksi.
24. huhtikuuta – Ruandassa teloitettiin 22 henkilöä, jotka oli tuomittu osallisuudesta vuoden 1994 kansanmurhaan.
25. huhtikuuta – Los Frailes -kaivoksen jätevarasto Andalusiassa Espanjassa sortui uhaten Doñanan kansallispuiston ekosysteemiä. Jätevesi ohjattiin Guadalquivir-jokeen, jolloin 100 km² maatalousmaata saastui.^[3]

Toukokuu

2. toukokuuta – X Japanin kitaristi Matsumoto Hideto (”Hide”) löydettiin kuolleena asunnostaan.
5. toukokuuta – Etelä-Italian Sarnossa tuhoisa maanvyörymä tappoi 137 ihmistä.
7. toukokuuta – Apple Computer julkisti iMac-tietokoneen.
7. toukokuuta – Mercedes-Benz osti Chrysler Corporationin 40 miljardilla dollarilla ja muodosti DaimlerChryslerin historian suurimmassa fuusiossa.
9. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Birminghamissa Isossa-Britanniassa. Kilpailun voitti Israel edustajanaan transsukupuolinen Dana International kappaleella Diva.
11. toukokuuta – Intia suoritti toisen maanalaisten ydinkokeiden sarjan Rajasthanin aavikolla (ensimmäiset kokeet tehtiin toukokuussa 1974). Intia jatkoi kahdella räjäytyksellä kaksi päivää myöhemmin ja Pakistan teki vastineeksi omat kokeensa 28. toukokuuta. Kokeita seurasi kansainvälinen tuomio ja YK:n ja useiden maiden asettamat talouspakotteet.^[4]
12. toukokuuta – Helsingissä vietettiin Suomenlinnan 250-vuotisjuhlia. Juhlallisuuksiin osallistuivat pääministeri Paavo Lipponen, kulttuuriministeri Claes Andersson ja Ruotsin sisäministeri Lars Enqvist.
13. toukokuuta – Yhdysvallat ja Japani määräsivät talouspakotteita Intialle sen ydinkokeiden vuoksi.
15. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi pankinjohtaja Harri Holkerille valtioneuvoksen arvonimen. Holkeri oli seitsemäs tämän arvonimen saaja Suomen itsenäisyyden aikana.
18. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö ja 20 osavaltiota nostivat syytteen Microsoftia vastaan monopoliaseman väärinkäytöstä.
21. toukokuuta – Indonesian presidentti kenraali Suharto erosi 32-vuotisen virkakauden jälkeen ja asetti virkaan Jusuf Habibien.^[5]
23. toukokuuta – Kulttuuriministeri Claes Andersson jätti Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävät. Hänen tilalleen valittiin kansanedustaja Suvi-Anne Siimes.
23. toukokuuta – Vihreä liitto valitsi europarlamentaarikko Heidi Hautalan presidenttiehdokkaakseen vuoden 2000 presidentinvaaliin.
28. toukokuuta – Pakistan vastasi Intian ydinkokeisiin omalla kuuden ydinräjäytyksen sarjallaan, jolloin myös sille asetettiin pakotteita.
28. toukokuuta – Ruotsin korkein oikeus päätti, ettei uutta oikeudenkäyntiä Olof Palmen murhasta syytettyä Christer Petterssonia vastaan aloiteta. Svean hovioikeus oli vapauttanut Petterssonin syytteistä syksyllä 1989.
30. toukokuuta – Maanjäristys iski pohjoiseen Afganistaniin surmaten 5 000 ihmistä.
30. toukokuuta – Nykytaiteen museo Kiasma avattiin Helsingin keskustassa. Avajaispäivänä museoon tutustui noin 15 000 kävijää.

Kesäkuu

2. kesäkuuta – Suomalainen Enso ja ruotsalainen Stora yhdistyivät Stora-Ensoksi, josta tuli liikevaihdoltaan maailman suurin metsäalan yritys. Uuden yrityksen pääomistaja oli Suomen valtio. Eduskunta hyväksyi yhdistymisen 17. kesäkuuta äänin 118–41.
3. kesäkuuta – Escheden junaturma: ICE-suurnopeusjunan pyörävauriosta johtuneessa onnettomuudessa sai 101 ihmistä surmansa.
5. heinäkuuta – Japani laukaisi Nozomi-luotaimen Marsiin liittyen Yhdysvaltain ja Venäjän ohella avaruusmahtien joukkoon. Sen oli tarkoitus saapua Marsiin lokakuussa 1999. Luotain menetti kuitenkin joulukuun radankorjauksessa liikaa polttoainetta ja sen matka kesti viisi vuotta. Luotain vaurioitui 21. huhtikuuta 2002 aurinkopurkauksessa ja yhteys siihen katkaistiin joulukuussa 2003.^[6]
5. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti valtiotieteen kandidaatti Matti Vanhalan Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi. Edellinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen siirtyi Suomen edustajaksi Euroopan keskuspankin johtokuntaan.
10. kesäkuuta – Helsingin kaupunki päätti hakea vuoden 2006 talviolympiakisoja yhdessä Lahden ja Norjan Lillehammerin kanssa.
12. kesäkuuta – Mikkelissä riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi. Tämä kuului pitkään ukkosjaksoon.
14. kesäkuuta – Ison-Beltin silta avattiin liikenteelle.
14. kesäkuuta – Sisäministeri Jan-Erik Enestam valittiin Ruotsalaisen kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi Eurooppa-ministeri Ole Norrbackin tilalle.
19. kesäkuuta – Tiibetin hengellinen johtaja 14. dalai-lama saapui lyhyelle vierailulle Suomeen ja tapasi kulttuuriministeri Claes Anderssonin.
22. kesäkuuta – Yhdysvallat, viisi EU:n jäsenmaata sekä Bulgaria, Japani, Puola ja Turkki kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Valko-Venäjältä. Taustalla oli presidentti Aleksandr Lukašenkon päätös takavarikoida lähetystöalue Valko-Venäjän valtion käyttöön.
24. kesäkuuta – Suomen yksi suurimmista juhannusfestivaaleista Rantarock järjestettiin ainoan kerran kahdella eri paikkakunnalla samanaikaisesti Hyvinkäällä ja Vaasassa.
25. kesäkuuta – Microsoft julkaisi Windows 98 -käyttöjärjestelmän

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Ilmavoimien Hawk-harjoituskone putosi metsään Pälkäneellä. Kyydissä olleet lentäjä ja mekaanikko pelastautuivat heittoistuimella.
2. heinäkuuta – Neljä ihmistä sai surmansa ja 25 haavoittui autopommin räjähdyksessä Unkarin pääkaupungissa Budapestissa. Surmansa saaneiden joukossa oli yksi suomalainen. Pommiräjähdys liittyi rikollisjoukkioiden välienselvittelyyn.
9. heinäkuuta – Suurinta osaa Afganistanista hallinnut Taliban-liike tiukensi kansalaisten valvontaa kieltämällä television ja videoiden katselun sekä satelliittiantennien käytön ”islamilaisen moraalin vastaisena”.
10. heinäkuuta – Skandaali lasten hyväksikäytöstä katolisessa kirkossa: Dallasin dioneesi suostui 23,4 miljoonan dollarin korvauksiin yhdeksälle entiselle alttaripojalle, jotka väittivät joutuneensa Rudolph Kosin, entisen papin, seksuaalisen ahdistelun kohteiksi.
17. heinäkuuta – Pietarissa keisari Nikolai II:n jäänteet haudattiin Pietari-Paavalin linnoitukseen 80 vuotta tsaariperheen kuoleman jälkeen.
17. heinäkuuta – Merenalaisen määnjäristyksen laukaisema tsunami tuhosi 10 kylää Papua-Uusi-Guineassa surmaten ainakin 1 500 ihmistä.
17. heinäkuuta – 160 YK:n jäsenmaata hyväksyi pysyvän kansainvälisen sotarikostuomioistuimen perustamisen Haagiin Alankomaihin. Alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu sotarikostuomioistuin oli toiminut Haagissa vuodesta 1993.
18. heinäkuuta – Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela avioitui 80-vuotispäivänään Mosambikin entisen presidentin Samora Machelin lesken Graca Machelin kanssa.
20. heinäkuuta – 38 kansainvälisen avustusjärjestön työntekijät poistuivat Afganistanista Taliban-liikkeen alettua sulkea järjestöjen toimistoja. Avustusjärjestöt ja Afganistanin oppositio tuomitsivat jyrkin sanoin Taliban-liikkeen harjoittaman räikeän ihmisoikeuksien polkemisen.
23. heinäkuuta – Tšetšenian presidentti Aslan Mašadov loukkaantui lievästi hänen autosaattuettaan vastaan tehdyssä pommi-iskussa. Yksi presidentin henkivartija kuoli ja neljä loukkaantui.

Elokuu

4. elokuuta – Heinäkuussa pelattuun Helsinki Cup -jalkapalloturnaukseen osallistuneen 23-henkisen albanialaisjoukkueen ilmoitettiin hakeneen turvapaikkaa Suomesta. Joukkueen jäsenistä 17 oli alaikäisiä.
5. elokuuta – Irak lopetti kaiken yhteistyön YK:n UNSCOM-asetarkastajien kanssa.
7. elokuuta – Yhdysvaltain lähetystöissä Dar es Salaamissa, Tansaniassa ja Nairobissa räjähti pommi, 224 ihmistä kuoli ja yli tuhat loukkaantui.^[7]
12. elokuuta – Suonenjoen junaturma.
15. elokuuta – Omagh'n pommi-isku: ”Virallisesta” IRA:sta eronnut ”Real IRA” räjäytti autopommin Omagh'ssa Pohjois-Irlannissa surmaten 29 ihmistä ja haavoittaen yli 200. Kyseessä oli vakavin pommi-isku koko Pohjois-Irlannin terrorin aikana.
17. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton myönsi nauhoitetussa todistuksessaan harrastaneensa ”epäsopivaa fyysistä kanssakäymistä” harjoittelija Monica Lewinskyn kanssa. Samana päivänä hän myönsi kansakunnalle johtaneensa ihmisiä harhaan suhteen osalta.
17. elokuuta – Venäjän hallitus ilmoitti ettei se pysty maksamaan ulkomaisia tai kotimaisia velkojaan. Rupla menetti seuraavan neljän viikon aikana 2/3 arvostaan.^[8]
20. elokuuta – Kanadan korkein oikeus määräsi, että Québec ei voi irtautua Kanadasta ilman liittohallituksen lupaa.
20. elokuuta – Operaatio Infinite Reach: Yhdysvallat laukaisi ohjusiskun Afganistaniin saudimiljonääri Osama bin Ladenin perustamia al-Qaida -leirejä vastaan ja väitettyyn kemiallisten aseiden tehtaaseen Khartumissa Sudanissa (al-Shifan lääketehdas tuhoutui iskussa).
21. elokuuta – Veikkaus Oy jätti keskusrikospoliisille tutkintapyynnön epäillystä sopupelistä kolmessa 13. elokuuta pelatussa miesten Superpesikseen kuuluneessa pesäpallo-ottelussa.

Syyskuu

1. syyskuuta – Presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin aloittivat Venäjän talouskriisiä koskeneen huippukokouksen Moskovassa.
1. syyskuuta – Kokoomuksen kansanedustaja Anssi Rauramo siirtyi Helsingin kaupungin liikuntajohtajaksi ja jätti eduskunnan. Uudeksi kansanedustajaksi tuli opettaja Sirkka Lekman.
2. syyskuuta – Swissairin MD-11 putosi lähellä Peggy's Covea Nova Scotiassa matkalla New York Citystä Geneveen. Kaikki 229 koneessa ollutta ihmistä kuolivat.
2. syyskuuta – YK:n tuomioistuin tuomitsi Jean-Paul Akayesun, pienen ruandalaisen kaupungin entisen pormestarin, syylliseksi kansanmurhaan. Tuomio oli ensimmäinen joka langetettiin sitten vuoden 1948, jolloin kansanmurhat kieltävä laki tuli voimaan.
4. syyskuuta – Kulttuuriministeri Claes Andersson erosi hallituksesta. Hänen tilalleen nousi Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes.
15. syyskuuta – Ruotsissa juhlittiin kuningas Kaarle XVI Kustaan 25-vuotista hallituskautta.
17. syyskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, ettei entinen valtiovarainministeri Arja Alho ollut rikkonut ministerivastuulakia hyväksyessään pankinjohtaja Ulf Sundqvistille määrättyjen vahingonkorvausten kohtuullistamisen syksyllä 1995. Valiokunta arvosteli Alhon menettelyä kuitenkin kovin sanoin. Alho itse kuittasi valiokunnan lausunnon jälkiviisaudeksi.
20. syyskuuta – Ruotsissa pidettiin valtiopäivävaalit. Sosialidemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena 30 paikan tappiosta huolimatta. Pääministeri Göran Persson jatkoi hallituksen johdossa.
25. syyskuuta – Ulkomaalaisvirasto hylkäsi Helsinki Cup -jalkapalloturnaukseen heinäkuussa osallistuneen 23-henkisen albanialaisjoukkueen turvapaikka- ja oleskelulupa-anomukset.
28. syyskuuta – Ulkoministeriössä työskennellyt ulkoasiainsihteeri Olli Mattila pidätettiin virastaan. Mattilan epäiltiin luovuttaneen venäläisille luottamuksellisia, lähinnä Suomen ulkomaankauppaa koskeneita asiakirjoja. Tapaus johti kahden Venäjän Helsingin-lähetystön työntekijän karkottamiseen Suomesta.
29. syyskuuta – Yhdysvaltain kongressissa säädettiin ”Irakin vapautuslaki”, joka julisti Yhdysvaltain haluavan poistaa Saddam Hussein vallasta.
29. syyskuuta – Eduskunta moitti Arja Alhon toimintaa Sundqvist-jupakassa todeten, ettei hänen menettelynsä ollut ollut yleisen oikeustajun mukaista, mutta päätti olla asettamatta häntä syytteeseen valtakunnanoikeudessa. Saman päivän iltana Alho kertoi television Musta laatikko -ohjelmassa, että aloitteen Sundqvistin korvausten alentamisesta oli tehnyt pääministeri Paavo Lipponen. Sundqvist-kohu roihahti uudelleen.

Lokakuu

3. lokakuuta – Dingo teki toisen comebackinsa (1998–2002) esiintymällä tunnetuimmassa kokoonpanossaan Helsingin Hartwall Areenalla.
4. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkosen elämäkerran kirjoittaja, professori Juhani Suomi paljasti elämäkerran seitsemännen osan julkistamistilaisuudessa Kekkosen harkinneen eroa virastaan muistihäiriöiden vuoksi jo vuonna 1972.
7. lokakuuta – Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Sonny Bono Copyright Term Extension Actin, joka pidensi tekijänoikeutta 20 vuodella.
7. lokakuuta – Suomi ja Viro aloittivat neuvottelut Neuvostoliiton suomalaisilta henkilöiltä ja yrityksiltä Virossa vuonna 1940 riistämän omaisuuden palauttamisesta tai korvaamisesta.
7. lokakuuta – Laulaja ja lauluntekijä Mikko Kuustonen nimitettiin YK:n väestörahaston (UNFPA) hyväntahdon lähettilääksi.
12. lokakuuta – Yhdysvaltain kongressi hyväksyi kiistellyn Digital Millennium Copyright Actin.
16. lokakuuta – Lontoossa sairaalahoidossa ollut, ihmisoikeusrikoksista syytetty Chilen entinen presidentti Augusto Pinochet pidätettiin Espanjan vaatimuksesta.
19. lokakuuta – Suomen valtio aloitti teleyhtiö Soneran osakkeiden myynnin. Noin 20 prosenttia Soneran osakekannasta myytiin koti- ja ulkomaisille yksityishenkilöille ja sijoittajille. Valtio ansaitsi kaupoista myyntituloina noin 7,1 miljardia markkaa.
27. lokakuuta – Saksan liittopäivät valitsi Ala-Saksin pääministerin Gerhard Schröderin uudeksi liittokansleriksi. Schröder seurasi liittokanslerina vuodesta 1982 toiminutta Helmut Kohlia.
28. lokakuuta – Air Chinan lentäjä Yuan Bin kaappasi koneensa ja lensi Taiwaniin. Turvallisen laskun jälkeen hänet pidätettiin.
29. lokakuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan totuuskomissio julkisti raporttinsa, jossa se tuomitsi molemmat osapuolet syylliksi rikoksiin.
29. lokakuuta – Matkalla Adanasta Ankaraan kurdimilitantti kaappasi Turkin lentoyhtiön koneen ja määräsi sen lentämään Sveitsiin. Kone laskeutuikin Ankaraan lentäjän huijattua kaappaajaa sanoen laskeutuvansa Bulgarian Sofiaan polttoainetäydennystä varten.
30. lokakuuta – Hondurasissa pyörremyrsky ”Mitch” surmasi 5 500 ihmistä.
30. lokakuuta – 63 nuorta menehtyi ja 200 loukkaantui tulipalossa juhlapaikan tulipalossa Göteborgissa.

Marraskuu

1. marraskuuta – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin perustettiin.
1. marraskuuta – Mika Häkkinen voitti Formula 1 -maailmanmestaruuden.^[9]
6. marraskuuta – Suomen Sisu perustettiin^[10]
12. marraskuuta – Suomen Keskusta esitteli työreformiohjelmansa, jonka mukaan työnantajat voisivat sopia työntekijöidensä työehdoista paikallisesti. Vasemmistopuolueet tuomitsivat ohjelman.
13. marraskuuta – Presidentti Clinton määräsi ilmaiskuista Irakin. Irak vetäytyi viime hetkellä ja lupasi ehdottoman yhteistyön asetarkastajien kanssa.
13. marraskuuta – Helsingin kihlakunnansyyttäjä nosti Suomen Tietotoimiston päätoimittajaa Kari Väisästä ja hiihtäjä Jari Räsäsen väitettyä kasvuhormonin käyttöä koskeneen uutisen radiossa 21. tammikuuta lukenutta toimittaja Johanna Aatsalo-Sallista vastaan syytteen julkisesta herjauksesta. Syytteen nostamista olivat vaatineet Räsänen ja Suomen Hiihtoliitto.
18. marraskuuta – UNSCOM-tarkastajat palasivat Irakiin.
19. marraskuuta – Yhdysvaltain edustajainhuone aloitti viraltapanokuulemiset presidentti Bill Clintonia vastaan Lewinsky-skandaalin vuoksi.
20. marraskuuta – Talibanien oikeus julisti Osama bin Ladenin ”synnittömäksi mieheksi” osallisuudesta Yhdysvaltain lähetystöjen pommituksiin elokuussa Keniassa ja Tansaniassa.
20. marraskuuta – Kansainvälisen avaruusaseman rakennustyö alkoi Zarya-moduulin laukaisulla Baikonurista Kazakstanista.
24. marraskuuta – America Online julkisti ostavansa Netscape Communicationsin osakevaihdolla 4,2 miljardilla dollarilla.
24. marraskuuta – Hyvinkäällä paljastui raaka paloittelumurha. Teosta epäiltyinä pidätettiin kaksi viikkoa myöhemmin neljä henkilöä. Epäiltyjen taustoja selvitettäessä paljastui yhteyksiä saatananpalvontaan.
25. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto täytti 75 vuotta. Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari tarjosivat Tellervo ja Mauno Koivistolle juhlalounaan Presidentinlinnassa.
26. marraskuuta – Helsingin keskustassa sijaitseva, vuonna 1936 valmistunut funkis-tyylinen Lasipalatsi vihittiin korjaustöiden valmistuttua jälleen käyttöön.
30. marraskuuta – Deutsche Bank julkisti 10 miljardin kaupan Bankers Trustista luoden maailman suurimman rahoituslaitoksen.

Joulukuu

1. joulukuuta – Exxon julkisti 73,7 miljardin kaupan Mobilin ostamisesta, joka loi Exxon-Mobilin, maailman suurimman yhtiön.
6. joulukuuta – Hugo Chávez Frías valittiin vaalilla Venezuelan presidentiksi.
8. joulukuuta – Viimeiset Vaasan Rannikkopatteristossa ja Pohjan Prikaatissa Oulussa palvelleet varusmiehet kotiutettiin. Varuskunnat lakkautettiin vuoden lopussa osana puolustusvoimien organisaatiouudistusta.
9. joulukuuta – Pääministeri Paavo Lipponen esitti eduskunnalle hallituksen selonteon, joka koski inkeriläisten Suomeen muuttoa 1990-luvun aikana. Lipponen ilmoitti hallituksen pyrkivän vähentämään asteittain muuttoa Inkeristä Suomeen.
10. joulukuuta – YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti 50 vuotta.
16.–19. joulukuuta – Operaatio Desert Fox: Yhdysvaltain ja Britannian kolmipäiväinen pommituskampanja Irakin sotilaallisiin kohteisiin. Asetarkastajat vetäytyivät maasta.^[11]
19. joulukuuta – Irakin varapresidentti Taha Yassin Ramadan julisti Irakin kieltäytyvän yhteistyöstä YK:n kanssa ja asetarkastusten olevan ohi.
21. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvoston maat Ranska, Saksa ja Venäjä ehdottivat Irakin talouspakotteiden purkamista. USA ilmoitti vetoavansa ehdotuksen.
22. joulukuuta – Opetusministeriö hylkäsi Suomen Scientologiakirkon anomuksen päästä uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Ministeriö tulkitsi skientologian lähinnä uskonnon varjolla tapahtuvaksi rahastukseksi. Skientologian kannatus oli jäänyt Suomessa vähäiseksi.
26. joulukuuta – Irak ilmoitti tulittavansa USA:n ja Britannian koneita, jos ne tunkeutuvat sen ilmatilaan valvoessaan lentokieltoa.
29. joulukuuta – Punaisten khmerien johtajat pyysivät anteeksi kansanmurhaa Kamputseassa, mikä johti yli miljoonan kansalaisen surmaan 1970-luvulla.
30. joulukuuta – Valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski nosti ulkoministeriössä työskennellyttä ulkoasiainsihteeri Olli Mattilaa vastaan syytteen vakoilusta.
31. joulukuuta – Yhdentoista ensimmäisen euron tilivaluuttana käyttöön ottavan maan kansallisten valuuttojen viralliset muuntokertoimet euroon nähden määriteltiin peruuttamattomasti. ^[12].

Tuntematon päivämäärä

Tammikuu – Massiivinen lumimyrsky, jota arveltiin El Niñon aiheuttamaksi, iski Yhdysvaltain itärannikolle.
Helmikuu – Yhdysvaltain senaatti määräsi presidentti Bill Clintonin suorittamaan ”tarvittavat toimet” Irakin aseohjelmien pysäyttämiseksi.
Huhtikuu – Viulisti Linda Lampenius kohututtuine kuvineen ja haastatteluineen oli huhtikuun Playboy -lehdessä.
Marraskuu – Korkein oikeus uudisti päätöksensä, jonka mukaan Kerstin Campoyn oli palautettava kaksi poikaansa näiden isälle Yhdysvaltoihin ja määräsi Jyväskylän käräjäoikeuden panemaan päätöksen täytäntöön. Pojat sijoitettiin sairaalaan Jyväskylään odottamaan matkaa Yhdysvaltoihin.
Ensimmäinen Yamaha YZF-R1 tuli markkinoille.

Syntyneitä

1. tammikuuta – Marlene Lawston, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä
6. tammikuuta – Hilla Hannola, suomalainen alppihiihtäjä
12. tammikuuta – Nathan Gamble, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. tammikuuta – Lisa Teige, norjalainen näyttelijä ja tanssija
23. tammikuuta – Jahseh Dwayne Ricardo Onfroy (”XXXTentacion”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja sanoittaja (k. 2018)
28. tammikuuta – Ariel Winter, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
31. tammikuuta – Eeva Rajakangas, suomalainen näyttelijä (Uusi päivä)
9. helmikuuta – Marina Dalmas (”Marina Kaye”), ranskalainen poplaulaja
11. helmikuuta – Niklas Kaul, saksalainen yleisurheilun moniottelija ja keihäänheittäjä
21. helmikuuta – Kertu Laak, virolainen lentopalloilija
25. helmikuuta – Brendon Baerg, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. maaliskuuta – Meta Hrovat, slovenialainen alppihiihtäjä
1. huhtikuuta – Lotta Kemppinen, suomalainen pikajuoksija
7. huhtikuuta – Sara Säkkinen, suomalainen jääkiekkoilija
9. huhtikuuta – Elle Fanning, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. huhtikuuta – Henriikka Parpala, suomalainen pituushyppääjä
13. huhtikuuta – Sabrina Simader, kenialais-itävaltalainen alppihiihtäjä
16. huhtikuuta – Anttoni Jakobsson, suomalainen pesäpalloilija
19. huhtikuuta – Patrik Laine, suomalainen jääkiekkoilija
23. huhtikuuta – Niina Saarinen, suomalainen kivääriampuja
24. huhtikuuta – Ryan Newman, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. huhtikuuta – Ella Marie Hætta Isaksen, norjalainen laulaja, näyttelijä ja aktivisti
7. toukokuuta – Kia-Emilia Hakala, suomalainen alppihiihtäjä
7. toukokuuta – Jesse Puljujärvi, suomalainen jääkiekkoilija
10. toukokuuta – Tuomas Kukkonen, suomalainen elokuvaaja ja televisiojuontaja
23. toukokuuta – Salwa Eid Naser, nigerialais-bahrainilainen pikajuoksija
5. kesäkuuta – Julija Lipnitskaja, venäläinen taitoluistelija
9. kesäkuuta – Juuso Vuorenmäki, suomalainen pesäpalloilija
20. kesäkuuta – Kajsa Vickhoff Lie, norjalainen alppihiihtäjä
25. kesäkuuta – Leonardo Pulcini, italialainen autourheilija
1. heinäkuuta – Ondřej Pažout, tšekkiläinen yhdistetyn hiihtäjä
3. heinäkuuta – Dylan Wells, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
5. heinäkuuta – Asseri Kinnunen, suomalainen poliitikko
8. heinäkuuta – Jaden Smith, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
31. heinäkuuta – Rico Rodriguez, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
8. elokuuta – Shawn Mendes, kanadalainen laulaja, laulunkirjoittaja ja malli
13. elokuuta – Carter Hart, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
17. elokuuta – Ilinca Băcilă, romanialainen laulaja ja jodlaaja
24. elokuuta – Robin Packalen, suomalainen poplaulaja
7. syyskuuta – Eveliina Piippo, suomalainen maastohiihtäjä
19. syyskuuta – Simo Laaksonen, suomalainen autourheilija
28. lokakuuta – Nolan Gould, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
28. lokakuuta – Eetu Turakainen, suomalainen seiväshyppääjä
11. marraskuuta – Callum Ilott, brittiläinen moottoriurheilija
18. marraskuuta – Pyry Karjalainen (”Puhuva Kone”), suomalainen rap-laulaja
17. joulukuuta – Martin Ødegaard, norjalainen jalkapalloilija
20. joulukuuta – Kylian Mbappé, ranskalainen jalkapalloilija
22. joulukuuta – G. Hannelius, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja (Dog with a Blog)
23. joulukuuta – Andreas Alamommo, suomalainen mäkihyppääjä

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1998 kuolleista henkilöistä

Valtioiden päämiehet

Kanada
- Jean Chrétien, pääministeri
Ranska
- Jacques Chirac, presidentti
- Lionel Jospin, pääministeri
Saksa
- Roman Herzog, presidentti
- Helmut Kohl, liittokansleri
- Gerhard Schröder, kansleri
Indonesia
- Suharto, presidentti
- B. J. Habibie, presidentti
Kiinan kansantasavalta
- Jiang Zemin, presidentti
Irlanti
- Mary McAleese, presidentti
- Bertie Ahern, Taoiseach
Venäjä
- Boris Jeltsin, presidentti
Yhdistynyt kuningaskunta
- Kuningatar Elisabet II
- Tony Blair, pääministeri
Yhdysvallat
- Bill Clinton, presidentti

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1998

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1998

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1998

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1998

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1998

Lähteet

↑ Kinver, Mark: Global average temperature may hit record level in 2010 10.12.2009. BBC News. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)
↑ Hubble Pinpoints Distant Supernovae 8.1.1998. hubblesite.org. Viitattu 22.3.2009. (englanniksi)
↑ Toxic waste spill threatens Spanish national park CNN. Viitattu 05.01.2007.
↑ 1998: India explodes nuclear controversy BBC. Viitattu 05.01.2007.
↑ Habibie becomes president after Suharto resigns CNN. Viitattu 05.01.2007.
↑ Japanese Mars probe abandoned NewScientist.com. Arkistoitu 28.12.2006. Viitattu 05.01.2007.
↑ 1998: US embassies in Africa bombed BBC. Viitattu 05.01.2007.
↑ Russia and the Black August syndrome (Arkistoitu – Internet Archive), RIA
↑ http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9811/981101/9811010406.html
↑ Hannula, Milla: Maassa maan tavalla. Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia, s. 33. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24871-2
↑ Operation Desert Fox Globalsecurity. Viitattu 05.01.2007.
↑ ”Euro otetaan käyttöön: 1999–2002”, Yksi valuutta, yksi Eurooppa – Euroon johtanut tie, s. 8. Euroopan komissio, 2007. ISBN 92-79-04478-8 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 31.10.2010.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1998 Wikimedia Commonsissa

[1] Kinver, Mark: Global average temperature may hit record level in 2010 10.12.2009. BBC News. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)

[2] Hubble Pinpoints Distant Supernovae 8.1.1998. hubblesite.org. Viitattu 22.3.2009. (englanniksi)

[3] Toxic waste spill threatens Spanish national park CNN. Viitattu 05.01.2007.

[4] 1998: India explodes nuclear controversy BBC. Viitattu 05.01.2007.

[5] Habibie becomes president after Suharto resigns CNN. Viitattu 05.01.2007.

[6] Japanese Mars probe abandoned NewScientist.com. Arkistoitu 28.12.2006. Viitattu 05.01.2007.

[7] 1998: US embassies in Africa bombed BBC. Viitattu 05.01.2007.

[8] Russia and the Black August syndrome (Arkistoitu – Internet Archive), RIA

[9] ttp://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9811/981101/9811010406.html

[10] Hannula, Milla: Maassa maan tavalla. Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia, s. 33. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24871-2

[11] Operation Desert Fox Globalsecurity. Viitattu 05.01.2007.

[12] ”Euro otetaan käyttöön: 1999–2002”, Yksi valuutta, yksi Eurooppa – Euroon johtanut tie, s. 8. Euroopan komissio, 2007. ISBN 92-79-04478-8 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 31.10.2010.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]