Jäätelöbaari Lasipalatsissa vuonna 1936.Ravintolaan johtavat portaat.
Lasipalatsin paikalla oli aiemmin Turun kasarmi, joka tuhoutui sisällissodassa 1918. Kolmen nuoren arkkitehdin Viljo Revellin, Heimo Riihimäen ja Niilo Kokon suunnittelema Lasipalatsi kohosi paikalle vuonna 1936. Rakennusurakoitsijana toimi Jalo Syvähuoko.[1] Rakennus liittyi läheisesti vieressä sijainneeseen linja-autoasemaan. Liikehuoneistoja, ravintoloita ja elokuvateatterin sisältävä Lasipalatsi suunniteltiin alun perin väliaikaisrakennukseksi, joka oli tarkoitus myöhemmin purkaa suuremman liikerakennuksen tieltä. Varubodenin ruokakauppa, Siemen Oy - Frö Ab ja HOK:n jäätelöbaari (aikaisemmin Valion baari) olivat vuosikymmeniä Lasipalatsin näkyvimpiä yrityksiä. Elokuvateatteri Bio Rex oli valmistuessaan yksi kaupungin suurimmista, ja siellä järjestettiin muun muassa kotimaisten elokuvien juhlallisia ensi-iltanäytöksiä.
Lasipalatsin alkuperäiset purkusuunnitelmat lykkääntyivät vuosikymmenestä toiseen, mutta rakennusta ei myöskään kunnostettu, koska sen lopullinen kohtalo oli ratkaisematta. 1990-luvulla Ale-pubin suurikokoiset mainoslakanat alleviivasivat rapistuneen talon alennustilaa. Vasta kun rakennuslautakunta asetti uhkasakon, kiinteistövirasto kunnostutti talon ulkoseiniä. Kesällä 1985 vanha harmahtavan sävyinen maali vaihdettiin läpivärjättyyn valkoiseen laastiin. Kaupunkilaiset vastustivat rakennuksen purkamista kerta toisensa jälkeen, ja myös museovirasto asettui kannattamaan sen suojelua.
Vuosikymmenten nuhjaantumisen jälkeen Lasipalatsi suojeltiin ja peruskorjattiin 1998 kulttuuri- ja mediakeskukseksi. Vuoden 1998 loppupuolella avattiin elokuva- ja mediakeskukseksi kunnostettu Lasipalatsi[2]. Taloa hallinnoi kaupungin tytäryhteisö Lasipalatsin Mediakeskus Oy. Peruskorjauksen suunnittelivat arkkitehdit Pia Ilonen ja Minna Lukander. Rakennuksessa toimii kahviloita, Ravintola Lasipalatsi ja monia media-alan yrityksiä. Rakennuksessa on myös nettipalveluita ja näyttelytiloja. YleisradionAamu-TV-lähetys toimitettiin Lasipalatsista marraskuusta 1998 vuoden 2007 kesään asti. Myös 1990-luvun suosittua nuorten Jyrki-ohjelmaa kuvattiin Lasipalatsissa. Talon yläkerrassa toimi Helsingin kaupunginkirjaston musiikkiin, sarjakuvaan ja uusmediaan painottunut toimipiste, ennen kuin sen toiminta siirtyi Postitaloon ja lopulta uuteen keskustakirjastoon Oodiin. Elokuvateatteri Bio Rex on erikoistunut esittämään valtavirrasta poikkeavia kulttuurielokuvia.
Välittömästi Lasipalatsin länsipuolella sijaitseva aukio oli vuoteen 2005 saakka kaukoliikenteen linja-autojen lähtölaiturialueena. Varsinaisena linja-autoasemana toimi aukion toisella puolella sijainnut Turun kasarmin piharakennus, nykyinen Kulttuurikasarmi. Kun Kampin keskus valmistui, linja-autojen lähtölaiturit siirtyivät sen alle maanalaisiin tiloihin, ja aukio on nyt vain jalankulkijoiden käytössä. Siellä on järjestetty muun muassa valokuvanäyttelyitä. Lasipalatsin aukiolla järjestetään myös isoja projisointeja, kuten joulukuun ajan näkyvä, Kontupisteessä tuotettu Animaatiojoulukalenteri. Projisoitavat videot ja kuvat ovat nähtävissä BioRexin aukion puoleisessa seinässä.
Peruskorjaus ja Amos Rex -museo
Kaupunginvaltuusto päätti 21. toukokuuta 2014 oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan apporttiomaisuutena Fastighets Ab Glaspalatset i Helsingfors -nimiselle yhtiölle Lasipalatsin rakennukset.[3] Suunnitelmassa Lasipalatsin alle rakennetaan uusi Amos Andersonin taidemuseo Amos Rex. Samalla koko Lasipalatsi peruskorjataan ja entisöidään alkuperäiseen loistoonsa. Amos Rexin rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Konstsamfundet.[4] Amos Rexin kulttuurikeskuskokonaisuus koostuu vanhasta Lasipalatsista, johon kuuluu elokuvateatteri Bio Rex, ja Lasipalatsin aukion alle sijoittuvasta näyttelytilasta. Rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2016 ja museo avattiin yleisölle 30. elokuuta 2018.[5][6]
