Ennen nykyisen kaupungin perustamista Adanan paikalla lienee ollut heettiläinen asutuskeskus, joka on ilmeisesti peräisin vuodelta 1400 ennen ajanlaskun alkua.[1] Kaupunki kukoisti sittemmin Lyydian kuningaskunnan aaikana.[2]Aleksanteri Suuri valloitti sen vuosina 335–334 ennen ajanlaskun alkua.[1] Sittemmin roomalainenPompeius toi paikalle uusia asukkaita aikaisempien hävittyä sotien aikana. Myöhemmässä Bysantin valtakunnassa Adana oli merkittävä kaupan keskus, jonka kanssa kilpaili Tarsos.[2] Alun perin Justinianus I:n rakennuttama ja sittemmin useamman kerran jälleenrakennettu kivisilta kulkee edelleen Seyhanin yli.[1]
Arabit valloittivat Adanan 600-luvun puolivälin paikkeilla, mutta kaupunki vaihtoi käsiä useampaan otteeseen Bysantin valtakunnan valloittaessa sen takaisin. AbbasidikalifiHarun al-Rashid teki kaupungista osan Syyrian rajamaiden läpi kulkevaa linnoitusten ketjua.[2] Hänen Adanaan rakennuttamansa linnoituksen rauniot ovat Seyhanin oikealla rannalla.[1] Jatkuva sotiminen autioitti kaupungin. Viimeisen kerran Bysantin joukot jälleenvaltasivat kaupungin arabeilta vuonna 1025. Arabeja seurasivat seldžukit vuonna 1071 ja seurasi taas valtausten ja jälleenvaltausten sarja.[2]
Vuonna 1097 Adanan valtasivat ristiretkeläiset. Kaupunki kuului Antiokian ruhtinaskuntaan, kunnes se luovutettiin Bysantille vuonna 1104. Vuosina 1132–1137 sitä hallitsi Kilikian armenialaiskuningaskunta, sittemmin Bysantti, 1138–1151 seldžukit, 1151–1158 armenialaiskuningaskunta, Bysantti 1158–1172/73 ja viimein taas armenialaiskuningaskunta vuodesta 1172/73. Armenialaiskuningaskunta hallitsi kaupunkia viimein pidempään aina vuoteen 1359 saakka, jolloin sen miehittivät Egyptinmamelukit. OsmanihallitsijaSelim I valtasi kaupungin mamelukeilta vuonna 1516. Vuonna 1608 Adanasta tuli oma maakuntansa (eyalet), jonka kuvernöörin nimitti sulttaani.[2]
Egyptin hallitsija Ibrahim pašša teki kaupungista armeijansa tukikohdan sodassa osmaneja vatsaan vuonna 1832. Kaupungin luovutettiin Muhammad Alille Kütahyan sopimuksella vuonna 1833, mutta Egypti joutui luopumaan kaupungista toisen osmanien vastaisen sodan päätteeksi vuonna 1840. Kaupunki oli sittemmin osa Aleppon hallinnollista aluetta vuoteen 1867 saakka, jolloin siitä tehtiin oma wilayetinsa. Ensimmäisen maailmansodan johdosta kaupungin miehittivät vuonna 1918 ranskalaiset, jotka palauttivat sen Turkille vuonna 1922.[2]
Talous ja liikenne
Adanan rautatieasema.
Adana on hyötynyt sen lähellä sijaitsevista hedelmällisistä maatalousalueista, minkä lisäksi se sijaitsee vanhojen kauppareittien varrella. Paikallisen maatalouden tuotteita ovat esimerkiksi riisi,seesami, kaura ja sitrushedelmät. Kaupunki on myös turkkilaisen puuvillateollisuuden keskus. Sen muita teollisuuden tuotteita ovat tekstiilit, sementti, maatalouskoneet ja kasvisöljy.[1]
Adanasta on rautatieyhteys Istanbuliin ja Bagdadiin. Rautatien haara vie myös Mersinin satamaan Välimerellä. Suuri osa Adanan vientitarvikkeista kulkee Mersinin kautta.[1]
↑ abcdefghiH.A.R. Gibb, J.H. Kramers, E. Lévi-Provençal, J. Schacht: Encyclopaedia of Islam, Volume I (A-B), s. 182-183. BRILL, 1998. 9789004081147 (englanniksi)
↑The Kurdish Diaspora Fondation-Institut kurde de Paris. Viitattu 31.7.2020. (englanniksi)
.jpg)
