1927

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1927 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

• 7. tammikuuta – Ensimmäinen transatlanttinen puhelinsoitto New Yorkista Lontooseen.
• 9. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus murskattiin Lissabonissa.
• 17. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi lain ja asetuksen radiolaitteista.
• 1. helmikuuta – Autoliiton edeltäjiin kuulunut Yleinen Autoliitto (YAL) perustettiin.
• 10. helmikuuta − Itävaltalaisen säveltäjän Ernst Křenekin jazzooppera Jonny spielt auf sai ensiesityksensä Leipzigin oopperassa. Kansallissosialistit paheksuivat oopperaa, koska sen päähenkilö oli mustaihoinen, ja yllyttivät yleisöä boikotoimaan sen esityksiä.
• 12. helmikuuta – Ensimmäiset brittijoukot saapuivat Shanghaihin. Miehitystä protestoitiin yleislakolla.
• 14. helmikuuta − Noin 600 ihmistä sai surmansa Jugoslavian eteläosassa sattuneessa maanjäristyksessä.
• 4. maaliskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi ammattientarkastuslain.
• 10. maaliskuuta – Albaniassa käynnistettiin liikekannallepano Jugoslavian hyökkäyksen varalta.

huhtikuu–kesäkuu

• 2. huhtikuuta – Helsingissä muurattiin eduskuntatalon peruskivi.
• 12. huhtikuuta – Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta muutti nimensä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, koska Irlannin vapaavaltio ei enää ollut osa sitä.
• 12. huhtikuuta – Guomindangin joukot surmasivat kommunistityöläisiä Shanghaissa.
• 12. huhtikuuta − Sisäministeri Rieti Itkonen erosi saatuaan edellispäivänä epäluottamuslauseen merivartiolaitoksen hankinnoista.
• 14. huhtikuuta – Ensimmäinen sarjavalmisteinen Volvo-henkilöauto valmistui Göteborgissa.
• 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander sairastui vakavasti ja jätti presidentin tehtävät vetäytyen Naantalin Kultarantaan.
• 22. huhtikuuta – Suuri Mississippin tulva oli Yhdysvaltain historian suurin luonnonkatastrofi.
• 22. huhtikuuta – Japani ilmoitti, ettei se tulisi seuraamaan toimettomana sivusta kommunismin leviämistä Kiinassa.
• 27. huhtikuuta − SDP:n kansanedustaja Olavi Puro nimitettiin uudeksi sisäministeriksi.
• 9. toukokuuta – Australian parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran Canberrassa.
• 11. toukokuuta – Yhdysvaltain Academy of Motion Picture Arts and Sciences perustettiin. Se alkoi jakaa omaa nimeään kantavia elokuva-alan palkintoja (Oscar-palkinto).
• 16. toukokuuta – Pääministeri Väinö Tanner otti vastaan puolustusvoimain lippujuhlan paraatin presidentti Lauri Kristian Relanderin sijaisena, mikä herätti pahaa verta sekä poliittisessa oikeistossa että vasemmistossa.
• 18. toukokuuta – 45 ihmistä kuoli ja 58 loukkaantui Bathin koulusurmissa Yhdysvaltain Michiganissa.
• 20. toukokuuta – Saudi-Arabia itsenäistyi.
• 20. toukokuuta – Charles Lindbergh ylitti Atlantin lentokoneella välilaskuitta.
• 22. toukokuuta – 8,6 richterin maanjäristys surmasi 200 000 Kiinassa.
• 23. toukokuuta – Televisio esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle.
• 24. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta katkaisi diplomaattisuhteet Neuvostoliittoon agitaation ja vakoilun vuoksi.
• 27. toukokuuta – Ford lopetti T-mallin valmistuksen.
• 28. toukokuuta – Aero Oyn Junkers F 13 K-SALA:n ponttoonit takertuivat puhelinpylvääseen koneen lasketuessa Tallinnaan ja kone tuhoutui. Koneen miehistö ja kolme matkustajaa loukkaantuivat^[1].
• 3. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi ensimmäisen tekijänoikeuslain.
• 4. kesäkuuta – Jugoslavia katkaisi diplomaattisuhteet Albaniaan.
• 7. kesäkuuta – Valkoinen emigrantti Boris Kowerda murhasi Neuvostoliiton Puolan-lähettilään Pjotr Voikovin Varsovassa.
• 10. kesäkuuta – Vastauksena Voikovin murhaan Neuvostoliitto teloitti 20 henkilöä vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja vakoilusta muun muassa Britannian hyväksi.^[2]
• 18. kesäkuuta − Saksassa avattiin Nürburgringin moottorirata. Ensimmäiset ajot voitti saksalainen Rudolf Caracciola Mercedes-Benzillä.
• 24. kesäkuuta – Suomen lipun päivää vietettiin ensimmäisen kerran.
• 29. kesäkuuta – Maan pohjoisimmassa osassa sattui täydellinen auringonpimennys.

heinäkuu–syyskuu

• 1. heinäkuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä
• 10. heinäkuuta – Irlannin vapaavaltion varapresidentti Kevin O'Higgins murhattiin Dublinissa.
• 14. heinäkuuta – Marsalkka Józef Piłsudski sulki Puolan senaatin ja parlamentin ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
• 15. heinäkuuta – Yli 200 kuoli mellakoissa Wienissä.
• 20. heinäkuuta – Karjalan kannaksella Pölläkkälän kylässä 53 taloa tuhoutui tulipalossa ja 400 henkilöä joutui kodittomiksi.
• 1. elokuuta – Kiinan Kansan vapautusarmeija perustettiin kommunistisen puolueen sotilassiiveksi Nanchangin kansannousun aikana.
• 2. elokuuta − Yhdysvaltain presidentti Calvin Coolidge kieltäytyi asettumasta ehdokkaaksi seuraavissa vaaleissa.
• 18. elokuuta – Presidentti Relander palasi hoitamaan virkatehtäviään.
• 23. elokuuta – Italialaiset anarkistit Nicola Sacco ja Bartolomeo Vanzetti teloitettiin Bostonissa. Teloituksen seurauksena syttyi mellakoita Lontoossa, Pariisissa ja Saksassa.
• 9. syyskuuta – Eduskunnassa otettiin käyttöön koneelliset äänestyslaitteet.
• 15. syyskuuta – Suomi valittiin Kansainliiton neuvoston jäseneksi kolmivuotiskaudeksi 1927–1930.
• 21. syyskuuta – Marsalkka Józef Piłsudski antoi Puolan parlamentille luvan kokoontua uudelleen 30 päivän ajan. Parlamentti suljettiin jälleen 3. marraskuuta.
• 24. syyskuuta – Kansainliiton kokous hyväksyi Puolan esityksen hyökkäyssodan kieltämisestä.

lokakuu–joulukuu

• 1. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Iran solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 1. lokakuuta – Arkkitehti Alvar Aalto voitti Viipurin kaupunginkirjaston uuden talon suunnittelukilpailun. Aallon ehdotus poikkesi kuitenkin huomattavasti sittemmin toteutetusta versiosta.
• 6. lokakuuta – Ensimmäinen puhuttu äänielokuva Jazzlaulaja sai ensi-iltansa. Elokuvan pääroolissa oli Al Jolson.
• 15. lokakuuta – Lähi-idän ensimmäinen merkittävä öljykenttä Baba Gurgur löytyi Irakista Kirkukin eteläpuolelta. Baba Gurgur oli maailman suurin tunnettu öljykenttä siihen saakka kunnes Ghawarin öljykenttä löytyi vuonna 1948 Saudi-Arabiasta.
• 23. lokakuuta – 21 ihmistä sai surmansa elokuvateatteri Imatran tulipalossa Tampereella.
• 4. marraskuuta – William Shakespearen näytelmä Myrsky sai Suomen-ensiesityksensä Kansallisteatterissa. Näytelmän musiikin oli säveltänyt Jean Sibelius.
• 11. marraskuuta – Italia luopui parlamentarismista.
• 12. marraskuuta – Lev Trotski erotettiin NKP:sta syytettynä ”puoluetta vahingoittavasta käyttäytymisestä”. Josif Stalin jäi Neuvostoliiton kiistattomaksi johtajaksi.
• 16. marraskuuta – Aero Oyn Junkers F 13 K-SALD katosi matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Koneen miehistö ja kaksi matkustajaa menehtyivät^[3].
• 25. marraskuuta – 76 maan hallitukset ja 65 yritystä solmivat kansainvälisen radioliikennesopimuksen.
• 2. joulukuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 15. edustajakokous hyväksyi ensimmäisen viisivuotissuunnitelman ja suunnitelman maatalouden kollektivisoinnista. NKP:sta erotettiin 76 Lev Trotskin kannattajaa.
• 9. joulukuuta – Pääministeri Väinö Tanner esitti hallituksensa eronpyynnön, koska eduskunta ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä tullien alentamisesta.
• 17. joulukuuta – Presidentti Relander myönsi eron Tannerin hallitukselle ja nimitti maataloushallituksen ylijohtajan Juho Sunilan johtaman maalaisliittolaisen vähemmistöhallituksen.
• 20. joulukuuta − Poikkeuksellinen pakkasaalto koetteli Pohjois-Eurooppaa. Etelä-Norjassa mitattiin 45 asteen pakkanen.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

• 1. tammikuuta – Maurice Béjart, ranskalainen tanssija ja koreografi (k. 2007)
• 1. tammikuuta – Vernon Smith, vuoden 2002 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
• 4. tammikuuta – Aito Mäkinen, suomalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja -käsikirjoittaja (k. 2017)
• 7. tammikuuta – Lauri Kaarto, suomalainen kirjailija (k. 2000)
• 12. tammikuuta – Pertti Lindfors, suomalainen filosofi ja dosentti (k. 2007)
• 13. tammikuuta – Sydney Brenner, vuoden 2002 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen biologi (k. 2019)
• 17. tammikuuta – Eartha Mae Keith (”Eartha Kitt”), yhdysvaltalainen laulaja (k. 2008)
• 19. tammikuuta – Pentti Marttinen, suomalainen näyttelijä
• 24. tammikuuta – Leo Jokela, suomalainen näyttelijä (k. 1975)
• 24. tammikuuta – Lauri Nevalainen, suomalainen soutaja (k. 2005)
• 24. tammikuuta – Lasse Pöysti, suomalainen näyttelijä, ohjaaja, teatterinjohtaja ja käsikirjoittaja (k. 2019)
• 24. tammikuuta – Erkki Verkkonen, suomalainen kirjailija (k. 2006)
• 25. tammikuuta – Antônio Carlos Jobim (”Tom Jobim”), brasilialainen säveltäjä, laulaja ja pianisti (k. 1994)
• 27. tammikuuta – Arvi Arjatsalo, suomalainen kirjailija (k. 1989)
• 30. tammikuuta – Olof Palme, Ruotsin pääministeri (k. 1986)
• 1. helmikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja (k. 1995)
• 3. helmikuuta – Friedrich Karl Flick, saksalais-itävaltalainen yritysjohtaja ja miljardööri (k. 2006)
• 6. helmikuuta – Maire Rautakoski, suomalainen keilaaja
• 7. helmikuuta – Juliette Gréco, ranskalainen chanson-laulaja ja näyttelijä (k. 2020)
• 8. helmikuuta – Pauli Kurikka, suomalainen opetusalan vaikuttaja, oopperalaulaja ja telvisiojuontaja (k. 2015)
• 15. helmikuuta – Gottfrid Gräsbeck, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja (k. 2010)
• 15. helmikuuta – Harvey Korman, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2008)
• 17. helmikuuta – Olavi Ritala, suomalainen viihdetaiteilija (k. 1997)
• 18. helmikuuta – John Warner, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko, senaattori ja Yhdysvaltain laivastoministeri 1972–1974 (k. 2021)
• 19. helmikuuta – Eva Gredal, tanskalainen poliitikko (k. 1995)
• 20. helmikuuta – Sidney Poitier, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 2022)
• 20. helmikuuta – Irma Rosnell, suomalainen kansanedustaja (k. 2022)
• 21. helmikuuta – Hubert de Givenchy, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 2018)
• 24. helmikuuta – Matti Viljanen, suomalainen harmonikkataiteilija (k. 1987)
• 27. helmikuuta – Aira Samulin, suomalainen tanssija, tanssinopettaja ja yrittäjä (k. 2023)
• 1. maaliskuuta – Harold George Belafonte (”Harry Belafonte”), yhdysvaltalainen muusikko, laulaja, näyttelijä ja ihmisoikeustaistelija (k. 2023)
• 5. maaliskuuta – Erkki Wiksten, suomalainen toimitussihteeri ja päätoimittaja (k. 1993)
• 6. maaliskuuta – Knut Drake, suomalainen rakennushistorioitsija (k. 2013)
• 6. maaliskuuta – Gabriel García Márquez, vuoden 1982 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kolumbialainen kirjailija (Sadan vuoden yksinäisyys) (k. 2014)
• 6. maaliskuuta – Per-Henrik Nyman, suomalainen televisioesiintyjä ja Porvoon kaupunginjohtaja (k. 2015)
• 9. maaliskuuta – Pentti H. Tikkanen, suomalainen majuri, erä- ja sotakirjailija (k. 2006)
• 16. maaliskuuta – Vladimir Komarov, neuvostoliittolainen kosmonautti (k. 1967)
• 21. maaliskuuta – Halton Arp, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja astrofyysikko (k. 2013)
• 21. maaliskuuta – Hans-Dietrich Genscher, saksalainen poliitikko (k. 2016)
• 22. maaliskuuta – Risto Tainio, suomalainen maaherra (k. 2005)
• 23. maaliskuuta – Matti Hakala, suomalainen tietosanakirjojen päätoimittaja (k. 2012)
• 29. maaliskuuta – Bjørge Lillelien, norjalainen urheiluselostaja (k. 1987)
• 29. maaliskuuta – John R. Vane, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti (k. 2004)
• 31. maaliskuuta – César Chávez, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti (k. 1993)
• 31. maaliskuuta – Knut Frydenlund, norjalainen poliitikko (k. 1987)
• 31. maaliskuuta – Eduardo Martínez Somalo, espanjalainen kardinaali (k. 2021)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Leonid Bashmakov, suomalainen säveltäjä (k. 2016)
• 2. huhtikuuta – Peter Lacovich, itävaltalainen kuoronjohtaja ja kapellimestari (k. 2013)
• 2. huhtikuuta – Ferenc Puskás, unkarilainen jalkapalloilija (k. 2006)
• 3. huhtikuuta – Kalevi Rahikainen, suomalainen runoilija (k. 1992)
• 6. huhtikuuta – Gerry Mulligan, yhdysvaltalainen jazzmuusikko ja -säveltäjä (k. 1996)
• 7. huhtikuuta – Aune Laaksonen, suomalainen kulttuurivaikuttaja ja taiteen keräilijä (k. 2014)
• 8. huhtikuuta – Mauri Koponen, suomalainen muotitaiteilija (k. 2011)
• 10. huhtikuuta – Marshall Nirenberg, vuoden 1968 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja geneetikko (k. 2010)
• 14. huhtikuuta – Alan G. MacDiarmid, vuoden 2000 Nobelin kemianpalkinnon saanut uusiseelantilainen kemisti (k. 2007)
• 16. huhtikuuta – Benedictus XVI, Joseph Alois Ratzinger, paavi 2005–2013 (k. 2022)
• 18. huhtikuuta – Samuel P. Huntington, yhdysvaltalainen politiikan tutkija (Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys) (k. 2008)
• 18. huhtikuuta – Tadeusz Mazowiecki, Puolan pääministeri (k. 2013)
• 18. huhtikuuta – Erling Olsen, tanskalainen poliitikko (k. 2011)
• 18. huhtikuuta – Topi Reinikka, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
• 20. huhtikuuta – Mauno Blomqvist, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 2019)
• 20. huhtikuuta – Karl Alexander Müller, vuoden 1987 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsiläinen fyysikko, suprajohtavuuden tutkija (k. 2023)
• 20. huhtikuuta – Jaakko Uotila, suomalainen oikeustieteen professori, Tampereen yliopiston rehtori 1969–1974 (k. 1992)
• 21. huhtikuuta – Sampsa Aaltio, suomalainen poliitikko ja kansanedustaja (Kokoomus) (k. 2013)
• 23. huhtikuuta – Ossi Runne, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 2020)
• 25. huhtikuuta – Matti Hakala, suomalainen arkkitehti (k. 1989)
• 25. huhtikuuta – Albert Uderzo, italialais-ranskalainen sarjakuvataiteilija (k. 2020)
• 26. huhtikuuta – Jackie Robinson, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 2022)
• 27. huhtikuuta – Coretta Scott King, yhdysvaltalainen kansalaisoikeusliikkeen johtohahmo, Martin Luther Kingin puoliso (k. 2006)
• 1. toukokuuta – Albert Zafy, Madagaskarin presidentti 1993–1996 (k. 2017)
• 4. toukokuuta – Tauno Yliruusi, suomalainen kirjailija (k. 1994)
• 7. toukokuuta – Veikko Huovinen, suomalainen kirjailija (k. 2009)
• 9. toukokuuta – Manfred Eigen, vuoden 1967 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biofyysikko (k. 2019)
• 18. toukokuuta – Antti Arell, suomalainen soutaja (k. 2013)
• 22. toukokuuta – György Oláh (”George A. Olah”), vuoden 1994 Nobelin kemianpalkinnon saanut unkarilaissyntyinen kemisti (k. 2017)
• 26. toukokuuta – Nguyễn Thị Bình, vietnamilainen poliitikko ja diplomaatti
• 30. toukokuuta – Clint Walker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
• 3. kesäkuuta – Elina Karjalainen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2006)
• 4. kesäkuuta – Geoffrey Palmer, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2020)
• 8. kesäkuuta – Jerry Stiller, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (k. 2020)
• 9. kesäkuuta – Sacy Sand, suomalainen muusikko ja laulaja (k. 1985)
• 10. kesäkuuta – Eugene Parker, yhdysvaltalainen astrofyysikko (k. 2022)
• 13. kesäkuuta – Brian Wilde, englantilainen näyttelijä (k. 2008)
• 13. kesäkuuta – Attila Zoller, unkarilainen jazzmuusikko (k. 1998)
• 15. kesäkuuta – Hugo Pratt, italialainen sarjakuvataiteilija (k. 1995)
• 17. kesäkuuta – Lucio Fulci, italialainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja (k. 1996)
• 18. kesäkuuta – Paul Eddington, englantilainen näyttelijä (k. 1995)
• 24. kesäkuuta – Martin Lewis Perl, vuoden 1995 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2014)
• 25. kesäkuuta – Arnold Wolfendale, brittiläinen tähtitieteilijä ja Astronomer Royal (k. 2020)
• 28. kesäkuuta – F. Sherwood Rowland, vuoden 1995 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2012)

heinäkuu–syyskuu

• 2. heinäkuuta – Martti Romppanen, suomalainen näyttelijä (k. 1975)
• 4. heinäkuuta – Luigina Lollobrigida (”Gina Lollobrigida”), italialainen näyttelijä (k. 2023)
• 4. heinäkuuta – Neil Simon, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2018)
• 5. heinäkuuta – Tuomas Anhava, suomalainen kirjailija ja kirjallisuusvaikuttaja (k. 2001)
• 6. heinäkuuta – Jeanette Morrison (”Janet Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2004)
• 11. heinäkuuta – Nan Martin, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 13. heinäkuuta – Simone Veil, ranskalainen poliitikko (k. 2017)
• 20. heinäkuuta – Maija Dahlgren, suomalainen toimittaja (k. 2014)
• 23. heinäkuuta – Jaakko Paavolainen, suomalainen poliittisen historian tutkija ja professori (k. 2007)
• 24. heinäkuuta – Leevi Kauranne, suomalainen geologi ja professori (k. 2011)
• 30. heinäkuuta – Brita Kekkonen (o.s. Fagerholm), suurlähettiläs Taneli Kekkosen puoliso ja presidentti Urho Kekkosen miniä, K. A. Fagerholmin tytär (k. 2013)
• 5. elokuuta – Leon Mestel, brittiläinen astrofyysikko (k. 2017)
• 6. elokuuta – Pertti Muukkonen, suomalainen oikeustieteilijä ja professori (k. 2001)
• 9. elokuuta – Ib Frederiksen, tanskalainen poliitikko (k. 2018)
• 9. elokuuta – Daniel Keyes, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2014)
• 9. elokuuta – Robert Shaw, brittiläinen näyttelijä ja kirjailija (k. 1978)
• 9. elokuuta – Kalevi Tuominen, suomalainen koripalloilija, koripallovalmentaja ja -tuomari, valmennuspäällikkö ja urheiluvaikuttaja (k. 2020)
• 11. elokuuta – Pentti Holappa, suomalainen kirjailija (k. 2017)
• 14. elokuuta – Roger Carel, ranskalainen näyttelijä (k. 2020)
• 18. elokuuta – Marvin Harris, yhdysvaltalainen antropologi (k. 2001)
• 18. elokuuta – Rosalynn Carter, Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterin puoliso
• 19. elokuuta – Kauko Korpela, suomalainen geologi (k. 2016)
• 19. elokuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen jalkapalloilija (k. 2016)
• 21. elokuuta – Thomas S. Monson, Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon 16. presidentti (k. 2018)
• 23. elokuuta – Diana Baumrind, yhdysvaltalainen psykologi (k. 2018)
• 24. elokuuta – Helena Haavisto, suomalainen näyttelijä (k. 2005)
• 24. elokuuta – Harry Markowitz, vuoden 1990 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k. 2023)
• 28. elokuuta – Juha Rihtniemi, suomalainen poliitikko (Kokoomuksen puheenjohtaja) (k. 1971)
• 29. elokuuta – Tellervo Maria Koivisto, suomalainen SDP:n kansanedustaja (k. 1982)
• 30. elokuuta – Antti Nurmesniemi, suomalainen sisustusarkkitehti ja muotoilija (k. 2003)
• 5. syyskuuta – Paul Volcker, Yhdysvaltain keskuspankin ent. pääjohtaja (k. 2019)
• 6. syyskuuta – Aarno Strömmer, suomalainen ministeri, professori, kaupunginjohtaja ja Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja (k. 2021)
• 9. syyskuuta – Erkki Malmivaara, suomalainen päätoimittaja ja poliitikko (k. 1996)
• 10. syyskuuta – Launo Suomela, suomalainen nuortenkirjailija (k. 2013)
• 11. syyskuuta – Tapio Yrjä, suomalainen muusikko ja maanviljelijä (k. 2011)
• 12. syyskuuta – Freddie Jones, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
• 14. syyskuuta – Dora Angela Duncan, yhdysvaltalainen tanssijatar
• 15. syyskuuta – R. W. Stewen, suomalainen kenraaliluutnantti, kenttä- ja esteratsastaja (k. 2012)
• 16. syyskuuta – Peter Falk, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
• 22. syyskuuta – Heikki Kirkinen, suomalainen historian professori (k. 2018)
• 22. syyskuuta – Tommy Lasorda yhdysvaltalainen baseballpelaaja ja -valmentaja (k. 2021)
• 23. syyskuuta – Herbert Pundik, tanskanjuutalainen toimittaja (k. 2019)
• 24. syyskuuta – Raimo Utriainen, suomalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (k. 1994)
• 25. syyskuuta – Colin Davis, brittiläinen kapellimestari (k. 2013)
• 26. syyskuuta – Elsi Hetemäki-Olander, suomalainen kansanedustaja (k. 2023)
• 26. syyskuuta – Romano Mussolini, italialainen jazzmuusikko ja taidemaalari (k. 2006)
• 27. syyskuuta – Romano Scarpa, italialainen sarjakuvapiirtäjä (Aku Ankka) (k. 2005)

lokakuu–joulukuu

• 3. lokakuuta – Kalevi Korpi, suomalainen laulaja (k. 2013)
• 4. lokakuuta – Kalevi Kahra, suomalainen näyttelijä (k. 1998)
• 8. lokakuuta – César Milstein, vuoden 1984 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut argentiinalainen biokemisti (k. 2002)
• 14. lokakuuta – Roger Moore, englantilainen näyttelijä (James Bond) (k. 2017)
• 16. lokakuuta – Mirja Bolgár, suomalainen toimittaja, kirjailija ja suomentaja (k. 2013)
• 16. lokakuuta – Günter Grass, vuoden 1999 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija (Peltirumpu) (k. 2015)
• 19. lokakuuta – Pierre Alechinsky, belgialainen taiteilija ja graafikko
• 23. lokakuuta – Esko Hukkanen, suomalainen näyttelijä (k. 2016)
• 26. lokakuuta – Janet Moreau, yhdysvaltalainen yleisurheilija (k. 2021)
• 1. marraskuuta – Balram Das Tandon, intialainen poliitikko (k. 2018)
• 3. marraskuuta − Odvar Nordli, Norjan pääministeri 1976–1981 (k. 2018)
• 8. marraskuuta – Vappu Jurkka, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (k. 2012)
• 8. marraskuuta − Nguyễn Khánh, Etelä-Vietnamin asevoimien komentaja, maan johtaja 1964 (k. 2013)
• 8. marraskuuta – Jørgen Reenberg, tanskalainen näyttelijä (k. 2023)
• 16. marraskuuta – Martti Kainulainen, suomalainen näyttelijä, kirjailija, ohjaaja ja teatterinjohtaja (k. 2000)
• 23. marraskuuta – Erkki Toivanen, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k. 2000)
• 28. marraskuuta − Abdul Halim Mu’adzam Shah, Kedahin sulttaani ja Malesian kuningas (k. 2017)
• 29. marraskuuta − Marjatta Metsovaara, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 2014)
• 5. joulukuuta – Rama IX, Thaimaan kuningas (k. 2016)
• 8. joulukuuta – Ossi Skurnik, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2002)
• 12. joulukuuta – Robert Noyce, yhdysvaltalainen fyysikko, keksijä ja liikemies (k. 1990)
• 16. joulukuuta – Jyri Schreck, suomalainen runoilija (k. 1982)
• 17. joulukuuta – Ivar Ivask, virolainen runoilija ja kirjallisuudentutkija (k. 1992)
• 20. joulukuuta – Tuure Vierros, suomalainen opettaja, kirjailija ja oppikirjojen laatija (k. 2012)
• 21. joulukuuta – Isi Foighel, tanskalainen professori, tuomari ja poliitikko (k. 2007)
• 23. joulukuuta – Ilmo Paananen, kansanedustaja, ministeri, Oulun kaupunginjohtaja (k. 2014)
• 24. joulukuuta – Mary Higgins Clark, yhdysvaltalainen jännityskirjailija (k. 2020)
• 24. joulukuuta – Pentti Laamanen, suomalainen yleisesikuntaupseeri ja rauhanturvatoiminnan pioneeri (k. 2012)
• 25. joulukuuta – Gunnar Pohjola, suomalainen taidemaalari ja -graafikko (k. 2008)
• 25. joulukuuta – Ram Narayan, intialainen muusikko (k. 2024)
• 28. joulukuuta – Leo Lastumäki, suomalainen näyttelijä (k. 2012)

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1927 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

• 5. tammikuuta – Jaan Raamot, virolainen poliitikko ja ministeri (s. 1873)
• 9. tammikuuta – Houston Stewart Chamberlain, brittiläinen kirjailija ja pangermanisti (s. 1855)
• 15. tammikuuta – David Janowski, puolalainen shakkimestari (k. 1868)
• 19. tammikuuta – Charlotte, Belgian kuningas Leopold I:n tytär, Meksikon keisari Maksimilian I:n puoliso (s. 1840)
• 20. tammikuuta – Nils Oskar Jansson, suomalainen opettaja ja Sagalundin museon perustaja (s. 1862)
• 4. helmikuuta – Axel Ahlberg, suomalainen näyttelijä (s. 1855)
• 6. helmikuuta – Leander Engström, ruotsalainen taidemaalari (s. 1886)
• 9. helmikuuta – Charles Doolittle Walcott, yhdysvaltalainen paleontologi (s. 1850)
• 10. helmikuuta – Gustav Wentzel, norjalainen taidemaalari (s. 1859)
• 12. helmikuuta – Aarno Pesonen, suomalainen kansanopiston johtaja, konsuli ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1886)
• 21. helmikuuta – Alpo Noponen, suomalainen kirjailija ja kansakoulunopettaja (s. 1862)
• 2. maaliskuuta – Algernon Maudslay, brittiläinen kilpapurjehtija ja olympiavoittaja (s. 1873)
• 2. maaliskuuta – Charles Ruthenberg, yhdysvaltalainen kommunistipoliitikko (s. 1882)
• 4. maaliskuuta – K. O. Lindeqvist, suomalainen historiantutkija, lyseon lehtori ja professori (s. 1858)
• 14. maaliskuuta – Jānis Čakste, Latvian presidentti (s. 1859)
• 24. maaliskuuta – Elisabet Saksi-Altenburg, venäläinen suuriruhtinatar (s. 1865)
• 31. maaliskuuta – Mabel Collins, brittiläinen teosofi ja kirjailija (s. 1851)

huhtikuu–kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Ilmari Pitkänen, suomalainen kirjailija (s. 1880)
• 3. huhtikuuta – Alexander Slotte, suomenruotsalainen kirjailija, sanoittaja ja teatterikriitikko (s. 1861)
• 9. huhtikuuta – Georg Ossian Sars, norjalainen meribiologi (s. 1837)
• 12. huhtikuuta – Samuli Sihvo (”Sam Sihvo”), suomalainen jääkäri, sanoittaja ja säveltäjä (Muistoja Pohjolasta) (s. 1892)
• 23. huhtikuuta – Nicola Sacco, amerikanitalialainen anarkisti ja murhaaja (teloitettiin) (s. 1891)
• 23. huhtikuuta – Bartolomeo Vanzetti, amerikanitalialainen anarkisti ja murhaaja (teloitettiin) (s. 1888)
• 28. huhtikuuta – Li Dazhao, toinen Kiinan kommunistisen puolueen perustajista (Chen Duxiun kanssa) (s. 1888)
• 3. toukokuuta – Ernest Ball, yhdysvaltalainen lauluntekijä ja vaudeville-esiintyjä (s. 1878)
• 8. toukokuuta – François Coli, ranskalainen lentäjä ja lentosuunnistaja (s. 1881) (katosi, ruumista ei koskaan löydetty)
• 8. toukokuuta – Charles Nungesser, ranskalainen lentäjä (s. 1892) (katosi, ruumista ei koskaan löydetty)
• 8. toukokuuta – Gustaf Julius Ferdinand Nummelin, suomalainen senaattori ja hovioikeudenneuvos (s. 1845)
• 20. toukokuuta – Eduard Brückner, saksalainen maantieteilijä ja klimatologi (s. 1862)
• 20. toukokuuta – Kaarlo Halonen, suomalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (s. 1864)
• 25. toukokuuta – Into Saxelin, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1883)
• 26. toukokuuta – Gustaf Rudolf Idman, suomalainen lääkintöneuvos, valtiopäivämies ja Duodecim-seuran perustajajäsen (s. 1857)
• 27. toukokuuta – J. Alfred Tanner (”Affu”), suomalainen kuplettilaulaja ja sanoittaja (s. 1884)
• 1. kesäkuuta – John Bagnell Bury, irlantilainen historioitsija ja filologi (s. 1861)
• 7. kesäkuuta – Pjotr Voikov, neuvostoliittolainen diplomaatti (s. 1888)
• 14. kesäkuuta – Jerome K. Jerome, englantilainen kirjailija (Kolme miestä veneessä) (s. 1859)
• 16. kesäkuuta – Anna-Maria Mård, suomalainen kansanparantaja (s. 1859)
• 20. kesäkuuta – Aleksei Apostol, bulgarialais-suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkimajuri (s. 1866)
• 28. kesäkuuta – Otto Bache, tanskalainen taidemaalari (s. 1839)

heinäkuu–syyskuu

• 5. heinäkuuta – Albrecht Kossel, vuoden 1910 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja biokemisti (s. 1853)
• 7. heinäkuuta – Axel von Kothen, suomalainen laulaja ja säveltäjä, vapaaherra (s. 1871)
• 8. heinäkuuta – Max Hoffmann, saksalainen kenraali (s. 1869)
• 10. heinäkuuta – Kevin O’Higgins, irlantilainen poliitikko (s. 1892)
• 13. heinäkuuta – Otto Blehr, Norjan pääministeri 1902–1903 ja 1921–1923 (s. 1847)
• 20. heinäkuuta – Ferdinand I, Romanian kuningas (s. 1865)
• 25. heinäkuuta – Christian Fredrik Michelet, norjalainen poliitikko (s. 1863)
• 1. elokuuta – Hjalmar Basilier, suomalainen kouluneuvos ja kansansivistystyön edistäjä (s. 1857)
• 4. elokuuta – Armid Sandberg, suomalainen taidemaalari (s. 1876)
• 12. elokuuta – Anton Aimonen, suomalainen rovasti ja hengellinen kirjailija (s. 1857)
• 13. elokuuta – Hermann Abert, saksalainen musiikkihistorioitsija ja professori (s. 1871)
• 13. elokuuta – James Oliver Curwood, yhdysvaltalainen kirjailija ja luonnonsuojelija (s. 1878)
• 6. syyskuuta – Georg Elfvengren, suomalainen everstiluutnantti (s. 1889)
• 7. syyskuuta – Bernhard Brænne, norjalainen poliitikko (s. 1854)
• 14. syyskuuta – Isadora Duncan, yhdysvaltalaissyntyinen tanssija (s. 1877)
• 15. syyskuuta – Otto Nevanlinna, suomalainen matemaatikko ja koulumies (s. 1867)
• 21. syyskuuta – Gustaf Dahl, ruotsalainen arkkitehti (s. 1835)
• 24. syyskuuta – Hjalmar Procopé, suomenruotsalainen runoilija (s. 1868)
• 28. syyskuuta – Willem Einthoven, vuoden 1924 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut alankomaalainen lääketieteen tutkija (s. 1860)
• 29. syyskuuta – Väinö Kemppainen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1889)
• 30. syyskuuta – Ole Juul, norjalainen taidemaalari (s. 1852)

lokakuu–joulukuu

• 2. lokakuuta – Svante Arrhenius, vuoden 1903 Nobelin kemianpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko ja kemisti (s. 1859)
• 6. lokakuuta – Uno Kurtén, suomalainen vakuutusjohtaja ja valtiopäivämies (s. 1845)
• 14. lokakuuta – Eero Erkko, suomalainen lehtimies, Helsingin Sanomien (aluksi Päivälehti) perustajajäsen (s. 1860)
• 20. lokakuuta – Eugen von Knilling, saksalainen poliitikko ja Baijerin pääministeri (s. 1856)
• 6. marraskuuta – Maria Elisabeth Friberg (”Maikki Friberg”), suomalainen kirjailija, opettaja ja naisasianainen (s. 1861)
• 7. marraskuuta – Kaarle Ojanen, suomalainen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustaja (s. 1851)
• 13. marraskuuta – Friedrich Oskar Giesel, saksalainen kemisti (s. 1852)
• 16. marraskuuta – Ragnar Heikel, suomalainen jääkärimajuri (s. 1892)
• 20. marraskuuta – Wilhelm Stenhammar, ruotsalainen säveltäjä, pianisti ja kapellimestari (s. 1871)
• 24. marraskuuta – Hjalmar Procopé, suomalainen runoilija (s. 1868)
• 7. joulukuuta – Fredrik Nybom, suomalainen liike- ja pankkimies (s. 1838)
• 9. joulukuuta – Franz Rohr von Denta, itävaltalainen sotamarsalkka (s. 1854)
• 25. joulukuuta – Elin Kallio (”Suomen naisvoimistelun äiti”), suomalainen voimistelunopettaja (naisvoimistelun uranuurtaja) (s. 1859)
• 26. joulukuuta – Anna Mangström, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
• 31. joulukuuta – Helvi Herlevi, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1898)

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Arthur H. Compton ja Charles Wilson
• Nobelin kemianpalkinto: Heinrich Wieland
• Nobelin lääketieteen palkinto: Julius Wagner-Jauregg
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Henri Bergson
• Nobelin rauhanpalkinto: Ferdinand Buisson ja Ludwig Quidde

Muuta

• Elokuvavuosi 1927
• Kirjallisuusvuosi 1927

Lähteet

1. Helsingin Sanomat 29. toukokuuta 1927
2. Voikovin murha saa kaameita jälkiseurauksia Helsingin Sanomat 11.6.1927, s. 5. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 31.8.2024.
3. Helsingin Sanomat 17. marraskuuta 1927