Rudolf Idman 1880-luvun alussa.
Gustaf Rudolf Idman (26. syyskuuta 1857 Messukylä – 26. toukokuuta 1927 Helsinki )[ 1] oli suomalainen lääkintöneuvos , valtiopäivämies ja useiden lääkärijärjestöjen vaikuttaja.
Idman kuului Idmanin sukuun.[ 2] Hänen vanhempansa olivat Hatanpään kartanon omistanut senaatin kamarikirjuri Karl Gustaf Idman (1817–1880) ja Beata Sofia Gustava Mellin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1876 Hämeenlinnan alkeisopistosta , opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1879, filosofian maisteriksi 1882, lääketieteen kandidaatiksi 1881 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1884. Idman oli Tampereen kaupunginlääkärinä 1887–1907 ja samanaikaisesti Nokia Oy:n , Tampellan ja Finlaysonin tehtaanlääkärinä Tampereella. Hän toimi sen jälkeen Lääkintöhallituksen lääkintöneuvoksena 1907–1915. Idman oli vuonna 1881 yksi Duodecim-seuran 12 perustajajäsenestä.[ 1] [ 3] Hän toimi 1900-luvun alussa sekä suomenkielisen Duodecimin että ruotsinkielisen Finska Läkaresällskapetin puheenjohtajana, ja oli vuonna 1910 Suomen Lääkäriliiton perustavan kokouksen puheenjohtaja.[ 2] [ 3] Samoin hän johti Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen perustavaa kokousta vuonna 1907.[ 3]
Idman oli porvarissäädyssä Tampereen edustaja valtiopäivillä 1894 , 1897 , 1899 , 1900 , 1904–1905 ja 1905–1906 , toimien säädyn varapuhemiehenä 1904–1905.[ 1] [ 3] Hän edusti Suomalaista puoluetta , vaikka olikin lähtöisin ruotsinkielisestä perheestä. Vuonna 1900 hänet valittiin porvarissäätyyn Suomalaisen puolueen, Ruotsalaisen puolueen ja Työväenpuolueen yhteisenä ehdokkaana.[ 4] Hän oli myös Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja myöhemmin Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Idman oli myös muun muassa Pohjoismaiden Yhdyspankin hallintoneuvoston jäsen, Tampereen Suomalaisen Klubin ensimmäinen puheenjohtaja ja Suomalais-Ugrilaisen Seuran perustajajäsen.[ 2] [ 3] Hänen aloitteestaan Lääkintöhallituksen sisäisessä kirjanpidossa siirryttiin vuonna 1912 suomen kielen käyttöön.[ 3]
Idman oli naimisissa vuodesta 1885 Olga Elisabet Gustafssonin kanssa. Heidän lapsiaan olivat lähettiläs, ministeri K. G. Idman , huone- ja maustekasveista kirjoittanut tietokirjailija Anna-Maria Idman-Tigerstedt ja filosofian tohtori, pääkonsuli, suomentaja ja kirjallisuuden tutkija Niilo Idman .[ 1] [ 3] Pankinjohtaja Nils Idman oli Gustaf Rudolf Idmanin veli, samoin kuin lääkäri ja hammaslääkäri Gösta Idman [ 5] . Isänsä kuoltua vuonna 1880 Idman omisti Hatanpään kartanon yhdessä sisarustensa kanssa, ja tuona aikana rakennettiin sen nykyinen päärakennus. Hänen nuorempi veljensä Fredrik Idman lunasti kartanon kokonaan itselleen vuonna 1903.[ 2]
Idmanin mittava kasvikokoelma lahjoitettiin vuonna 1978 Tampereen luonnontieteelliselle museolle .[ 2]
Lähteet