Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niiden työ oli tuloksellista, vaikka sisäpoliittinen vastakkainasettelu oli jyrkentymässä.[2] Suomalaisen puolueen nuoret, "nuorsuomalaiset" olivat eronneet omaksi ryhmittymäkseen, joka ajoi yhtäläistä äänioikeutta kaikille.[3]
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Lars Teodor von Hellens. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4][5]
Vuonna 1892 kuolleen Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeuksen seuraajaksi oli nimitetty professori Herman Råbergh, joka oli ollut jo vuodesta 1888 Porvoon hiippakunnan papiston edustajana pappissäädyssä. Säädyn puhemies oli edelleen arkkipiispa Torsten Thure Renvall ja varapuhemies Kuopion hiippakunnan piispa Gustaf Johansson. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]
Kuopion hiippakunnan koulunopettajien edustaja: professori Ernst Gustaf Palmén.
Uusia edustajia, jotka eivät olleet ennen olleet koskaan valtiopäivillä, oli kahdeksan. Sellaisia valtiopäivämiehiä, jotka eivät olleet edellisillä valtiopäivillä, oli kymmenen. Säädyssä oli kolme piispaa, kaksitoista tuomiorovastia, tuomiokapitulin asessoria ja lääninrovastia, kahdeksan kirkkoherraa, viisi kappalaista ja komministeria, viisi professoria ja viisi koulumiestä.[7]
Porvarissääty
Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[8]
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Wärri mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Viktor Emil Liljeblad:[9]
↑Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 1537-1544.
↑Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 172–175.
