31. joulukuuta2008 Korppoossa oli 846 asukasta.[2] Korppoon pinta-ala on 2 470,25 km², josta 177,03 km² on maata, 1,63 km² sisävesialueita ja loput 2 291,59 km² merivesialueita.[1]
Korppoon tärkeimmät saaret ovat Kyrklandet ja Norrskata. Kaiken kaikkiaan Korppoossa on noin kaksituhatta saarta ja luotoa.
Korppoo sijaitsee sotilaallisesti merkittävässä paikassa. Puolustusvoimat oli kunnan suurin työnantaja, sillä Korppoon alueella olivat vuoden 2006 loppuun mennessä lakkautettuun Turun Rannikkorykmenttiin kuuluneet Gyltön ja Utön linnakkeet. Muita työllistäjiä ovat maatalous ja turismi. Korppoon pääsaaren eteläreunalla sijaitsee Saaristokeskus Korpoström, sekä Rumarin säätutka, joka toimii myös näkötornina.
Kartta Turunmaan alueen kuntaliitoksista. Korppoo oli yksi Länsi-Turunmaan vuonna 2009 muodostaneista kunnista.
Korppoon alue on ollut suomenkielistä ennen ruotsalaisten maahanmuuttoa alueelle keskiajalla. Varhaisesta suomalaisesta asutuksesta kertovat erityisesti kylännimet. Maskinnamo tulee muodosta Maskun Innanmaa[5] ja kylännimi Pensor luultavasti nimestä Pärnäsaari[6]. Muita alun perin suomenkielisiä kylännimiä ovat Kalax (Kahilaksi), Åvensor (Ahvensaari), Väcklax (Vehkalaksi), Kvivlax (Kuivalaksi), Sjölax (Syvälaksi) ja Hirsaludden (Hirvisalo).[7] Suomen kielessä laksi on tarkoittanut aiemmin lahtea.
Keskiajalla Korppoo oli kirkkopitäjä, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1384. Alkujaan sen alueeseen on kuulunut myös Houtskari, joka vuonna 1554 mainitaan Korppoon kappeliseurakuntana.[8] Vaikka alue onkin vanhastaan ruotsinkielistä,
Korppoon pitäjäruoiksi valittiin 1980-luvulla utskärsgädda, joka on hauesta, perunasta ja lantusta haudutettu kalapata, sekä klimpvälling eli klimppivelli.[10]