Karinainen sijaitsee maisemallisesti Loimaan seudun lakeuksien reunalla. Maaston tasaisuus näkyy selvimmin koillisosan suo- ja peltoalueilla sekä etelä- ja lounaisosan peltoalueilla. Yksittäiset kalliokohoumat yltävät harvoin yli kymmentä metriä ympäristöään korkeammalle. Korkeimmat mäkien huiput sijaitsevat vyöhykkeellä, joka ulottuu noin kolme kilometriä leveänä entisen kunnan kaakkoiskulmasta kirkonkylän kautta Kyrön tienoille.[4]
Karinaisten alueella ei ole ainuttakaan järveä. Ainoa vesistö on entisen kunnan halki virtaava Tarvasjoki, joka alkaa Rahkion tienoilta ja laskee 5–15 metriä syvässä uomassa etelään entisen Tarvasjoen kunnan puolelle Liedossa.[4]
Historiaa
Karinaisten alueelta on löydetty kaksi arviolta 4 000–4 500 vuotta vanhaa kourutalttaa, jotka on talletettu Kansallismuseon kokoelmiin. Karinaisten emäpitäjä Marttila mainittiin asiakirjoissa vuonna 1409, ja siihen kuului keskiajalta lähtien muun muassa Kyrön yökunta. Hallinnollisissa asioissa oli tapana puhua Marttilan pitäjän Alastaron kolmanneksesta, johon kuuluivat Karinaisten lisäksi myöhemmän Tarvasjoen alue. Karinaisten nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1513. Vuoden 1540 maakirjassa luetelluissa seitsemässä kylässä oli yhteensä 29 taloa.[4]
Paikkakunnan vanhimpaan keskukseen, Kyrön kylään rakennettiin 1620-luvulla saarnahuone, mutta jo vuonna 1657 sellainen tehtiin myös Karinaisiin. Jälkimmäisestä tuli pysyvä seurakunnan keskuspaikka, sillä Karinaisten saarnahuone purettiin vuonna 1764 ja sen tilalle rakennettiin nykyistä kirkkoa edeltänyt kappeli. Tästä on muistona vuonna 1768 rakennettu kellotapuli. Marttilan saarnahuonekuntana ollut Karinainen sai kappelin oikeudet vuonna 1901, ja vuonna 1908 siitä tuli itsenäinen seurakunta.[4]
Uusi kunnallishallinto järjestettiin vuonna 1869 yhteiseksi Marttilan ja Karinaisten pitäjille, mutta jo kolme vuotta myöhemmin Karinainen erosi omaksi kunnakseen. Karinaisten ensimmäinen kansakoulu valmistui vuonna 1882.[4]
Jatkosodan jälkeen Karinaisiin asutettiin siirtoväkeä Simpeleen kunnan Neuvostoliitolle jääneeltä alueelta.[5]
Kylät ja kulmakunnat
Karinaisten kylät vuonna 1927: 1-Tilkanen, 2-Mäenpää, 3-Närppi, 4-Suutarla, 5-Karinainen, 6-Kiukainen, 7-Kyrö, 8-Rahkion jakokunta. Vaaleankeltaiset kunnan ulkopuolisten kylien alueita.
Karinaisten halki kulkee vuonna 1876 käyttöön otettu Toijala–Turku-rata, jolla sijainnut Kyrön rautatieasema lakkautettiin vuonna 1990. Entisen kunnan luoteisrajaa sivuaa valtatie 9, ja muutaman kilometrin päässä kaakkoisrajalta kulkee valtatie 10. Lähin kaupallisen liikenteen lentoasema on Turussa.[4]
↑ abcdefHannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 97–100. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
↑Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.