Simpele

Simpele
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rautjärvi
vaakuna	sijainti
Simpeleen kirkko
Lääni	Kymen lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Kuntanumero	752
Hallinnollinen keskus	Simpele
Perustettu	1923
Kuntaliitokset	osa Parikkalasta (1946)
Liitetty	1973
– liitoskunnat	Rautjärvi Simpele
– syntynyt kunta	Rautjärvi
Pinta-ala	km²  [1] (1.1.1972)
– maa	94,6 km²
Väkiluku	3 893  [2] (31.12.1972)
– väestötiheys	41,16 as./km²
Infobox OK

Simpele on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalan maakunnassa. Ennen viime sotien aiheuttamia aluemuutoksia kunta kuului Karjalan historialliseen maakuntaan – nykymaakuntiin rinnastettavaan Laatokan Karjalaan ^[3]. Vuonna 1973 Simpele liitettiin Rautjärven kuntaan, jonka kuntakeskus se nykyään on. Entisen Simpeleen kunnan alue, yhdessä nykyisen Parikkalan kunnan alueiden (entisten Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen kuntien alueet) ja Tuupovaaraan jo heti sotien jälkeen liitetyn niin sanotun Tynkä-Korpiselän kanssa ovat ainoita nyky-Suomen puolelle jääneitä alueita Suomeen aiemmin kuuluneesta vanhasta Laatokan Karjalasta. Simpeleen kunnan naapurikuntia olivat Parikkala ja Rautjärvi, ennen 1940-luvun alueluovutuksia myös Hiitola.

Simpele tunnetaan vuonna 1906 käynnistyneestä Aktiebolaget Simpeleen paperitehtaasta – nykyisestä Metsä Boardin (ent. M-real) Simpeleen kartonkitehtaasta, Hiitolanjoesta sekä Marja-Liisa Kirvesniemestä.

Historia

Kartta nykyisen Rautjärven aluemuutoksista. Vuonna 1923 itsenäistynyt Simpele kävi aluevaihdon Parikkalan kanssa vuonna 1934. Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden vastapainoksi Kaljusen ja Innasennurkan kylät liitettiin Parikkalasta vuonna 1946. Simpele yhdistyi Rautjärveen vuonna 1973.

Simpeleen kunta muodostettiin Parikkalan kunnasta irtautuneiden Kivijärven ja Änkilän kylien ympärille. Näiden kylien lisäksi pieni osa Koitsanlahden kylästä tuli kuulumaan perustettuun Simpeleen kuntaan, joka aloitti toimintansa vuoden 1923 alusta. Aiemmin Simpeleen seurakunta oli eronnut Parikkalan seurakunnasta ja aloittanut itsenäisenä seurakuntana 1.5.1922, joka johti luonnollisesti myös itsenäisen kunnan perustamiseen.

Muutamia vuosia ennen Simpeleen seurakunnan perustamista laaditun alkuperäisen suunnitelman mukaan Kivijärven ja Änkilän kylien ohella myös Innasennurkka ja Kaljusenkylä, Koitsanlahden kylä kokonaisuudessaan sekä lisäksi Lamminkylä olisivat tulleet muodostamaan Simpeleen seurakunnan. Itsenäisen seurakunnan perustamishanke ei kuitenkaan toteutunut vielä tässä vaiheessa. Näistä kylistä Innasennurkka yhdessä Kaljusenkylän kanssa kuitenkin liitettiin vuonna 1945 Parikkalasta silloin jo toimineeseen Simpeleen kuntaan.

Historian saatossa Simpeleen tehdasyhdyskunnan ja sitä myöten myös koko kunnan elämään sekä kehitykseen vaikutti voimakkaasti nykyisen UPM:n edeltäjäyhtiö Yhtyneet Paperitehtaat; kunnan ja ympäröivän yhteiskunnan sekä tehtaan välinen side oli tunnetusti tiivis. Aktiebolaget Simpele oli ensimmäinen Yhtyneiden Paperitehtaiden kolmesta kantatehtaasta, jonka edustajaksi ja samalla myös omistajaksi Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja, kenraali Rudolf Walden tuli vuonna 1911, ottaakseen seuraavan vuoden alusta hoitaakseen Simpeleen tehtaan paperien myyntiä Venäjälle Pietarissa olleen agentuuriliikkeensä kautta. Yhtyneet Paperitehtaat perustettiin vuonna 1920.

Silloisen Parikkalan kunnan ja myöhemmin Simpeleen kunnan Kangaskoskella oli 1900-luvun alkupuolella toiminnassa myös toinen paperitehdas, Kangaskosken paperitehdas.

Simpele kuului itsenäisenä kuntana toimiessaan vuosina 1923–1944 Viipurin lääniin ja vuosina 1945–1972 Kymen lääniin. Kunta kuului perustamisestaan vuoteen 1940 asti Kurkijoen kihlakuntaan ^{[4] [5]} yhdessä Parikkalan ja Saaren kuntien, luovutettuun Karjalaan jääneiden Kurkijoen, Jaakkiman ja Lumivaaran kuntien sekä Lahdenpohjan kauppalan kanssa. Kurkijoen kihlakunta oli perustettu vuonna 1863, ja se lakkautettiin lopullisesti vuonna 1945. Vuodesta 1945 vuoteen 1972 Simpeleen kunta kuului Jääsken kihlakuntaan.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Simpeleen alueesta jäi Suomelle, mutta osa (28,8 km²) sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin.

Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan vuonna 1973, jolloin syntyi uusi ja nykyinen Rautjärven kunta, jonka kuntakeskukseksi tuli Simpele. Entisen Simpeleen kunnan alueen maapinta-ala oli pieni, mutta Simpeleen taajaman väkiluku on yli puolet koko Rautjärven kunnan asukasluvusta. Simpele ehti toimia itsenäisenä kuntana tasan 50 vuotta ennen kuntaliitosta.

Historiallisesti entisen Simpeleen kunnan alue on ollut osa laajaa Kurkijoen pogostaa ^[6], joka käsitti vielä 1600-luvulle asti emäpitäjä Kurkijoen sekä edellä mainitun Simpeleen lisäksi myöhempien Hiitolan, Jaakkiman, Lumivaaran, Lahdenpohjan, Parikkalan, Saaren, Uukuniemen ja Kesälahden kuntien alueet. ^[7] Simpeleen kunnan emäpitäjä Parikkala irtaantui Kurkijoesta vuonna 1635. Myöhempi Parikkalan kunta, rajojensa puolesta ns. Suur-Parikkala, tunnettiin siihen aikaan Joukion nimellä.

Kunnalliselämä

Simpeleen kunta (1923–1972), Kunnanvaltuuston puheenjohtajat

• Veli Byström (1923–1925)
• Juhana Kojo (1926)
• Yrjö Peippo (1926–1929, 1931–1932)
• Heikki Nenonen (1930)
• Adolf Vento (1933–1938, 1941–1949)
• Emil Kojo (1939–1940)
• Tauno Saukkonen, ML (1950–1964)
• Matti Mäkinen, Kok. (1965–1972)

Kyliä

Kivijärvi, Pitkäjärvi, Sarajärvi, Änkilä, Kangaskoski

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Simpeleen ainoa taajama oli Tehdasalue (Simpele), jossa oli 1 822 asukasta vuonna 1960 ja 2 211 asukasta vuonna 1970.^[8]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Simpeleen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1970.

Simpeleen väestönkehitys 1930–1970
Vuosi			Asukkaita
1930			2 313
1940			2 698
1950			3 563
1960			3 737
1970			3 894
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Osa kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle. Vuonna 1946 Parikkalasta liitettiin Simpeleeseen alue, jossa oli 665 asukasta.^[9]

Liikenneyhteydet

Simpeleen taajama sijaitsee valtatie 6:n ja Karjalan radan välittömässä läheisyydessä. Imatralle on matkaa noin 40 kilometriä, Lappeenrantaan ja Savonlinnaan molempiin noin 80 kilometriä sekä pääkaupunkiin Helsinkiin noin 300 kilometriä.

Välimatkoja maanteitse lähialueelle kotimaassa

• Parikkala, 18 km
• Ruokolahti, 38 km
• Imatra, 41 km
• Punkaharju, 43 km
• Savonlinna, 77 km
• Lappeenranta, 78 km
• Puumala, 85 km
• Kitee, 97 km
• Joensuu, 155 km
• Mikkeli, 158 km

(Välimatkat Simpeleen eteläisestä valtatie 6:n liittymästä.)

Karjalan radan varrella on Simpeleen rautatieasema, josta on junayhteydet (yht. kymmenen junavuoroa) Helsingin ja Joensuun suuntiin. Myös Helsingin–Joensuun ja Joensuun–Helsingin väliset OnniBus.com -bussit liikennöivät Simpeleen kautta.

Lähimmät lentoasemat ovat Lappeenrannan lentoasema Lappeenrannassa ja Savonlinnan lentoasema Savonlinnassa.

Imatralla sijaitsee lähin kansainvälinen rajanylityspaikka Venäjälle, Imatra–Enso.

Välimatkoja maanteitse lähialueelle Venäjällä

Imatra-Enso rajanylityspaikan kautta Ensoon (Svetogorsk) kertyy matkaa noin 50 kilometriä, Viipuriin 105 kilometriä ja Pietariin 240 kilometriä.

Luonto

Luonnonmaantieteellisesti Simpeleen seutu kuuluu Laatokan Karjalaan. ^[10] Maisemamaakuntajaon osalta Simpeleen alue kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja siinä Laatokan-Karjalan seutuun.

Simpeleen asutuskeskuksen lähellä virtaava Hiitolanjoki (Kokkolanjoki), johon Laatokan lohi nousee, on merkittävä sekä historiallisena että virkistyskohteena. Hiitolanjoki on ainoa paikka Suomessa, johon Laatokan lohi pääsee esteettömästi nousemaan sekä myös kutemaan, ja näin ollen ylipäänsä ainoa paikka koko Suomessa, jossa järvilohi lisääntyy luontaisesti.

Hiitolanjoesta yhdessä siihen laskevista jokialueista (Silamusjoki ja Torsanjoki) on tulevaisuudessa kehittymässä ainutlaatuinen jokikalastuskohde.

Osin entisen Simpeleen kunnan sekä nykyisen Rautjärven kunnan alueella – sen lounaisimman osan osalta sijaitseva ja Hiitolanjoen vesistöalueeseen kuuluva Simpelejärvi on merkittävä virkistyskalastusvesistö, jonka käyttöä hankaloittaa valtakunnanraja.^lähde? Silti Simpele on tunnettu siioistaan. Laulunsäe "Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat" oli varsinkin takavuosina yleisesti kuultu. Simpelejärveen yhtyy Kivijärvensalmen kautta Simpeleen taajaman tuntumassa oleva Kivijärvi. Simpeleen läheisyydessä sijaitsevia muita järviä ovat Silamus, Torsanjärveen kuuluva sen osa Pieni-Torsa sekä Pitkäjärvi ja Koantaus.

Etelä-Karjalan korkein paikka Haukkavuori sijaitsee Simpeleen taajaman lähettyvillä, ja on ollut aiemmin kolmen kunnan eli Rautjärven, Ruokolahden ja Simpeleen rajapaikkana, kuten myös historiallisena rajapyykkinä useamman rauhan rajalinjauksen kohdalla.

Simpele sijoittuu linjalle, jota Laatokan läntistä reunaa pitkin muuttavat linnut seuraavat. Simpeleen vesitornista onkin laskettu huimia muuttolintusummia ja nähty monia harvinaisuuksia. ^[11]

Urheilu

Simpeleläisiä urheiluseuroja ovat urheilun yleisseurat Simpeleen Urheilijat (lajeina hiihto, jalkapallo, jääkiekko, kuntoliikunta, naisliikunta ja yleisurheilu) ja Simpeleen Vesa (lajeina kuntoliikunta, paini, pöytätennis ja petanque) sekä erikoisseuroista ampumaseura Simpeleen Hahlo ja keilaseura Simpeleen Keilaajat. Lisäksi Simpeleellä toimii Rautjärven ja Parikkalan kuntien alueilla toimiva suunnistuksen erikoisseura RAPSU.

Simpeleellä sijaitsee Konkalammen hiihtokeskus, Konka Ski.

Simpeleelle valmistui 2017 tekonurmikenttä, jossa voi pelata jalkapalloa.

Koulutus

Peruskoulutuksen osalta Simpeleellä toimii Simpeleen koulu, 1.–9. luokkien yhtenäiskoulu. Samassa yhteydessä Simpeleen koulun kanssa on myös Rautjärven lukio.

Lisäksi Simpeleellä toimii Parikkalan ja Rautjärven yhteinen kansalaisopisto Simpelejärven opisto.

Kulttuuri

Simpeleen perinne on perusteiltaan eteläkarjalaista – entisen Simpeleen kunnan, kuten myös nykyisen Rautjärven kunnan alueen kuuluessa Etelä-Karjalan kansankulttuurin perinnealueeseen. ^[12]

Eräs merkittävimpiä tapahtumia Simpeleellä on joka kesä järjestettävät Antiikki ja Keräily Kesäpäivät, joka on osa Rautjärven kulttuuriviikkoa. Tapahtuma kerää tuhansia antiikin ja keräilyesineiden ystäviä messuille ja kesäpäivän viettoon.

Simpele populaarikulttuurissa ja muissa yhteyksissä

• Pekka Himanka: Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat -kappale (Maailman valot -albumi, 1976)
• Sleepy Sleepers: Simpeleen Ilotalo -kappale (Voikkaa ja huikkaa -albumi, 1985).
• Kaik lutviutuup – Ankat haastaat ko Etelä-Karjalas (Sanoma Magazines Finland, 2004). Helena Anttosen Simpeleen seudun murteelle kääntämä Disney-murrealbumi.
• Metsän tarina -dokumenttielokuva (ensi-ilta 28.12.2012). Parikkalassa ja Rautjärvellä, ml. entisen Simpeleen kunnan alueella, sekä Punkaharjulla parikkalalaisen luontokuvaaja Hannu Siitosen ja simpeleläisen luontokuvaaja Mikko Pölläsen kuvaama luontodokumentti.
• Simpeleläiset, fiktiiviset sketsihahmot Sisko ja Veli Sikiö MTV3-televisiokanavan Putous-viihdeohjelmassa (4. tuotantokausi, 2013).
• Järven tarina -dokumenttielokuva (ensi-ilta 15.1.2016) ^[13]
• M/S Simpele ^[14], Finnlines. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n ensimmäinen laiva ja Suomen ensimmäinen nosturilaiva. ^[15]

Simpeleen murre

Simpeleen seudulla puhuttava murre kuuluu Suomen murrealueista kaakkoismurteisiin eli ns. "Karjalan murteisiin". Simpeleen murre on alkujaan varsinaisten kaakkoismurteiden pääryhmässä Luoteis-Laatokan (alamurreryhmän) murretta, jonka puhuma-alueeseen ovat kuuluneet entisten Simpeleen sekä Parikkalan ja Saaren kuntien lisäksi Neuvostoliitolle luovutetulla alueella Hiitolan, Jaakkiman, Kaukolan, Kurkijoen ja Lumivaaran kunnat sekä Lahdenpohjan kauppala.

Tunnettuja simpeleläisiä

Tunnettuja Simpeleellä syntyneitä, entisiä tai nykyisiä simpeleläisiä henkilöitä

• Marja-Liisa Kirvesniemi, hiihtäjä
• Sirkka Laine, kirjailija
• Jaakko Pakkasvirta, elokuvaohjaaja ja näyttelijä
• Jussi Reinikainen, kalterijääkäri
• Sami Repo, hiihtäjä
• Aili Runne, säveltäjä ja sanoittaja (syntynyt entisen Parikkalan kunnan aikana Simpeleen ollessa osa Parikkalaa) ^[16]
• Tauno Saukkonen, kansanedustaja (Maalaisliitto), kunnallisneuvos ^[17]
• Pauli Siitonen, hiihtäjä

Kesäasukkaita

• Jukka-Pekka Palo, näyttelijä ^[18]

Lähteet

1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
2. Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 28–29) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
3. Kartasto – Nykyinen Karjalan tasavalta ja Laatokan Karjalan alueet (Arkistoitu sivu sivustolla archive.today) 29.04.2013. Säätiö Väinölä, www.saatiovainola.fi. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 18.7.2022.
4. Kurkijoen kihlakunta kartalla 1, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto.
5. Kurkijoen kihlakunta kartalla 2 (Suomi, Tilastokartta 1935), Maanmittaushallitus.
6. Kurkijoen pogostan kartta 16. vuosisadalla, Kurkijoen kotiseutukeskus Kirjazh.
7. Kurkijoen historia / Kurkijoen historiaa pähkinänkuoressa, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto, laatinut Ville Laakso.
8. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
9. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
10. Karjalan kartta (Arkistoitu sivu sivustolla archive.today) 02.05.2013. Luovutettu luonto -sivusto, www.luovutettuluonto.net. Arkistoitu 2.5.2013. Viitattu 26.12.2012.
11. Lintupaikat, Rautjärvi, Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys (EKLY).
12. Kansankulttuurin perinnealueet -kartta, Kurkijoki-Säätiö: kurkijoki.fi -sivusto.
13. Saimaalla ja Vuoksella kuvatun Järven tarinan Yhdysvaltain esitysoikeuksista sopimus 27.9.2017. Etelä-Saimaa. Arkistoitu 30.9.2017.
14. M/S Simpele historiatiedot ja kuvia, Äänimeri-sivusto.
15. Finnlines-esitelehti (Oy Finnlines Ltd 1947-1977), Oy Finnlines Ltd.
16. http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=3612&NakymaID=208 (Arkistoitu – Internet Archive)
17. Kansanedustajamatrikkeli / Tauno Saukkonen, Eduskunta.
18. Kesä herätti Simpeleen torin eloon - kesävieraiden joukossa saattaa bongata julkkiksiakin 10.6.2017. Uutisvuoksi. Arkistoitu 24.9.2017.

Aiheesta muualla

• Simpeleen kyläyhdistys ry:n kotisivut
• Simpeleen Urheilijat ry
• Simpeleen Antiikki ja Keräily Kesäpäivät

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi | Sortavala | Viipuri
kauppalat	Koivisto | Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko
osin	Bromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo