Lappeenrannan lentoasema (IATA: LPP, ICAO: EFLP) sijaitsee LappeenrannassaLentokentän kaupunginosassa noin kaksi kilometriä kaupungin keskustasta länteen. Vuonna 2019 lentoaseman kautta kulki noin 81 000 matkustajaa, joista lähes kaikki kansainvälisessä liikenteessä[4]. Lappeenrannan lentokenttä on Suomen vanhin. Se on perustettu vuonna 1918.[5] Nykyisin lentoasema on Saimaan lentoasema -säätiön omistuksessa. [6][7] Vuoteen 2015 lentoasema kuului Finavian verkostoon.
Lappeenrannan lentoasemalla tehtiin vuonna 2011 kaikkien aikojen matkustajaennätys. Lentoaseman kautta kulki tuolloin lähes 116 000 matkustajaa. Edellinen ennätys oli vuodelta 1998, jolloin matkustajia oli reilut 79 000. Vuosina 2015–2017 kentälle ei lennetty lainkaan reittiliikennettä. Nykyisinkään Lappeenrannasta ei lennetä kotimaan reittilentoja lainkaan, ja kenttä onkin näin Suomen kansainvälisin, yhdessä Enontekiön kentän kanssa[8]. Vuonna 2023 kolmasosa Ryanairin ja kolmasosa yksityislentojen matkustajista oli venäläisiä.[9]Karjalan ilmailumuseo sijaitsee lentoaseman alueella.
Lappeenrannan matkakeskukseen on lentoasemalta kaksi ja puoli kilometriä Lentokentänkatua ja Ratakatua pitkin. Lentoasemaa lähin linja-autojen pikavuoropysäkki on Leiri Lavolankadun ja Helsingintien risteyksen lähellä, noin kaksi kilometriä lentoasemalta koilliseen. Linja-autolla pääsee Lappeenrannan lentoasemalle paikallislinja 4:llä. Lentoasemalla on taksitolppa.
Matkustajatilastot
Matkustajamäärät Lappeenrannan lentoasemalla vuosittain[3][13][4]
1918 Lappeenrannan lentoasema sai alkunsa, kun ilmavoimien osasto lensi Antrean lentoasemalta Lappeenrantaan ja lento-osasto 1 perustettiin.[14]
1939-1944 kenttä toimi sotilaskenttänä ja kesällä 1944 yhtenä hävittäjien tärkeimmistä tukikohdista.
1951 Säännöllinen matkustajaliikenne aiemmin sotilaskäytössä olleelle lentoasemalle aloitettiin. Ensimmäisenä kentälle laskeutui Aero Oy Haahka-kone Helsinki-Malmilta.
1960 Lentoaseman nykyinen terminaalirakennus valmistui.
1998 Kiitotietä jatkettiin 2 500 metriin.
1999-2001 Lappeenrannasta lennettiin peräti 14 vuoroa päivässä.
2006 Lahden oikorata avattiin liikenteelle, jolloin kentän kotimaanliikenteen matkustajamäärät romahtivat. Etelä-Karjalan kauppakamarin arvion mukaan lentoliikenne Helsinkiin on korvautunut parantuneella junayhteydellä, joka palvelee liikematkustajia riittävällä tavalla.[15]
2007 Finnair lopetti Helsinki-Lappeenranta-reitin kannattamattomana. Reittiä oli vuodesta 2002 lennetty lähinnä sen kumppaniyhtiöiden koneilla.[16][17][18]
2011 Lentoaseman matkustajamäärä saavutti ennätykselliset 116 000 matkustajaa.
2012 Blue1 aloitti lennot Lappeenrannasta Kööpenhaminaan.
2013 lentoaseman kautta kulki noin 98 000 matkustajaa, joista lähes kaikki kansainvälisessä liikenteessä. Matkustajamäärillä mitattuna lentoasema oli Suomen 11. vilkkain.[3]
2014 Ryanair saavutti 300 000 lennätettyä asiakasta Lappeenrannasta.
2016 lentoasema siirtyi Saimaan lentoasema -säätiön omistukseen.
2018 ensimmäinen reittilento lähti Lappeenrannan yksityiseltä lentoasemalta. [6]
2018 kentän kautta matkusti 30 000 henkilöä.
2019 Ryanair jatkoi lentoja Lappeenrannasta Milanoon ja Ateenaan[22] sekä laajensi reittiverkostoaan Lappeenrannasta Budapestiin ja Berliiniin.
2020 maaliskuussa kentältä operoi kaksi yhtiötä sitten tammikuun 2014. [23]
Siirtyminen Finavialta Saimaan lentoasema -säätiölle
Lappeenrannan lentokenttä siirtyi 1.1.2016 sitä varten perustetulle Saimaan lentoasema -säätiölle, joka vastaa toiminnasta jatkossa. Samalla kentällä työskennelleet 13 henkilöä siirtyvät pois Finavian palvelusta. Finavia ei jätä Lappeenrantaa kokonaan, sillä Finavia tarjoaa lennonvarmistuspalveluita palvelusopimuksen pohjalta.[24]
Lentoaseman tulevaisuus
Lentoasemalle odotetaan 2018-2020 noin 200 000 matkustajaa. Vuoteen 2028 odotetaan 500 000 matkustajaa. 2016 arvioitiin lentoaseman kiitotien tarvitsevan uuden päällysteen vuoteen 2020. Tällä hetkellä kuitenkin arvioidaan, ettei päällystystarvetta ole vielä. Kentälle odotetaan uusia yhteyksiä.[13]
Onnettomuudet
Talvella 2008 Fly LappeenrannanSaab 340 ajautui laskeutumisen jälkeen ulos kiitotieltä. Kone tarkistettiin seuraavana aamuna. Onnettomuudessa ei syntynyt loukkaantuneita saati kuolleita. [25]
Lähteet
↑Saimaan lentoasema säätiö sr (Yrityksen tiedot yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä) tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 15.6.2020.
↑EFLP Lappeenranta (PDF) (osa EFLP AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 26.8.2010. Vantaa: Finavia. Arkistoitu 8.6.2016. Viitattu 31.7.2011.
