Parikkalan raja-asema eli Parikkala–Syväoro on Parikkalassa, Suomen itärajalla sijaitseva tilapäinen rajanylityspaikka.selvennä Asema on avoinna arkisin kello 07–18.[1] Asema ei toistaiseksi ole kansainvälinen rajanylityspaikka, jolloin raja-asemaa voivat käyttää vain Suomen ja Venäjän kansalaiset, jotka ovat hakeneet tähän luvan etukäteen. Rajanylityspaikkaa on käytetty erityisesti tavaraliikenteen kuten puun kuljetuksiin. Tilapäisen asemansa takia Parikkalan rajanylityspaikka on matkustajaliikenteessä melko hiljainen;[2] siellä tehtiin vuonna 2012 yhteensä 12 637 matkustajien rajatarkastusta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina.[3] Parikkalan rajalla kirjattiin vuonna 2019 kaikkiaan 24 000 rajanylitystä.lähde?
Rajanylityspaikan vastapuoli Venäjällä sijaitsee Elisenvaaran Syväorossa (ven. Сювяоро). Elisenvaara on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä. Sieltä johtaa maantie Syväoroon. Venäjä rakentaa parhaillaanmilloin? 50 km2:n suuruista tukikohtaa Syväoron kohdalle rajavyöhykettä. lähde?
Kansainväliseksi raja-asemaksi
Raja-aseman muuttamista kaikkien maiden kansalaisille avoimeksi ja ilman ennakkohakemusta käytettävissä olevaksi kansainväliseksi rajanylityspaikaksi on suunniteltu useasti. Avaamiselle on vuosina 2011-2013 esitetty sekä nopeampaa (2014-2015) että hitaampaa (2017) aikataulua. Esimerkiksi Karjalan tasavallan päämies Aleksandr Hudilainen totesi helmikuussa 2013, että raja-asema avataan laajemmin vuoden 2014 lopulla. Raja-aseman statuksen muutokselle kansainväliseksi on saatu presidentti Putinin ja pääministeri Medvedevin tuki.[4] Hankkeen alueellisen merkityksen tunteva Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine muistutti huhtikuun puolivälissä 2013,[2] että EU-hanke tukee venäläisen tiestön kunnostamista raja-aseman itäpuolella, ja tämä tiehanke valmistuu vuonna 2014. Ilman raja-aseman parannuksia liikennemäärä voitaisiin nostaa 100 000 matkustajaan. Investointi raja-asemaan olisi tuottavaa, EU tukisi uudistusta taloudellisesti ja parannustyöt mahdollistaisivat kaupunginjohtajan mukaan liikennemäärien kasvattamisen 350 000 matkustajaan vuodessa.[2]
Vasemmistoliiton liikenneministeri Kyllönen totesi kuitenkin huhtikuun 2013 alussa, ettei rajanylityspaikan kehittämiseen panosteta lähivuosina.[5] Myös osa muista hallituspuolueiden kansanedustajista pitää hitaampaa aikataulua realistisempana Rajavartiolaitoksen jo suunnittelemiin aikatauluihin vedoten.[6] Aikomus Parikkala–Syväoron rajanylityspaikan avaamisesta vuoteen 2017 mennessä on kuitenkin laajasti hyväksytty.[7] Selvää päätöstä siitä, että Suomen valtio sitoutuu avaamaan Parikkala rajanylityspaikan edes tällöin kansainväliseksi rajanylityspaikaksi, on kuitenkin jo kaivattu.[8] Venäjä lähetti 2015 nootin ehdottaen Parikkalan raja-aseman kansainvälistämistä. Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta vastasi noottiin ilmoittaen, ettei Suomi ole valmis avaamaan rajanylityspaikkaa kansainväliseksi. Sisäministeri Petteri Orpo perusteli kielteistä vastausta liikennemäärien vähenemisellä itärajalla ja Suomen huonolla taloudellisella tilanteella.[9]
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon liittojen, Savonlinnan kaupungin sekä Parikkalan ja Rautjärven kuntien teettämässä selvityksessä (2018) laskettiin avaamisen tuovan matkailutuloa jopa 80 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä, satoja uusia työpaikkoja, sekä mahdollisuuksia tavaraliikenteen kasvattamiseen[10]. Se edellyttäisi 22 miljoonan euron investointeja esimerkiksi uusiin rakennuksiin[10]. Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jaakko Olli arvioi, että kansainvälistämisen kustannukset olisivat kymmenen vuoden ajalta noin 70 miljoonaa euroa[10].
Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan aseman avaamisen mahdollisuutta tullaan selvittämään.[11][12]
Lähteet
Aiheesta muualla
