Rifin tasavalta (berb. Tagduda n Arrif, arab. جمهورية الريف) oli vuosina 1923–1926 Marokon pohjoisosassa Rifin alueella toiminut valtio.
Historia
Marokko oli vuoden 1912 Fezin sopimuksella jaettu kahteen osaan, Espanjan hallitsemaan pohjoiseen eli Espanjan Marokkoon ja maan eteläosan käsittäneeseen Ranskan Marokkoon.
Pohjoisessa asuneet Rifin berberit olivat vuodesta 1920 lähtien käyneet espanjalaisia vastaan Rifin sotaa. Sotamenestyksen ansiosta he irtautuivat 18. syyskuuta 1921 päällikönsä Mohammed Abd el-Krimin johdolla Espanjan ja Marokon sulttaanin Yusefin alaisuudesta. Rifin tasavalta perustettiin helmikuun 1. päivänä 1923.
Tilanne sodassa muuttui ratkaisevasti vuoden 1925 loppupuolella, kun Espanja sai avukseen Ranskan armeijan joukkoja. Seurauksena oli Rifin tasavallan luhistuminen toukokuussa 1926, ja alueesta tuli jälleen osa Espanjan Marokkoa.
Maantiede
Välimeren rannikolla sijaitseva Rif on suurimmaksi osaksi vuoristoa. Alueella on kuitenkin myös vehreää tasankoseutua. Rifin tasavalta käsitti noin 3/4 Rifin alueesta. Espanjalaisten hallussa pysyivät itäisimmät ja läntisimmät osat.
Suurimpia kaupunkeja Rifin tasavallan alueella olivat Imzouren, Taza ja Al Hoceima
Hallinto
Rifin tasavallan valtionpäämiehenä toimi heimopäällillö Abd el-Krim, joka oli jo vuoden 1921 itsenäisyysjulistuksesta lähtien johtanut aluetta emiirin nimikkeellä. Hallituksessa oli viisi ministeriä. Pääministerin virkaa hoiti koko valtion olemassaolon ajan Ben Haji Hatmi.[1]
Hallinnollisena elimenä toimi kansalliskokous, jonka johtajana oli valtionpäämies el-Krim. Paikallishallinosta huolehtivat heimot ja paikallisneuvostot.[1]
Rifin tasavallan pääkaupunki oli pieni Ajdirin kylä, joka sijaitsee noin 7 kilometriä Rifin tasavallan suurimman kaupungin Al Hoceiman eteläpuolella.
Valuutta
Valtiolla oli myös oma rahayksikkö, Rifin tasavallan riffan. Se ei ollut tiettävästi milloinkaan virallisesti käytössä, vaan maksuvälineinä olivat Espanjan ja Ranskan valuutat. Englantilainen asekauppias ja salakuljettaja Charles Gardiner painatti 1 ja 5 riffanin seteleitä, joita ei kuitenkaan laskettu liikkeelle.[2]
Lähteet
Viitteet
