Tirolin osavaltio on jaettu kahdeksaan piiriin ja Innsbruckin Statutarstadtiin. Piirit ovat Landeck, Reutte, Imst, Innsbruck-Land, Schwaz, Kufstein, Kitzbühel ja Itä-Tirolissa muusta osavaltiosta erillään oleva Lienz.[4] Osavaltion kuvernööri on Günther Platter (ÖVP).
Tirolin alueen tärkein elinkeino on matkailu. Itävaltalaiset Kitzbühelin ja Sankt Antonin hiihtokeskukset ovat lasketteluturistien suosiossa. Itävallan puolella korkein vuorenhuippu on Großglockner (3 798 m), mutta Italian puolella Etelä-Tirolissa sijaitseva Ortler on vielä korkeampi (3 905 m).
Historia
Tiroli vuoden 1918 jälkeen. Etelä-Tiroli (tummennettu) ja kuvasta puuttuva nykyinen Trenton maakunta ovat nykyään osa Italiaa ja muodostavat yhdessä Trentino-Etelä-Tirolin autonomisen hallintoalueen.
Maailmansodan päätyttyä Saint-Germainin rauhansopimuksessa 1919 kreivikunnan eteläinen osa erotettiin Italialle Bolzanon eli Etelä-Tirolin maakunnaksi (ital.Provincia autonoma di Bolzano), jossa se muodostaa nykyisin italiankielisen Trenton maakunnan kanssa autonomisen Trentino-Etelä-Tirolin hallintoalueen (saks.Trentino-Südtirol). Pohjoinen ja itäinen osa Tirolista jäivät osaksi Itävaltaa, ja niistä muodostettu Tirolin osavaltio on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta.[5]
Vuonna 1991 jäätiköltä Ötztalin läheltä aivan rajan Italian puolelta löydettiin muumioitunut ruumis 3300-luvulta eaa., jolle annettiin nimi Ötzi.
Lähteet
↑Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 185. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.