Iitin kirkkopitäjä perustettiin vuonna 1539 Hollolan kirkkopitäjästä silloisten Hollolan, Lappeen ja Vehkalahden kirkkopitäjien ja Hämeen ja Karjalan raja-alueelle. Vuosina
1743–1812 Ruotsin ja Venäjän raja kulki Iitin itäpuolitse. Riihimäki–Pietari-radan rakentaminen 1860-luvun lopulla vaikutti siihen, että Iitin kirkonkylä jäi syrjään ja Kausalasta alkoi muodostua kunnan keskustaajama.[9]
Iitistä on erotettu Valkeala (1640), Jaala (1879) ja osittain Kuusankoski (1921). Kuusankosken itsenäistymisen myötä Iitti menetti suurimman osan teollisuusseuduistaan.[9] Iitti kuului aiemmin Uudenmaan lääniin, kunnes se siirrettiin vuonna 1948 osaksi Kymen lääniä ja Kymenlaakson maakuntaa.
Iitin kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2011 kunnanhallituksen esityksen, jonka mukaan Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan. Yksi peruste siirrolle on se, että Iitti kuuluu jo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään. Maankäytöstä vastaavan ympäristöministeriön mielestä Iitti suuntautuu selkeästi Kymenlaaksoon ja Kouvolan seutuun.[10][11] Asiasta teki lopullisen päätöksen valtioneuvosto, joka hylkäsi Iitin ehdotuksen maakuntajaon muuttamisesta toukokuussa 2015.[12] Kielteisen päätöksen seurauksena Iitin kunta järjesti syyskuussa 2015 neuvoa-antavan kansanäänestyksen maakunnan vaihdoksesta,[13] jossa 90,78 % äänestäneistä kannatti Iitin siirtymistä Päijät-Hämeen maakuntaan.[14] Toukokuussa 2016 valtioneuvosto lopulta hyväksyi Iitin siirtymisen Päijät-Hämeen maakuntaan vuoden 2019 alussa osana suunniteltua sote-uudistusta.[15]Sipilän hallituksen hajottua Iitin ja neljän muun kunnan sote-uudistukseen liitetyt maakunnanvaihdokset kaatuivat. Lopulta Rinteen hallitus päätti elokuussa 2019 siirtää Iitin ja muut neljä kuntaa haluamiinsa maakuntiin.[16] Iitti siten liittyi Päijät-Hämeen maakuntaan 1.1.2021.
Vuoden 2022 aluevaaleissa valittiin kolme iittiläistä valtuutettua Päijät-Hämeen aluevaltuustoon.[17]
Iitin kuntaa halkoo itä-länsisuunnassa valtatie 12, joka on kunnan alueella pääosin kapea kaksikaistainen tie lukuun ottamatta lyhyitä keskikaiteellisia osuuksia. Valtatie 12 kulkee Kausalan taajaman läpi, ja Väyläviraston tarkoituksena olisikin parantaa tie jatkuvaksi keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi, mihin sisältyisi muun muassa Kausalan ohitustien rakentaminen. Iitin kunnan alueella kulkee kolme eri seututietä: 360 Kausalasta Elimäelle, 362 Kausalasta Iitin kirkonkylän kautta Kimolaan ja Vuolenkoskella lyhyen matkaa seututie 363. Kunnan alueella kulkevia nelinumeroisia yhdysteitä ovat 1731, 3136, 3601, 3603, 3621, 3622, 3623 ja 3631.
Kausalan rautatieasemalla pysähtyy kaikki Lahden ja Kouvolan väliset O- ja Z-lähijunat, joista on yhteys Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle joko vaihdon kanssa tai ilman.[22]
Kausalassa Ravilinnan kohdalla pysähtyy joka päivä yksi OnniBusin C12-linjan bussi suuntaansa.[23] Kouvolan ja Kausalan välillä ajetaan muutama paikallisbussivuoro.[24] Muuta ylikunnallista bussiliikennettä Iitin kunnan alueella ei ole, vaikka Iitti kuuluu Lahden seudun liikenteeseen.[25] Iitin kunnan sisällä on koulukyytien yhteydessä toimivaa asiointiliikennettä Kausalan ja muun kunnan välillä.[26]
Liikunta ja vapaa-aika
Iitin kuntakeskuksessa, Kausalassa Valtatie 12:n varrella sijaitsee Ravilinnan urheilukeskus. Siellä sijaitsee ravirata, yleisurheilukenttä, liikuntahalli, kuntosali sekä muita liikuntatiloja ja vuonna 2013 valmistunut Iitin jäähalli. Tämän lisäksi mm. Iitin yläkoululla ja Kausalan koululla on omat liikuntasalit.
Myllytöyryssä, Kausalassa sijaitsee Hiihtomajan alue, jonka ympäristössä on iso kuntopolkujen verkosto ja kunnan kuntoportaat sekä talvisin hiihtoladut ja pulkkamäet.
Kausalan pohjoispuolella lähellä Iitin kirkonkylää, RadansuussaUrajärven rannalla sijaitsee Iitti Golf -niminen golfkeskus ja uimaranta sekä leirintäalue. Radansuun alueella sijaitsee majoituspalveluina Radalla Resort ja Lomakivi.
Hiidensaaressa sijaitsee kukkula nimeltä Hiidenvuori, joka on suosittu ulkoilupaikka. Sieltä on laajat näkymät Pyhäjärvelle ja jopa Kuusankoskelle asti.
Iitin alueella Tillolassa sijaitsee Suomen ensimmäinen korkeatasoisiin moottoriurheilukilpailuihin soveltuva moottorirata KymiRing. KymiRingin radalla tullaan ajamaan muun muassa MotoGP-luokan Suomen osakilpailu vuonna 2022.[27]
Kaavoitus
Iitin kunnan alueella on voimassa oleva asemakaava Pohjanmäen, Kausalan, Sorronniemen ja Vuolenkosken Koskenrannan alueilla. Kunnan alueella on erillisiä ranta-asemakaavoja yhteensä 21 kappaletta.[28]
Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 ei ole voimassa Iitin kunnan alueella, vaan Iitissä on voimassa aikaisemman maakunnan Kymenlaakson vaihemaakuntakaavat.[30]
Iitin kunta on mukana Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa vuosille 2021–2031.[31]
Väestö
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2020 lopussa Iitissä oli 6 625 asukasta, joista 3 913 asui taajamissa, 2 638 haja-asutusalueilla ja 74:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Iitin taajama-aste on 59,1 %. Iitin taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[33]
Asteriskillä (*) merkityt alueet ulottuvat myös toisen kunnan alueelle.
Kahdella asteriskillä (**) merkityt alueet kuuluvat vain pieniltä osin Iitin alueelle.
↑Mikko Heikkilä: Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle - tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinrauniohin. Muinaistutkija, , nro 3/2015, s. 30–48. Suomen arkeologinen seura.