Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Keskustelusivulla.
Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.
Padasjoen Natura-kohteita ovat Päijänteen kansallispuiston lisäksi, Vesijako, Saksalan metsä, Kasiniemen niityt, Jussilan keto, Auttoinen (jossa kasvaa harvinainen idänverijuuri), Ammajanvuori joka on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja yhtenäinen vanhan metsän alue, Evon alue, Kurkisuo jossa on tervaleppäluhtaa ja ruohokorpia sekä viistojyrkänteinen Huhkainvuori.[7]
Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös valtatie 24 luo Taulun alueelle ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.
Padasjoen vuodesta 2002 kunnanjohtajana ollut Heikki Jaakkola jäi eläkkeelle 2019.[8] Hänen seuraajansa Petri Koivula oli tehtävässä 2019–2022, Hänen jälkeensä kunnanjohtajana oli ekonomi Kati Yrttiaho, jonka riitaisuuden sävyttämä kausi päättyi hänen eroilmoitukseensa kesäkuussa 2023.[9][10]
Historiaa
Vaakuna
Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa sen ajatuksen perusteella, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas ’polku’, koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäin käytettiin 1900-luvun loppupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa kirjakielessä on d, esim. ”Älä velä meilän seläm mäläst’ köylest’, ei meilän seläm mälät köylet pilä.”
Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä vuonna 1436[11][12]. Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin maininta siitä on vuodelta 1465 ja se on todennäköisesti ollut itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497[13]. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan asiakirjan perusteella vuotta 1471 on pidetty yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena.[14] Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.
Vanhin Padasjoen aluetta koskeva oikeuden pöytäkirja on vuodelta 1436.[11] Tuolloin määriteltiin Auttoisten ja Vesijaon rajat. Vuonna 1442 Henrik Gårdshagen antoi tuomion nykyisen Padasjoen Toritun kylän ja nykyisen Kuhmoisten Harmoisten kylän rajariidasta[15].
Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena aatelisesta kartanoasutuksesta on pieni osa väestöstä puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Padasjoella oli 3 027 asukasta, joista 1 531 asui taajamassa, 1 471 haja-asutusalueilla ja 25:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Padasjoen taajama-aste on 51,0 %.[22] Kunnassa on vain yksi taajama, Padasjoen kirkonkylä.[23]
Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5 kilometrin pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumassa on myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa järjestetään Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on kuudesta aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana on Laivaranta. Arktinen hysteria -tapahtuma maaliskuussa kokoaa yhteen pienlentokone- ja liitovarjoharrastajia Päijänteen jäälle.
Kesäisin Padasjoella järjestetään heinäkuun ensimmäisenä lauantaina paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Sahtimarkkinoiden yhteydessä on muutamina vuosina järjestetty kaljakellunnan inspiroimana Padasjoen Kirkkojoella Sahtikellunta, ensimmäinen sahtikellunta järjestettiin 2006.[27] Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty vuodesta 2003 alkaen Nakukymppi.[28] Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijänne-purjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain JyväskylänSäynätsalon kanssa. Kesäisin erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu, kun eri kylät, yhdistykset ja urheiluseurat järjestävät omia tapahtumiaan. Padasjoen yrityksen järjestämä jalkapallon kyläturnaus kokoaa 12 jalkapallojoukkuetta Ahjolan kentälle ja 2000-luvulla rakennetulle tekonurmelle. Kesän päättää Sataman valot -tapahtuma.
Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.
Kirkonkylällä on linja-autoasema, jonka kautta ajaa LSL:n hallinnoima ja Koiviston Auton liikennöimä Padasjoen ja Lahden välinen reittiliikenne.[33] Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä Taulun pikavuoropysäkillä. Vuodesta 2018 lähtien Koiviston Auto ja sen tytäryhtiö Onnibus ovat ajaneet Padasjoen ja Lahden sekä Padasjoen ja Jämsän välisiä pikavuoroja.[33] Padasjoen ja muiden kuntien välisiä vakiovuoroja on vähennetty 2000-luvun aikana.[34] Myös jotkut yhteydet ovat muuttuneet vaihdollisiksi, sillä esimerkiksi Padasjoen ja Helsingin välillä ei ole enää suoraa yhteyttä, vaan linja-autoa on vaihdettava Lahdessa.
Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka aiemmin harjoitti linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden välillä. Elokuusta 2020 lähtien yhtiö ei kuitenkaan enää liikennöi tällä välillä.[35] Aikaisemmin yritys on liikennöinyt vuoroja myös Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä, mutta nykyään tällä välillä ei ole enää vakituista linja-autoliikennettä.
Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.