Kartta Orimattilan alueliitoksista. Orimattilasta liitettiin Renkomäen alue Lahteen 1956. Samana vuonna Viljaniemen ulkopalsta-alueita liitettiin Hollolasta Orimattilaan. Rakokiven eteläpuoleisia alueita liitettiin Orimattilasta Nastolaan vuosina 1959, 1979 ja 2016. 1959 Karhusaaren läheinen alue liitettiin Nastolasta Orimattilaan. Vuonna 2011 Artjärvi yhdistyi osaksi Orimattilaa.
Orimattilan Virenojalla sijaitsevalta Myllykulmalta on tehty Pohjois-Karjalan Enon ohella Suomen vanhimmat arkeologiset löydöt, ajoitukseltaan 9070–8670 eaa.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.
Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?
Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.
Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]
Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868–1975), Järvikunnan koulu (1868–1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871–2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876 – 1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.lähde?
Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[48] ja 1945–2012 Virke Oy.[49][50]
Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[51]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan Osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu Group Oy ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group Oy.[52]
Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
↑Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315–329.