Kirjallisia viitteitä Ratulan kylän olemassaolosta löytyy 1500-luvulta. Kylän kehittymiselle suuren sysäyksen antoi 30-vuotisessa sodassa menestynyt Arvid Forbus, joka oli saanut koko Artjärven pitäjän läänitykseksi Ruotsin kuningatar Kristiinalta noin vuonna 1640. Forbus perusti Ratulan kartanon ja kylä alkoi kasvaa vauhdilla. Kartanon isäntänä Forbusin jälkeen toimi kreivi Axel Julius De la Gardie. Kartanon tiluksiin kuului koko Ratulan kylä Soinojankulmalta Taulunportille. Vauraaseen kartanoon on kuulunut oma meijeri, mylly ja kasvihuoneita.
Työväenyhdistyksen Ratulaan perustivat 14. tammikuuta 1906 58 perustajäsentä. Johtokuntaan valittiin Antti Lassila, H. Laine, W. Ahonen, E. Sevon ja Aug. Mäkelä. Yhdistys kokoontui kodeissa. Samana vuonna yhdistys sai kotkalaisen puhuja Vuorenmaan koululle iltamiinsa. 1908 yhdistys valitsi kaksi ostajaa Ratulan kartanosta työväentaloa varten ostettaville puille. Ratulan kartanon omistaja Eugenia von Ettet lupasi puut ja vapaavalintaisen tontin maksutta. Hänet ja tilanhoitaja G. A. Rothkirch kutsuttiin vieraiksi avajaisiin, mitkä järjestettiin 6. syyskuuta 1908. Työväenyhdistyksen kirjasto katosi 1918 sisällissodassa, minkä jälkeen talo jäi hartaustilaisuuksia varten ensin papille, sitten tansseja järjestävälle poliisille. Lopulta työväenyhdistys sai talonsa takaisin. Taloa korjattiin ja laajennettiin 1926. [1]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Tarkennus: uskottava tarina, mutta mistä?
Kylässä elettiin 1950-luvulla vilkasta aikaa, kun kylällä oli samanaikaisesti neljä kauppaa, kaksi postia ja jopa oma elokuvateatteri työväentalolla, jossa elokuvia näyttivät kiertävät koneenkäyttäjät. Ratulassa oli myös kaksi koulua ja oma urheiluseura, Vahvialan Kiista, joka sulautui 1953 yleisartjärveläiseen Artjärven Ahjoon. Vahvialan Kiista oli lähtöisin luovutetuilta alueilta Karjalasta Vahvialan kunnasta, missä toinen merkittävä urheiluseura oli ollut Vahvialan Kilpaveikot. Vuonna 1954 Artjärven Ahjo piti kokouksen, missä päätettiin äänin 19–17, että yhdistyksellä on Ratulan, Hietananan, Artjärven kirkonkylän, Kinttula-Hiitelän ja Villikkalan paikallisosastot. 17 äänestäjää oli kokouksessa kannattanut paikallisosastojen purkamista Artjärven Ahjosta, jolloin niistä olisi voinut tulla erillisiä yhdistyksiä. Käytännössä Artjärven Ahjoon ei muodostunut viittä paikallisosastoa, vaan ainoastaan neljä, koska Ratulan paikallisosasto keskitti toimintansa Villikkalan osastoon. (Antin - 139) Artjärven Ahjon Kinttula-Hiitelän paikallisosastoa kutsuttiin Kinttula-Hiitelän Kiriksi (Antin - 140).
Homeno
Homeno-nimellä kutsutaan Ratulan kartanon ja OrimattilanKuivannon välistä aluetta. Homeno-nimistä aluetta ei kuitenkaan ole alkujaan ollut. Ratulan toiselle postille piti antaa joku toinen nimi, koska Ratula oli jo käytössä Elimäellä. Ratulan vanhasta nimistöstä postitoimipaikan nimeksi valittiin Homento. Postilaitoksen kirjoitusvirheen vuoksi nimi muuttui Homenoksi.[2]
↑Luonnonkaunis Artjärvi, 286–287, Artjärven kunta, 1995
↑Sipiläinen, Petri: Ratula ammentaa voimansa kartanosta ja siirtolaisista. (teoksessa: Kyliä ja kyläläisiä) Orimattila: Pitäjäsanomat Oy, 1989. ISBN 952-90076-8-X
