Pohjoinen napapiiri kulki läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttivat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golfvirta sekä läheiset merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Näiden vuoksi läänin äärimmäinen pohjoiskolkka oli ilmastoltaan hieman keskiosia lauhempi.
Suomen korkein kohta oli läänin alueella Enontekiön kunnassa, 1 324 metrin korkeudessa Haltin rinteessä. Läänin alavimmat seudut puolestaan löytyivät Peräpohjolasta Perämeren rannikolta. Läänin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi oli Inarijärvi (1 040 km²). Lapin merkittävin vesistö oli Kemijoen vesistö, jossa sijaitsi kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta. Vesistön laskujoki, Kemijoki, oli 483 kilometrin mittaisena Suomen pisin joki. Kemijoen vesistön voimalaitokset muodostivat suuren osan maan sähköntuotantokapasiteetista. Läänin toinen merkittävä joki, rajajoki Tornion-Muonionjoki oli rakentamaton.
Lapin läänin väkiluku oli 31. joulukuuta 2008 183 963 henkeä eli noin 3,5 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni oli erittäin harvaan asuttu; väestötiheys oli ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asui 17 henkeä maaneliökilometrillä. Tiheimmin asuttuja ovat Tornionlaakso, Perämeren rannikko (Kemi–Tornio-alue), sekä Kemijokivarsi Kemistä Rovaniemelle. Kaksi kolmasosaa väestöstä asui Rovaniemen ja Kemi–Tornion kaupunkiseuduilla.
Lapin lääni muodostettiin vuonna 1938 erottamalla Oulun läänin pohjoisosat omaksi läänikseen. Lääninhallitus toimi alusta asti Rovaniemellä, paitsi talvisodan vuoksi tilapäisesti 1940 Pallastunturin matkailijahotellissa ja vastaavasti Lapin sodan vuoksi 1944 Kokkolassa sekä toimitalon tuhoutumisen vuoksi 1944–1947 Kemissä.[4]Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota koettelivat lääniä raskaasti. Sotien seurauksena Neuvostoliitolle luovutettiin alueita kolmesta Lapin läänin kunnasta: osa Sallan kuntaa luovutettiin 1940, koko Petsamon kunta luovutettiin 1944 ja Inarin kuntaan kuulunut Jäniskosken-Niskakosken alue jouduttiin myymään 1947. Lisäksi Lapin sodan aikana saksalaiset joukot tuhosivat valtaosan läänin koko rakennuskannasta.
Suomen läänit 1921: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni, 25: Petsamon lääni
Suomen läänit 1938: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 13: Viipurin lääni
Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni', 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni
Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni
