Muonio, vuoteen 1923 Muonionniska,[7] on Suomenkunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu 2 325 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 037,78 km2, josta 133,73 km2 on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 1,22 asukasta/km2.
Muonion alueella sijaitsee useita järviä, joista suurimmat ovat Jerisjärvi, Äkäsjärvi, Vuontisjärvi ja Kangosjärvi. Jerisjärvi laskee Jerisjokea myöten Muoniojokeen. Äkäsjärvi laskee Äkäsjokea myöten etelään Kolarin puolelle ja sieltä Muonionjokeen.
Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.
Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen Lapin vouti Olli Anundinpoika Tulkki YlitornionArmassaaresta. Hänen mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä MuodoslompolostaJerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asettui asumaan Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään.[8]
Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.[9] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle ollut määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntymävuotena.[10]
Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa. Vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyi tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 prosenttia (Lapin maatalousseuran arvio vuonna 1948).
Luonto
Pakasaivo.
Muoniossa sijaitsee rotkojärvi Pakasaivo, minkä syvyydeksi on ilmoitettu hurjimmillaan jopa 90 metriä. Tarkkaa syvyyttä ei tiedetä.[11] Pakasaivo on Pohjois-Suomen toiseksi suurin vesistöalue Inarijärven jälkeen.[12] Pakasaivo on yksi Lapin useista saivojärvistä.[13]
Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto, Oloksen tykkikisat ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.
Vuoden 2022 lopussa Muoniossa oli 2 281 asukasta, joista 1 150 asui taajamassa, 1 050 haja-asutusalueilla ja 81:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Muonion taajama-aste on 52,3 %.[16] Kunnassa on vain yksi taajama, Muonion kirkonkylä.[17]
↑Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 247. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.