Päivä on vuorokauden valoisa aika. Maapallon alue, jossa on päivä, on silloin kääntyneenä Aurinkoon päin. Päivällä voidaan tarkoittaa myös koko vuorokautta.
Kukin kalenteripäivä voidaan tunnistaa sen päivämäärän mukaan. Päivän lyhenne on pv[1] ja kansainvälisesti d.
Biologisesti päivä on toiminnan aikaa vuorokaudesta. Auringon lämmön ansiosta päivälämpötila on yölämpötilaa korkeampi. Auringon valo saa kasvit kasvamaan ja viherkasvit yhteyttämään. Keväällä lisääntyvä auringonvalo saa eläinkunnan lisääntymistoiminnot alkuun.
Talvipäivänseisaukseksi kutsutaan sitä päivää vuodessa, jolloin auringon aika taivaanrannan yläpuolella on pienin. Kesäpäivänseisaus on taas vuorostaan se päivä, jolloin aurinko on näkyvillä pisimpään.
Kaamokseksi sanotaan sitä aikaa, kun aurinko ei nouse lainkaan. Kaamos esiintyy vain lähellä pohjois- ja etelänapaa. Yöttömäksi yöksi sanotaan vastaavasti päinvastaista aikaa, jolloin aurinko ei laske lainkaan.
Kevätpäiväntasaukseksi sanotaan päivää, jolloin päivä vaihtuu yötä pidemmäksi. Vastaavasti syyspäiväntasaus on päivä, jolloin yö muuttuu päivää pidemmäksi.
