Maata viljelevä asutus lienee muodostunut Kemin seudulle viimeistään 1200–luvulla.[8] Ensimmäinen kirjallinen tieto Kemin seurakunnasta on vuodelta 1329.[9]
Kemin kaupunki perustettiin Keisarillisen Majesteetin asetuksella 5. maaliskuuta1869.[10]
Kemin alueseen kuuluu niin merellistä kuin erämaistakin luontoa. Karsikon niemen kierrossa voi tutustua esimerkiksi muinaisrantaan, vanhaan louhokseen, sodanaikaiseen juoksuhautaan ja Kemin suurimpaan siirtolohkareeseen. Ykskuusenhiekan luonnonsuojelualue on yli hehtaarin kokoinen hiekkadyyni. Ykskivessä on myös majakkasaari. Hepolan lakkautetussa kalliolouhoksessa on kirkasvetinen uimapaikka.[12]
Veitsiluodosta löytyy 55 hehtaarin kokoinen makeavesijärvi, jonka Suomen vapaa-ajan kalastajat valitsivat vuonna 2020 vuoden lähikalastuspaikaksi. Allas otettiin käyttöön vuonna 1950, jolloin se oli 10 hehtaarin kokoinen, nykyiseen kokoonsa se laajennettiin vuonna 1959.[12]
Vuonna 2018 Kemin kaupunki oli jaettu kuuteen suuralueeseen, joihin kuuluu yhteensä 16 tilastoaluetta. Tilastoalueisiin kuuluu yhteensä 63 pienaluetta.[14]
Keskustasta pohjoiseen on Koivuharjun suuralue, johon kuuluvat tilastoalueet Koivuharju, Karihaara ja Paattio.
Kaupungin itäosassa sijaitsee Kivikon suuralue, joka muodostuu Kivikon, Tervaharjun ja Nauskan tilastoalueista.
Syväkankaan suuralue sijaitsee keskustasta kaakkoon ja se muodostuu Syväkankaan, Takajärven ja Ritikan tilastoalueista.
Hepolan suuralue on eteläisintä Kemiä ja siihen kuuluvat Hepola, Ajoksen ja Rytikarin tilastoalueet.
Kuudenteen Merikemin suuralueeseen kuuluvat Kemin edustan saaret kuten Selkäsaari ja Perämeren kansallispuiston saaristo. Suuralueeseen kuuluu vain Merikemin Merikemin tilastoalue.
Arkkitehtuuri
Kemin rakennusperintöön ovat vaikuttaneet meren läheisyyden lisäksi saha- ja paperiteollisuuden kehittyminen.[15] Kemin keskustassa näkyy ruutukaava, jota käytettiin usein 1800-luvun puolivälin kaupunkisuunnittelussa. Kemin ensimmäinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1859. Kaupungin vanhimmat säilyneet puurakennukset ovat 1800-luvun lopulta. Ensimmäiset kivitalot Kemiin rakennettiin 1900-luvun alussa. Kaupungissa on useita 1920-luvun klassismia edustavia taloja ja funktionalistisia rakennuksia 1930-luvulta. Ensimmäiset asuinkäyttöön suunnitellut kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla.[16] Kemissä, samoin kuin Simossa, on paljon vanhoja rakennuksia, toisin kuin muualla Lapissa, josta ne hävisivät sodan myötä.[15]
Puistot
Kemissä on yhteensä 80 hehtaaria puistoja. Niistä vanhimpia on Meripuisto, jossa sijaitsee muun muassa savupirtti, jatulintarha, historiallisia aittoja ja vanha Raatihuone.[17]
Voimakkaan teollisen historian vuoksi Kemissä on vahva vasemmistolainen perinne. Vuoden 2021 kuntavaaleissa SDP ohitti Vasemmistoliiton äänissä ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Vasemmistoliitto edeltäjineen on ollut valtapuolue Kemissä sotavuosista lähtien.[19]
Kemin kaupunginvaltuuston nykyinen rakenne on seuraava:[20]
Vuonna 2015 Kemin kaupunki sekä Keminmaan ja Simon kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Kemin kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta.[24] Kemin ja Simon kunnanvaltuustot hyväksyivät yhdistymisehdotuksen, mutta Keminmaan valtuusto hylkäsi sen.[25]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Korkeimmillaan Kemin väkiluku oli 1960-luvun puolivälissä, jolloin se oli lähes 33.000[26].
Vuoden 2017 lopussa Kemissä oli 21 256 asukasta, joista 20 951 asui taajamissa, 97 haja-asutusalueilla ja 208:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemin taajama-aste on 99,5 %.[28] Kemin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[29]
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kemin keskustaajama ulottuu osittain myös Keminmaan kunnan ja pieniltä osin Tornion kaupungin alueelle.[29] Yhteensä Kemin keskustaajamassa on 26 832 asukasta ja sen pinta-ala on 49,94 neliökilometriä.[30]
Kemi tunnetaan perinteisenä teollisuuskaupunkina. Vuonna 2021 noin 29 prosenttia kaupungin työpaikoista oli teollisuudessa ja 43 prosenttia palveluissa. Kemin suurimpia työllistäjiä olivat:[35]
Vuonna 1993 perustettu kehitysyhtiö Kemin Digipolis Oy[38] kehittää Meri-Lapin ja Lapin teollisuuspalveluja esimerkiksi kiertotalouteen liittyen.[39] Digipoliksen Kiertotalouskeskus on tutkinut esimerkiksi vetytalouden mahdollisuuksia.[40] Kemintulli-teollisuusalue sijaitsee kaupungin eteläpuolella. Aluetta alettiin rakentaa vuonna 2013.[41]
Kemin Ajoksessa sijaitsee EU:n pohjoisin yleissatama. Se kuuluu Euroopan liikenneverkosto TEN-T:hen (Trans European Network).[43] Syväsataman syvyys oli 10 metriä,[44] mutta sitä alettiin syventää entisestään vuonna 2022. Kulkusyvyydeksi tulee 12 metriä. Samalla myös Ajoksen meriväylää levennetään.[45]
Kaupungin omistuksessa oleva Kemin Energia ja Vesi Oy toimittaa asiakkailleen sähköä, kaukolämpöä ja tarjoaa myös vesihuoltoa.[46]
Vuonna 1998 perustettu Perämeren Jätehuolto Oy vastaa jätehuollosta Lounais-Lapissa. Kemin lisäksi se toimii Torniossa, Keminmaalla, Tervolassa ja Ylitorniolla.[47]
Kemin kulttuurikeskus kokoaa yhteen paikallista kulttuuritarjontaa. Kaupungissa on Kemin kaupunginorkesteri, Meri-Lapin jousikvartetti, kaupunginkirjasto, taidemuseo, Lastenkultturikeskus, historiallinen museo, Meri-Lapin musiikkiopisto,[49] kansalaisopisto Kivalon toimipisteitä[50] ja Kemin teatteri.[51]
Kaupungin tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä ovat muun muassa Kemin Lumilinna, jäänmurtaja Sampo, tuulivoimapuisto ja kaupungin sisäsataman alue.[53]
Vuodesta 1996 lähtien Kemiin on rakennettu vuosittain Kemin Lumilinna. Ensimmäisessä Lumilinnassa oli 1100 metriä pitkät muurit ja se oli Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman suurin lumilinna. Linnoilla on ollut erilaisia teemoja, esimerkiksi vuonna 2018 rakennettiin kummituslinna. Talvikaudeksi rakennettevan linnan vieressä on ympärivuotisesti muun muassa majoitus-, ravintola- ja kokoustiloja.[54]
Kemissä järjestetään kesinä 2004–2010 musiikkifestivaali Alhonkaturock.
Musiikki ja esittävät taiteet
Kemissä toimii sekä Kemin kaupunginorkesteri että Meri-Lapin jousikvartetti.[62] Orkesterissa on noin 50-55 soittajaa, joista päätoimisia ovat Meri-Lapin jousikvartetin jäsenet. Kaupungin orkesteritoiminta alkoi vuonna 1930, jolloin perustettiin Kemin Soitannollinen Seura. Vuonna 1932 perustettiin orkesterikoulu. Vuonna 1966 Kemin kaupunginorkesteri kunnallistettiin.[63]
Kemissä toimii vuonna 1947 perustettu kaupunginteatteri.[64]
Media
Kemin tärkeimmät sanomalehdet ovat maakuntalehti Lapin Kansa ja ilmaisjakelulehti Lounais-Lappi. Lisäksi Kemissä sijaitsee Yle Kemin toimitus.
Uskonto
Kemin kirkko rakennettiin rapatusta tiilestä vuosina 1900–1902.
Kemistä löytyy esimerkiksi jäähalli, keila- ja tennishalli sekä uimahalli. Kaupungissa voi harrastaa myös esimerkiksi frisbeegolfia, golfia, jousiammuntaa ja tennistä.[68] Tervahallin ja Keila- ja tennishallin toiminnot siirretään uuteen monitoimihalliin, joka sai rakennusluvan vuonna 2023. Uimahallin viereen rakennettavaan halliin tehdään noin 1200 neliömetrin kokoisen pääareenan lisäksi monitoimisali, tennissali, keilahalli sekä paini- ja tatamisalit.[69]
Ruokakulttuuri
Lappilainen ruokakulttuuri on jaettu kolmeen alueeseen: Kemi-Ounasjokivarsi, Tornio-Muoniojokilaakso ja saamelaisalue.[70] Lapissa on käytetty tyypillisesti naurista, perunaa, ohraa, poroa, riekkoa, metsälintuja ja karhua ja kaloja, kuten siikaa, muikkua ja lohta. Kemi-Ounasjokivarren alueet ovat ottaneet ruokakulttuuriinsa vaikutteita idästä.[71]
Viittauksia kulttuurissa
Pekka Jaatisen vuonna 2007 ilmestynyt romaani Verenpunainen kaupunki : romaani Kemin taisteluista 1944
