Ruonansuu aloitti uransa imitaattorina ja stand up -koomikkona 16-vuotiaana. Hän esiintyi Klaus Thomassonin isännöimmässä Klaustrofobia-viihdeohjelmassa 1980-luvulla. Vuonna 1987 M. A. Numminen ja Pedro Hietanen löysivät Ruonansuun, ja syksyllä 1988 julkaistiin esikoislevy. Samana vuonna Ruonansuu vieraili MTV:n Vesku Show’ssa esittäen imitaattorin taitojaan. Noina aikoina hän esiintyi jo ympäri Suomea. Seuraavana vuonna Ruonansuu julkaisi Visa Mäkisen kanssa yhteistyönä sketsiohjelman Matkiva kulkuri. Vuonna 1990 Ruonansuu tapasi levytuottaja Ilkka Vainion, ja siitä hetkestä sai alkunsa yhteistyö, joka katkesi vasta vuonna 2010 Ruonansuun siirryttyä Sony Musicin artistiksi.
Ruonansuun varsinainen läpimurto tapahtui kuitenkin paikallisradioiden kautta. Yhdessä Jari Vesan kanssa Ruonansuu alkoi vetää Elvis-osastoaRadio PerämeressäKemin alueella 1980-luvun lopulla. Pian mukaan liittyi kolmas kemiläinen, Tommi Reponen. Ohjelma laajeni pian valtakunnalliseksi. Levyt Jope Ruonansuu ja Elvis-osasto (1992) sekä Täällä Washington (1993) myivät kultaa ja Ruonansuusta tuli eräs kysytyimmistä suomalaisista imitaattoreista. Elvis-osasto esiintyi myös livenä suurella menestyksellä.
Elvis-osaston loputtua Ruonansuu ja Reponen jatkoivat eri paikallisradioasemille vuodesta 1993 tehtyä viikoittaista Washington Bar -ohjelmaa. Washington Barin nimi jatkoi Elvis-osaston viitoittamaa menestysreseptiä: yksi Ruonansuun tunnetuimmista imitaatiohahmoista on entinen pitkäaikainen YleisradionWashingtonin kirjeenvaihtaja Aarne Tanninen. Vuosina 2002–2003 Ruonansuu teki Juha Laitilan kanssa American Office -radiosketsejä eri radioasemille.
Erityisesti Ruonansuu tunnetaan omasta Jopet Show -sketsiviihdesarjastaan, joita on tehty kuusi kautta.[3] Sarjaa on esitetty Yle TV2:lla uusintoina vuodesta 2005 alkaen. Ruonansuu on ollut myös muutaman kerran ääninäyttelijänä. Johnny von Wright tuotti Jope Ruonansuusta Yle TV1:lle suuren suosion saaneen vuonna 1998 julkaistun omaelämäkerrallisen Kokovartalodokumentin. Ruonansuun elämästä on julkaistu myös omaelämäkerta Aatteleppa ite! – Suomen hauskin mies (Gummerus, 2006), jonka on kirjoittanut toimittaja Tommi E. Virtanen.[4]
Toimittaja Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuu asettuu suomalaisen populaarikulttuurin historiassa samaan jatkumoon kuin hänen suuresti ihailemansa Spede Pasanen ja omaa tietään kulkenut laulaja ja lauluntekijä Irwin Goodman. Siinä missä Pasanen elokuvillaan ja Goodman lauluillaan kommentoivat 1960- ja 1970-lukujen kaupungistuvan Suomen olosuhteita ja ongelmia, Ruonansuu ruoti musiikillaan ja sketseillään 1990-luvun alun laman ja sitä seuranneen Nokia-vetoisen nousukauden Suomea.[5]
Vuonna 1988 ilmestyi Ruonansuun ensimmäinen albumi Matkiva kulkuri, jonka tuotti Pedro Hietanen. Sen jälkeen Ruonansuu siirtyi Ilkka Vainion levy-yhtiölle Audiovox Records (nykyinen AXR Music). Yhdeksän Ruonansuun levyistä on myynyt kultaa ja menestyneimmät Työnnä kännykkä hanuriin (2002) ja Finnshits (2003) myös platinaa. Menestyneimmissä kappaleissaan Ruonansuu on yleensä karikatyyrin keinoin liioitellut jonkun julkisuuden henkilön ominaisuuksia ja maneereja tai humoristisesti pureutunut ajankohtaisiin asioihin. Suuri osa Ruonansuun huumorimusiikista on parodiamusiikkia. Huumorimusiikin lisäksi hän on tehnyt ja esittänyt myös herkkiä vakavamielisiä kappaleita. Niitä on julkaistu hänen levyillään huumorikappaleiden seassa. Hänen tunnetuin vakava kappaleensa on ”Enkeleitä toisillemme”. Vuonna 2008 hän julkaisi vakavamielisten laulujen kokoelman Enkeleitä toisillemme – Herkimmät laulut. Ruonansuu osasi soittaa kitaraa, saksofonia, rumpuja, bassoa, poikkihuilua ja harmonikkaa.
Tunnustuksia ja palkintoja
Ruonansuu voitti vuonna 1990 Kuopiossa pidetyn huumorimusiikin Suomen mestaruuden. Hän vastaanotti Huumori-Emman vuonna 1996 ja tuli valituksi vuoden viihdetaiteilijaksi vuosina 1998 ja 2001. Vuoden 2010 Venla-gaalassa Ruonansuu valittiin yleisöäänestyksellä parhaaksi televisioesiintyjäksi Jopet-Show’staan. Hän sai 15 kultalevyä ja kahdeksan platinalevyä.
Kun Ruonansuu vieraili synnyinkaupungissaan Kemissä vuoden 2011 alussa, hänen mukaansa nimettiin Syväkankaan koulunauditorioJopen saliksi.[6]
Yksityiselämä
Nuoruudessaan Ruonansuu joutui koulukiusaamisen kohteeksi, mistä hän puhui avoimesti julkisuudessa. Ruonansuulla oli myös ongelmia alkoholinkäytön kanssa.[7] Pasi Kostiaisen mukaan Ruonansuun avoimuus yksityiselämänsä vaikeuksista toimi vertaistukena monille muille samoista ongelmista kärsineille.[5]
Ruonansuu oli naimisissa, ja hänellä oli kolme lasta, vuosina 1996 ja 2016 syntyneet tyttäret ja vuonna 2010 syntynyt poika.[8] Hän asui Heinolassa. Koulutukseltaan Ruonansuu oli konepuuseppä Kemin ammattikoulusta. lähde?
Vuonna 1995 Ruonansuulla todettiin tyypin 2 diabetes. Myöhemmin hän kertoi kärsineensä myös sydänvaivoista.[9] Ruonansuu kärsi pitkään ylipainosta, minkä vuoksi hän kävi maaliskuussa 2015 vatsalaukun pienennysleikkauksessa, ja laihtui sen jälkeen yli 40 kilogrammaa.[10]
Ruonansuu sairastui keväällä 2018 ruokatorven syöpään, johon hän sai sytostaattihoitoa.[11] Syöpädiagnoosin jälkeen Ruonansuu ei enää aktiivisesti esiintynyt julkisuudessa.[12] Ruonansuu kuoli heinäkuussa 2020.[13] Hänet on haudattu Kemiin.[14]
↑Viihdetaiteilija Jope Ruonansuu avautuu koulukiusaamisesta ja alkoholinkäytöstään TV2:n Kohtauspaikka: Menestyksen hinta -ohjelmassa. MTV Viihde. 11.1.2011. Helsinki: MTV Oy. Arkistoitu 12.3.2017. Viitattu 11.3.2017.
