Sen jälkeen, kun itävaltalaissyntyinen Adolf Hitler oli toteuttanut kotimaansa yhdistämisen Saksaan, mikä oli kuulunut hänen tavoitteisiinsa, Saksan kansallissosialistinen hallitus muutti maan nimen Österreich, joka merkitsee ”itäistä valtakuntaa” (ja josta myös suomenkielinen nimi Itävalta on käännös), muotoon Ostmark[1], joka tarkoittaa ”itäistä rajamaakuntaa”. Nimenmuutoksen tarkoituksena oli osoittaa, ettei Ostmark (Itävalta) enää ollut itsenäinen valtakunta (saks.Reich) vaan Saksan itäinen rajamaakunta (saks.Mark).
Elokuussa 1938 Donau-Zeitung ylpeästi nimitti Passauta ”uuden Ostmarkin kehdoksi”.[3]
Aluejako
Toukokuun alussa 1939 tuli voimaan laki Ostmarkin hallinnon rakenteesta (saks.Gesetz über den Aufbau der Verwaltung in der Ostmark, tunnettu myös lyhemmällä nimellä Ostmarkgesetz). Lailla lakkautettiin Itävallan aikaisemmat osavaltiot ja tilalle perustettiin seitsemän Reichsgauta. Niistä kunkin korkein virkamies toimi sekä kuvernöörinä (Reichstatthalter) että natsipuolueenGauleiterina. Nämä Reichsgaut olivat:[4]
Wien, johon liitettiin myös muutamat ennen vuotta 1938 Ala-Itävaltaan kuuluneet kunnat.
Reichsgau oli uusi hallinnollisen jaotuksen yksikkö, joka korvasi osavaltiot muutoin täysin keskitetysti hallitussa natsi-Saksassa.[5] Kun Ostmark-nimenkin katsottiin vielä liiaksi muistuttavan vanhasta, aiemmin itsenäisestä Itävallasta, tämäkin nimi poistettiin vuonna 1942 käytöstä ja edellä mainituista Reichsgau-alueista alettiin käyttää yhteisnimitystä Donau- und Alpenreichsgaue (”Tonavan ja Alppien Reichsgaut”).
Uusi Itävalta
Kun liittoutuneettoisen maailmansodan jälkeen miehittivät koko Saksan, Itävalta mukaan luettuna, itsenäinen Itävalta muodostettiin vuoden 1943 Moskovan julistusten mukaisesti[2] uudestaan, ja sen rajat olivat samat kuin ennen vuotta 1938. Itävalta julistautuikin itsenäiseksi jo 27. huhtikuuta 1945, lähes kaksi viikkoa ennen Saksan antautumista. Aluksi uusi Itävalta kuitenkin oli vuoteen 1955 saakka liittoutuneiden miehitysvallan alainen ja jaettuna neljään miehitysvyöhykkeeseen.[1][2]
Lähteet
↑ ab”Itävalta”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp), s. 1400. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
↑ abcErkki Kuujo, Kalle Vannas: ”Itävalta”, Otavan suuri ensyklopedia, 6. osa (Inarijärvi–juuri), s. 2302–2305. Otava, 1978. 951-1-05069-9.
↑Anna Rosmus: Hitlers Nibelungen, s. 165–. Samples Grafenau, 2015.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli: en:Ostmark (Austria)