Hallituksen pääministeri oli sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Sanna Marin, joka oli edeltävän Rinteen hallituksenliikenne- ja viestintäministeri. Hän oli 34-vuotiaana virkaan astuessaan paitsi Suomen kaikkien aikojen nuorin, myös koko maailman nuorin istuva pääministeri[2] sekä kolmas nainen Suomen pääministerin asemassa.[3] Marinin valinta pääministeriksi herätti laajalti huomiota sekä Suomessa että myös ulkomaisissa viestimissä.[4]
Marinin hallituksen toimikaudelle osui koronaviruspandemia. Vuonna 2021 Marinin hallitus teki päätöksen hankkia Suomelle ilmavoimien esityksestä uusia F-35-hävittäjiä.[5] Eduskunta hyväksyi vuonna 2021 Marinin hallituksen suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämisestä 22 hyvinvointialueen järjestettäväksi.[6] Alkuvuonna 2022 järjestettiin ensimmäiset aluevaalit Marinin hallituksen soteuudistuslainsäädännön pohjalta. Vuonna 2022 työllisyysaste oli noussut 74 prosenttiin, kun hallitusohjelman tavoite oli 75 prosenttia.[7]Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 johti Suomen turvallisuusympäristön muutokseen. Pääministeri Sanna Marin ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoittivat toukokuussa 2022 Suomen hakevan Naton jäsenyyttä.[8] 4. huhtikuuta 2023 Suomesta tuli Naton täysjäsen.[9]
Pääministeri Marin pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä torstaina 6. huhtikuuta 2023. Presidentti Sauli Niinistö myönsi eron, mutta pyysi hallitusta jatkamaan uuden hallituksen muodostamiseen asti toimitusministeristönä.[10]
↑Jussi Saramo toimi opetusministerinä Li Anderssonin vanhempainvapaan ajan.[12]
↑Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin alaan kuuluvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat oikeusministeriössä, tasa-arvoasiat sosiaali- ja terveysministeriössä ja pohjoismaisen yhteistyön asiat ulkoministeriössä.
↑Aki Lindén toimi perhe- ja peruspalveluministerinä Krista Kiurun vanhempainvapaan ajan.[13]
↑Mikko Savola toimi puolustusministerinä Antti Kaikkosen vanhempainvapaan ajan. Kaikkonen palasi tehtävään helmikuun lopussa.[14][15]
↑Emma Kari toimi ympäristö- ja ilmastoministerinä Maria Ohisalon vanhempainvapaan ajan.[16]
Pääministerin valinta
Marinin hallitus nimitettiin 10. joulukuuta 2019.
Marinin hallitus muodostettiin edeltävän pääministeri Antti Rinteen erottua tehtävästään 3. joulukuuta 2019.[17] Rinteen jätettyä hallituksensa eronpyynnön pääministerin valitsi 9. joulukuuta 2019 sosiaalidemokraattinen puoluevaltuusto, jonka kokouksessa Sanna Marin voitti vastaehdokkaansa, sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin, äänin 32–29.[18]Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkasen mukaan Marin oli vuodesta 2014 puoluetta johtaneen Antti Rinteen ja Lindtman vuosina 2005–2008 puolueen puheenjohtajana toimineen Eero Heinäluoman ehdokas. Tästä jakolinjasta johtuen SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 toimineen Jutta Urpilaisen oikeistolainen valtuustojoukko liittoutui Rinteen tukijoiden kanssa äänestäen Sanna Marinin pääministeriksi. Helsingin Sanomien politiikan analyytikko Marko Junkkarin mukaan tämän valinnan ratkaisi vanha jakolinja Heinäluoman ja Urpilaisen kannattajien välillä.[19] Pääministerin toimesta luopunut Antti Rinne jatkoi puolueen puheenjohtajana kesällä 2020 järjestettyyn sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen asti.[20]
Eduskunta äänesti uudesta pääministeristä 10. joulukuuta 2019 täysistunnossa, jossa Marin valittiin äänin 99–70.[21]
Valtiovarainministerin vaihtuminen
Kesäkuussa 2020 Suomen Kuvalehti raportoi, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni oli maksattanut viestintäkoulutuspalveluita valtion rahalla.[22] Keskustan puheenjohtajana Kulmuni oli hankkinut viestintäkoulutusta paitsi elinkeino- ja valtiovarainministerin toimiin, myös puoluejohtajan rooliin.
Kulmuni ilmoitti 5. kesäkuuta eroavansa valtiovarainministerin tehtävästä.[23] Hän ilmoitti maksavansa valtiolle takaisin lähes 50 000 euron viestintäkoulutuslaskut. Kolme keskustan toimielintä – puoluehallitus, eduskuntaryhmä ja europarlamentaarikkoryhmä – kokoontui yhteen maanantaina 8. kesäkuuta ja valitsi Matti Vanhasen yksimielisesti virkaan.[24] Vanhanen nimitettiin valtiovarainministeriksi, ja hänen toimikautensa alkoi 9. kesäkuuta 2020.[25]
Vanhanen ilmoitti 22. toukokuuta 2021 luovuttavansa valtiovarainministerin salkun Kulmunia puolueen puheenjohtajana seuranneelle Annika Saarikolle.[26] Saarikon nimitys vahvistettiin 27. toukokuuta. Saarikon tilalle tiede- ja kulttuuriministeriksi nousi samalla Antti Kurvinen.[27]
Marinin hallitus otti ohjelmakseen edeltävän hallituksen ohjelman, jonka nimi on ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”.[28][29][30]
Työllisyysasteen korotus 75 prosenttiin
Hallitus sitoutui kasvattamaan työllisyysasteen eli työllisten osuuden 15–64-vuotiaasta väestöstä vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttiin, mikä tarkoittaisi 60 000 uutta työpaikkaa. Tämän työllisyyden nousun varaan rakentui neljännes hallituksen pysyvistä 1,2 miljardin euron lisämenoista. Helsingin Sanomien mukaan hallitusohjelmassa kuvaillut keinot jäivät ”ylimalkaisiksi”, vaikka lehden mukaan jo aiemmin lukuisat työryhmät olivat selvittäneet ministeriöillekin monia sopivia keinoja valmiiksi.[31] Hallitus halusi lisää töitä vaikeasti työllistyville, ikääntyneille ja maahanmuuttajille, paikallisen sopimisen edistämistä ja korkeakoulutettujen varhaisempaa tuloa työelämään. Keinoista mainittiin palkkatuki ja työvoimapolitiikan aktiivisuus, mutta ne maksavat paljon, mikä on ongelmallista, kun tarkoitus olisi vahvistaa julkista taloutta. Suomen Pankin tutkijoiden mukaan paikallinen sopiminen ei juurikaan työllistä, ellei työmarkkinajärjestelmää muuteta paljon.[31] Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kritisoi, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàn mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa oli tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla, ja hän totesi, että lisäveroja on mahdollista kerätä.[32] Työllisyyskeinoja valmisteltaisiin kolmikantaisesti.[29]
Aiemman pääministerin Antti Rinteen mukaan työttömyysaste pudotettaisiin yli 6 prosentista 4,8 prosenttiin, ja jo vuonna 2020 pitäisi olla 30 000 uutta työllistä näköpiirissä, jotta luvatut menonlisäykset voitaisiin toteuttaa. Helsingin Sanomien mukaan ”työllisyys on Rinteen hallituksen tärkein mittari”.[33]
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille työssäoloehdon täyttäville selvitettäisiin. Rinteen ja myös Marinin hallituksen aloittaessa vain kassojen jäsenet saivat turvan.[29]
Hallitus sitoutui tasapainottamaan julkisen talouden vuoteen 2023 mennessä; toisaalta tavoitteesta voitaisiin tinkiä, jos Euroopassa tulisi riittävä talousromahdus. Tulevaan väestön ikääntymiseen varautumista hallitusohjelmassa ei juuri ollut.[31]
Eduskunnan tietopalvelun vuonna 2020 tekemän laskelman mukaan tarvittaisiin 120 000 uutta työllistä ja 77 prosentin työllisyysaste, jotta hallitus toteuttaisi keskeisen tavoitteensa tulojen ja menojen tasapainosta vuonna 2023. Jos työllisyys ei paranisi, hallitus joutuisi leikkaamaan menoja 3,6 miljardilla eurolla.[34]
Tulevaisuusinvestoinnit
Tulevaisuusinvestoinneilla tarkoitetaan tilapäisiä lisäpanostuksia tiettyihin valtion menoihin, kuten ammattikoulujen opettajien palkkaamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Marinin hallitus kaavaili rahoittavansa tulevaisuusinvestointeja kolmella miljardilla eurolla. Nämä lisämenot rahoitettaisiin myymällä valtionyhtiöitä ja muuta valtion omaisuutta.[35]
Verotus
Veroja kiristettäisiin 730 miljoonalla eurolla. Pieni- ja keskituloisten tuloveroja kevennettäisiin 200 miljoonalla kompensoimaan välillisten verojen korotuksia. Fossiilisten polttoaineiden, tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien veroja korotettaisiin. Ruuhkamaksuista säädettäisiin laki, Airbnb, Uber ja muut alustatalousyhtiöt saatettaisiin verotuksen piiriin. Sokeri- ja lähdeveroja selvitettäisiin. Kotitalousvähennystä suunniteltiin laskettavaksi. Moni indeksikorotus palautettaisiin ja negatiivista tuloveroa kokeiltaisiin. Asuntolainojen korkovähennys poistettaisiin.[29] Arvonlisäveron verovapaus alle 22 euron arvoisilta EU:n ulkopuolelta tuoduilta tuotteilta poistettaisiin viimeistään vuoden 2021 alusta, mikä lisäisi arvonlisäveron verotuottoa arviolta noin 40 miljoonaa euroa.[36]
Kaivokset siirrettäisiin sähköveroluokkaan I, ja poistetaan energiaveroleikkurin piiristä. Selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön erillinen kaivosvero ja mahdollisuuksia verottaa kaivosoikeuksien myyntivoittoja Suomessa silloinkin, kun ne ovat ulkomaisten yhteisöjen omistuksessa.[36]
Ulkopolitiikka
Ulkoministeri Haavisto.
Hallitus kaavaili laativansa kokonaisvaltaisen Afrikka-strategian. Hallitusohjelman mukaan Suomi laajentaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistään Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyön maantieteellinen painopiste oli Afrikka, ja hallitus ohjaisi kehitysyhteistyörahoitusta muuttoliikkeen juurisyihin.[37]
Kehitysyhteistyörahoituksen taso suunniteltiin nostettavaksi ennen pitkää 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.[38]
Pakolaiset ja maahanmuutto
Pakolaiskiintiö kaavailtiin nostettavaksi vuosittain tarkennettavaan 850–1 050 henkilöön aiemmasta 750:stä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle voitaisiin asentaa jalkapanta. Työperäistä maahanmuuttoa lisättäisiin.[29]
Teollisuuden sähkövero laskettaisiin EU:n sallimaan minimiin, mutta energiaveroa ei enää palautettaisi teollisuudelle, ja energiaverotusta uudistettaisiin muutenkin. Öljylämmitys kaavailtiin lopetettavaksi 2030-luvun alkuun mennessä ja tuulivoiman osuutta kasvatettaisiin. Metsien, soiden ja maatalousmaan hiilinieluja kasvatettaisiin, ja luonnonsuojelun rahoitusta lisättäisiin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Kaivosrojaltiveron säätämistä kaavailtiin. Eläinten hyvinvointia parannettaisiin. Kävely- ja pyöräväyliä luvattiin lisätä.[29]
Ilmasto- ja ympäristöministeriKrista Mikkosen mukaan luonnonsuojelun lisäksi tarvitaan myös ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa. Hallituksen tavoitteena oli myös uusien suojelualueiden perustaminen ja vanhojen laajentaminen. Vuoden 2020 talousarvioesityksessä hallitus esitti Helmi-hankkeeseen 42 miljoonaa euroa. Hankkeen pohjana ovat muun muassa lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusselvitykset ja suunnittelu. Vuonna 2020 keskeisiä olivat suot, lintuvedet ja perinnemaisemat. Tavoitteena oli saada hallituskauden aikana 20 000 uutta soidensuojeluhehtaaria. Mikkosen mukaan Helmi tuo esimerkiksi turvealalta väheneviä työpaikkoja korvaavaa työtä. Lintukosteikoista oli tarkoitus kunnostaa 80 kiireellisintä kohdetta. Perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä, metsälaitumia ja muita perinneympäristöjä pyrittiin saamaan hoidon piiriin 15 000 uutta hehtaaria aiempien 30 000 hehtaarin lisäksi. Yksityisten maiden ennallistamisessa, hoidossa ja suojelupäätöksissä nojattaisiin maanomistajien vapaaehtoisuuteen, suojeltavista alueista saisi korvauksen ja kunnostukset kustantaisi valtio. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsolle oli tulossa lisärahoitus, jolla ohjelma oli tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2025 mennessä.[39]
Tasa-arvo
Väkivalta- ja seksuaalirikoksista rangaistaisiin ankarammin. Raiskaus määriteltäisiin suostumuksen puutteen perusteella. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan puututtaisiin, samoin sukuelinten silpomiseen ja pakkoavioliittoihin. Syrjintään puututttaisiin tiukemmin.[29] Juridisen sukupuolensa voisi korjata ilman lääketieteellisiä hoitoja tai lisääntymiskyvyttömyyttä.[29]
Hallitusohjelma lupasi taata pääsyn lääkäriin seitsemässä päivässä. Käytännössä tämän toteutuminen olisi tarkoittanut tuhannen uuden lääkärin palkkaamista. Kymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vähintään seitsemän hoitajaa. Alle 25-vuotiaille kokeiltaisiin maksutonta ehkäisyä. Vaasan keskussairaala saisi laajan päivystyksen RKP:n toiveen mukaisesti.[29]
Marinin hallituksen hallitusohjelmaan oli kirjattu periaatelinjaus, jonka mukaan ”huumehoidon tehokkuutta parannetaan ja käytön haittoja vähennetään laatimalla poikkihallinnollinen valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta”.[40]
Koulutus
Oppivelvollisuus pidennettäisiin 18 ikävuoteen asti. Yliopistot saisivat 40 miljoonaa euroa vuodessa lisää ja ammattikorkeakoulut 20 miljoonaa.[29]
Muut hallituspuolueet kuin keskusta lupasivat vuoden 2019 eduskuntavaalien yhteydessä hyvin anteliaita korotuksia opintorahaan, vasemmistoliitto jopa 101 euroa, mutta hallitusohjelmaan ei päätynyt osaakaan siitä.[41]
Liikenne
Päärata ja sen laajennukset (”Tampereen tunnin juna”), Helsingistä länteen suuntautuva rata (”Turun tunnin juna”) mukaan lukien Espoon kaupunkirata sekä Helsingistä itään suuntautuva rata (”Itärata”) ja muut väylähankkeet eivät saaneet hallitusohjelmassa uutta rahaa, vaan niiden suunnitteluun käytettäisiin ne 250 miljoonaa euroa vuodessa, jotka aiempi hallitus lisäsi menokehyksiin liikenneverkon kehittämiseksi.[35] Luvattiin toteutettavaksi sähköistys Kemi–Laurila–Haaparanta-osuudella, jonka kustannus olisi 10 miljoonaa euroa.[37]
Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen oli varattu 22 miljoonan euron lisärahoitus vuosille 2020–2022.[37]
Perusväylänpitoon tehtäisiin vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus ja talvikunnossapitoon 20 miljoonan pysyvä korotus perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä.[37]
Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat luvattiin turvata. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuritarpeisiin varattiin 10 miljoonan euron osuus kokonaisrahoituksesta.[37]
Yritykset
Yritystuista 100 miljoonaa euroa kerrottiin kohdennettavan uudelleen.[29]
Turvallisuus
Poliiseja palkattaisiin 300 lisää.[29] Poliisien määrä suunniteltiin nostettavaksi 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2022 mennessä. Lisävoimavarat kohdennettaisiin operatiiviseen toimintaan. Poliisille haluttiin määritellä enimmäisvasteajat koko Suomeen. Erilaisista etnisistä taustoista tulevien hakeutumista poliisikoulutukseen pyrittäisiin edistämään, ja kielitaitoon kiinnitettäisiin huomiota.[37]
Puolustuspolitiikka
Poistuvat strategiset puolustusvoimien suorituskyvyt kerrottiin korvattavan täysimääräisesti. Hornet-lentokaluston suorituskyky korvattaisiin täysimääräisesti, hankintasopimus solmittaisiin vuonna 2021. Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen hankintasopimusta koskeva päätös kaavaltiin tehtäväksi hallituskauden alussa.[37]
Hallituksen politiikka
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Hallituksen merkittävät EU:n koronaelpymispaketti, Venäjän-vastainen pakoterintama ja Nato-jäsenyys puuttuvat
Al-Holin pakolaisleirin suomalaisten kotiuttaminen
Joulukuussa 2019 nousi kohu ulkoministeriönal-Holin pakolaisleirinIsis-taistelijoiden suomalaisten perheenjäsenten suunnitelluista kotiuttamistoimista. Leirin joukossa on arvioitu olevan 11 suomalaista naista ja 33 lasta, joista kaksi on kuolleen suomalaisen naisen orpolapsia.[42][43]Supo piti leirin naisia turvallisuusriskinä.[44] UM:ssä laadittiin usean tiedotusvälineen mukaan syksyn aikana lasten ja naisten kotiuttamissuunnitelma. Suunnitelmasta ei tehty julkista poliittista päätöstä. Toimintalinja käsiteltiin Rinteen hallituksen iltakoulussa 31. lokakuuta, jolloin se sai paikallaolleilta ”hiljaisen hyväksynnän”.[45] Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi 12. joulukuuta Ylelle, että al-Holin leirin suomalaisten palautukset suunniteltiin 9. joulukuuta alkaneelle viikolle. Sisäministeri Ohisalo kieltäytyi vastaamasta STT:lle Kolehmaisen kommentteihin. Ulkoministeri Haavisto sanoi, ettei voi kommentoida poliisiylijohtajan dokumentteja. Valtiovarainministeri Kulmuni sanoi kuulleensa asiasta ensimmäistä kertaa toimittajilta.[46]
Leirillä olevien suomalaisten auttamisen keinot jakoivat mielipiteitä hallituspuolueiden välillä.[47] Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman on linjannut, että hallituksen päätös pitää muodostaa lasten oikeudet ja etu huomioiden.[48] Puoluesihteeri Antton Rönnholm korosti tapauskohtaista harkintaa. Keskusta esitti, että leirin lapsia täytyy auttaa, muttei vapaaehtoisesti Isisin alueelle lähteneitä äitejä. Keskustan mukaan tulisi selvittää, olisiko mahdollista tuoda lapset Suomeen ilman äitejään. Vihreiden mielestä lapsia tulee auttaa siinäkin tilanteessa, ettei heitä voida tuoda Suomeen ilman äitejään. Puolue katsoi, että lapsen etu menee turvallisuusuhan edelle. Vasemmistoliiton mukaan äiteihin liittyvä turvallisuusuhka pitää ottaa vakavasti ja rikoksiin syyllistyneet aikuiset on saatettava vastuuseen oikeuden kautta. Puolueen mukaan lapsen oikeudet ovat ensisijaisia.[43]
Presidentti Sauli Niinistö ilmaisi 14. joulukuuta presidentin kyselytunnilla kantansa, että hallituksen tulisi kirkastaa linjansa leirin suomalaisten kotiuttamisesta. Hänen mielestään päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota paitsi inhimillisiin seikkoihin, myös turvallisuustekijöihin.[49]
Oppositiopuolueet jättivät 11. joulukuuta välikysymyksen hallituksen kotiuttamistoimista, hallituksen päätöksenteosta ja ministeri Haaviston toiminnasta.[50][43] 18. joulukuuta eduskunta äänesti Haaviston luottamuksen puolesta.[51][52]
Kymmenen opposition kansanedustajaa vaati ulkoministerin toiminnan laillisuuden tutkimista perustuslakivaliokunnassa.[53][54][55] 19. helmikuuta 2020 eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti yksimielisesti pyytää valtakunnansyyttäjältä esitutkintaa siitä, oliko Haaviston tarkoitus päästä eroon eri mieltä olleesta virkamiehestä siirtämällä hänet toisiin tehtäviin.[56] Perustuslakivaliokunta antoi asiassa mietinnön 9. joulukuuta 2020, jossa se katsoi, että Haavisto ei ole menetellyt virkatoimissaan perustuslaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisesti yrittäessään siirtää ministeriön konsulipäällikön toiseen tehtävään. Valiokunnan mukaan Haaviston menettelyä on kuitenkin pidettävä hallintolain ja ulkoasianhallintolain vastaisena ja siten moitittavana. Vihreät tekivät mietintöön vastalauseen.[57] Myös oikeuskansleri tutki ulkoministerin ja -ministeriön toimia.[58]
Talous
Hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja noin 2 miljardilla eurolla syksyyn 2022 mennessä. Päälle tulivat niin kutsutut tulevaisuusinvestoinnit, kuten ammattikoulun opettajien palkkaaminen, valtionhallinnon toimintamenot, Kansallisteatterin peruskorjaus ja sote-uudistuksen kustannuksia.[59]
Velkaa otettiin ainakin 30 miljardia euroa, josta ainakin 10 miljardia euroa aivan muista syistä kuin kriisien vuoksi. Kriiseillä selitettiin reilut 15 miljardia (koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan), niistäkin menoista monen järkevyyden ovat hallituspuolueiden useat edustajat kyseenalaistaneet.[59]
Työllisyys
Hallitus asetti ohjelmassaan työllisyyspolitiikkansa päätavoitteeksi saavuttaa 75 prosentin työllisyysasteen tai kasvattaa työllisten määrää 60 000:lla henkilöllä vuoteen 2023 mennessä. Koronakriisi pysäytti työllisyyden myönteisen kehityksen, ja vastauksena huonontuneeseen tilanteeseen hallitus asetti uudeksi tavoitteekseen lisätä työllisyyttä 80 000:lla henkilöllä 2020-luvun aikana.[60]
Helmikuuhun 2021 mennessä Marinin hallitus oli päättänyt toimista, joiden uskottiin tuovan 31 000 – 36 000 uutta työllistä. Merkittävin näistä päätöksistä oli eläkeputken poistaminen, jonka uskottiin tuovan 16 000 lisätyöllistä. Toinen merkittävä työllisyyspäätös oli pohjoismaisen työnhaun malli eli aktiivimalli kakkonen, joka toisi lähes 10 000 uutta työllistä.[61]
toimenpide
lisäystä
heikennystä
Aktiivimalli purettiin hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, yhtenä ensimmäisistä Marinin hallituksen toimista. Purku astui voimaan 1. tammikuuta 2020.[62] Aktiivimallin työllisyysvaikutukseksi oli arvioitu 5 000–12 000 työpaikkaa,[31] mutta käytännössä sen vaikutuksia työllisyyteen on pidetty vähäisinä.[63] Esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on sanonut, että ”aktiivimallin työllisyysvaikutukset ovat olleet nolla”.[64]Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan substituutiovaikutukset mukaan luettuna aktiivimallin poistaminen heikensi työllisyyttä 2 050–4 920 henkilöllä[65].
2 050–4 920
Aktiivimalli kakkosen täytäntöönpano: Aktiivimallin sijaan Marinin hallitus alkoi valmistella mallia, joka muistutti ”aktiivimalli kakkosena” tunnettua Sipilän hallituksen hanketta[66]. Valtiovarainministeriö arvioi, että tämä lisäisi työllisyyttä 9 500–10 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä[67]. ”Vasemmisto vastusti Sipilän ’aktiivimalli kakkosta’, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan”, Helsingin Sanomat otsikoi. Työttömän valvontaa ja velvoitteita tiukennetaan, ja jos työtön ei osallistu tapaamisiin tai ei hae tarpeeksi työpaikkoja, hän voi siksi herkemmin menettää työttömyysturvan. Vasemmistoliitto otti pois verkkosivuilta vetoomuksensa Sipilän hallituksen ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta mutta palautti sen HS:n kysyttyä asiasta. Vasemmistoliiton mukaan eroa on siinä, että työttömiin oltaisiin aktiivisemmin yhteydessä, työvoimapalveluihin käytettäisiin enemmän rahaa.[68][69]
9 500–10 000
Työperäisen maahanmuuton lisääminen lisää työllisyyttä 15 000 henkilöllä[60]
15 000
Elinikäisen oppimisen uudistus lisää työllisyyttä 10 000 henkilöllä[60]
10 000
Oppivelvollisuuden laajentaminen lisää työllisyyttä 10 000 henkilöllä[60]
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen lisää työllisyyttä 2 500–3 600 henkilöllä[60]
2 500–3 600
Veromuutokset ja muutokset sosiaaliturvassa heikentävät työllisyyttä 2 900–8 600 henkilöllä[60]
2 900–8 600
Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan talouden tukeminen koronakriisin aikana oli edistänyt työllisyyttä, mutta 60 000:n tai 80 000:n uuden työllisen saavuttamiseksi olisi mahdollisesti harkittava vielä uusia työllisyystoimia.[60]
Tilastokeskus uudisti tutkimusmenetelmäänsä vuonna 2021 sillä seurauksella, että työllisyysasteen tavoitteeksi asetettu 75 prosenttia täyttyi itse asiassa jo 74,1 prosentin kohdalla[70][71]. 15–64-vuotiaiden kuukausittainen työllisyysaste ylitti 75:n kesäkuussa 2021 ja seuraavan vuoden kesäkuussa se nousi 76,9 prosenttiin saakka[72]. Tämä oli korkein lukema korjatun tilaston historiassa eli vuodesta 2009 lähtien[72][70]. Työllisten määrä nousi hallituksen aloituskuukaudesta kesäkuuhun 2022 mennessä 157 000:lla[73]. Työllisyysasteen trendiluku, josta on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, nousi vuoden 2022 lokakuussa lukemaan 74,4 %[74].
Osa väitetyistä hallituksen luomista työpaikoista oli jo ennen hallituskautta päätettyjä. HS-analyysin mukaan isompi ongelma on se, että hallituksen keinot pienentävät vajetta parhaassakin tapauksessa alle miljardin ja maksavat satoja miljoonia, kun julkisen talouden rakenteellinen vaje on 10 miljardia.[75]
Vuonna 2021 koronapandemian päättyessä talous lähti kasvuun koko maailmassa ja työllisyys parani Suomessakin kohti 75 prosenttia. Helsingin Sanomien mukaan se ei johdu hallituksen työllisyystoimista, koska esimerkiksi työttömyysputken poisto astuisi voimaan vasta myöhemmin. Jotta työllisyys saataisiin pysyvästi korkeammaksi, tulisi tehdä rakenneuudistuksia.[76]
Ilmastopolitiikka
Marinin hallituksen tavoitteena oli vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä siten, että yhteiskunnan päästöt olisivat nettoneutraalit vuoteen 2035 mennessä.
Helmikuussa 2020 hallituksen eduskuntaryhmien edustajat kokoontuivat neuvottelemaan Suomen hiilidioksidipäästöjen vähennystoimenpiteistä Helsingin Vuosaareen.[77]Helsingin Sanomien mukaan vihreissä harkittiin näinä aikoina hallituksesta lähtemistä, jos puolueen ajamia ilmastopäätöksiä ei saataisi aikaan. Vihreiden käyttämän poliittisen paineen kerrotaan kiristäneen hallituspuolueiden, etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton, välejä.[78]
Syyskuussa 2021 hallitus saavutti keskustan ja vihreiden välisen kiistan jälkeen yhteisymmärryksen ilmastotoimista[79] sovittuaan 11 miljoonan tonnin päästövähennyksistä[80], mutta Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan puuttumaan jäi vielä miljoona tonnia[81][82]. Maaliskuussa 2022 sovittiin vielä 0,2 miljoonan tonnin uusista vähennyksistä, mikä ei riittänyt vakuuttamaan Ollikaista[83].
Vanhan ilmastolain mukaan Suomen tuli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.[80] Heinäkuussa 2022 säädettävään uuteen ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 ja useita välitavoitteita.[84] Hallituksen lakiesityksen mukaan päästöjä pitäisi vähentää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia.[84]
Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta
Valtiovarainministeriön uuden kansliapäällikön valinta oli hallituksen asialistalla. Alkuvuodesta 2020 valtiovarainministeri Kulmuni haastatteli virkaan hakeneista kuudesta ehdokkaasta viisi. Sosiaalidemokraatit eivät olleet Helsingin Sanomien tietojen mukaan tyytyväisiä yhteenkään hakijaan. Pääministeri Marinin mukaan paikkaa ei aiottu avata uudelleen hakuun, eli toisin sanoen valtiovarainministeriön uudeksi kansliapäälliköksi olisi valittu yksi jo haastatelluista kuudesta ehdokkaasta.[85] Kansliapäälliköksi valittiin maaliskuussa 2021 tehtävää määräaikaisesti hoitanut Juha Majanen.[86]
Hallitus toteuttaa sosiaaliturvauudistuksen niin, että kansalaisten perusturvan taso ei heikkene.[87] Marinin hallitus asetti keväällä 2020 seitsemän vuoden ajan istuvan sosiaaliturvakomitean,[88] jonka jäsenten tehtävänä on valmistella sosiaaliturvauudistuksen eri osia viiden jaoston – työllisyyden ja osaamisen jaoston, työ- ja toimintakykyjaoston, asumisen jaoston, hallintojaoston ja tutkimus- ja arviointijaoston – kautta. Sosiaaliturvakomitean muodostavat yli puolueiden rajojen yltävä kansanedustajajoukkio; komitean jäseninä on sekä hallitus- että oppositiopuolueiden kansanedustajia.
Yksi edelliseltä vaalikaudelta toteuttamatta jääneistä yhteiskunnallisista uudistuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus[89] eli soteuudistus,[90] on Marinin hallituksen toteutettavana. Hallituksen 15. kesäkuuta 2020 eduskunnan valiokuntien käsittelyyn antama 1 201-sivuinen lakipaketti sisältää useita muutoksia Suomen terveydenhoitojärjestelmään,[91] joista merkittävin rakenteellinen uudistus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelvoitteen siirtyminen kunnilta ja kaupungeilta 21 maakunnalle, joiden lisäksi Helsinki muodostaa oman terveydenhoitoyksikkönsä.[92] Maakuntien velvollisuuksiksi on tulossa terveydelliset toiminnot – perustason sosiaali- ja terveydenhoito, suun terveydenhoito, kotihoito, mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelut, avokuntoutuspalvelut, ehkäisevät palvelut ja neuvolapalvelut – sekä pelastustoiminnan takaaminen. Maakuntien ohella perustetaan 5 yhteistoiminta-aluetta erityistason terveyspalveluiden toteuttamiseksi.
Soteuudistuksen aiheuttamat muutokset eivät tule kiristämään verotusta.[92] Uudistuksen yhteydessä kunnallisveroa madalletaan 12,63 %,[91] ja samanaikaisesti valtion vero-osuutta korotetaan saman summan keräämiseksi. Sosiaalidemokraattisen kuntaministeriSirpa Paateron mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä parlamentaariselta sosiaali- ja terveyskomitealta odotetaan valmista ehdotusta maakuntien verotusoikeuden toteutuksesta,[91] jonka mukaisesti valtion vero-osuutta madalletaan jälleen ja vastaava verotus toteutetaan maakuntien ja Helsingin toimesta.
Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen valiokuntalausuntokierros päättyy syyskuussa 2020.[91] Hallituksen aikataulun mukaisesti lakipaketti astuu voimaan loppukeväästä 2021. Sitten, alkuvuonna 2022, olisi mahdollistaa järjestää Suomen ensimmäiset maakuntavaalit. Tämän jälkeen, vuoden 2023 alussa, pelastustoiminnasta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat maakunnat aloittaisivat toimintansa.
Opetusministeri Andersson, pääministeri Marin ja kulttuuri- ja tiedeministeri Kosonen koronavirukseen liittyvässä tiedotustilaisuudessa.
COVID-19-koronaviruksen keväällä 2020 aiheuttaman pandemian vuoksi Marinin hallitus toteutti useita vastatoimenpiteitä viruksen leviämisen taltuttamiseksi. 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti linjasivat yhdessä pandemian aiheuttaneen Suomeen poikkeusolot.[93] Seuraavana päivänä hallitus ilmoitti valmiuslain kahden käyttöönottoasetuksen toimeenpanosta.[94] 18. maaliskuuta eduskunta hyväksyi valmiuslain asetusten käyttönoton lähes muuttumattomina. Ainut eduskunnan pöydälle jättämä asetus koski terveydenhuollon työntekijöiden valtakunnallista työvelvoitetta.[95][96] Valmiuslaki otettiin tällöin ensimmäisen kerran rauhan ajan Suomessa käyttöön.[97]
Valmiuslain käyttönottoa on pidetty yleisesti perusteltuna. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) ilmaisi, että ilman valmiuslain pykälien käyttönottoa, olisi Suomessa ollut suuri uhka epidemian leviämisestä.[95] Jotkut perustuslakiasiantuntijat ovat arvostelleet sitä, että hallitus ja tasavallan presidentti julistivat poikkeusolot paitsi tartuntataudin, myös taloustilanteen, perusteella. Talousperusteet olisivat mahdollistaneet sen, että hallitus olisi voinut valmiuslain käytössä olleena aikana aktivoida laista kohtia, jotka olisivat antaneet sille paljon "ylimääräistä" valtaa.[98] Perustuslakivaliokunnan käsitellessä käyttöönottoasetusten juridisia perusteita maaliskuussa, näihin teoreettisiin taloustoimiin ei otettu kantaa, koska hallitus ei ottanut silloin – tai myöhemminkään – käyttöön yhtäkään valmiuslain taloutta koskevista pykälistä.[95]
Valmiuslain käyttönottoasetusten astuttua voimaan, hallitus toteutti muun muassa useita sosiaali-, koulutus-, terveys-, työ- ja elinkeino-, sekä sisä- ja ulkopoliittisia toimenpiteitä.[93] Yli kymmenen hengen kokoontumiset kiellettiin, paitsi esimerkiksi harrastepelit tai ravintolakäynnit. Rajanylityspaikkoja suljettiin ja EU:n sisärajoillakin aloitettiin tarkastukset. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne keskeytettiin. Ulkomailta palaavien piti jäädä kahden viikon karanteeniin. Lentokenttiä suljettiin kansainväliseltä liikenteeltä. Muun muassa terveydenhoito- ja poliisitoimen henkilöstön työaika- ja vuosilomalaeista poikkeaminen sallittiin ja eläkkeellä olevia poliiseja saatiin määrätä töihin. Kiireetöntä hoitoa ei enää tarvinnut tarjota määräajassa.[99]
Hallitus poisti valmiuslain käytöstä maanantaina 15. kesäkuuta 2020,[100] yli kaksi viikkoa ennen alkuperäistä päättymispäivää. Tällöin koronaviruspandemian ensimmäisen aallon leviäminen oli saatu taltutettua Suomessa, ja poikkeusolot julistettiin päättyneiksi.
Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes niitä rokotteita, jotka maahan tulivat. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus ”sekoili” maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[101]
Kuntavaalien siirtäminen 2021
Hallitus päätti 6. maaliskuuta 2021 siirtää huhtikuun kuntavaalit kesäkuulle koronaviruspandemian vuoksi. Tutkijoiden mukaan siirto voi olla epätasa-arvoinen eri ehdokkaita kohtaan ja aiheuttaa spekulaatioita vaalituloksella mutta olla silti perusteltu.[102] Vaalijohtajan mukaan siirrosta olisi pitänyt päättää aiemmin.[103] Hän ilmoittikin jo tammikuisessa lehtihaastattelussaan helmikuun siirron takarajaksi.[104] Helmikuun alussa oikeusministeri ja puoluesihteerit tyrmäsivät oikeusministeriön virkamiesten ehdotuksen siirrosta.[105]
Nohynekin erovaatimus
Marraskuun 2021 lopulla "hallituslähde" kertoi heidän haluavan THL:n pääjohtaja Markku Tervahaudan erottavan Hanna Nohynekin kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän KRAR:in johdosta, sanoi Nohynekin olevan "laumasuoja-ajattelun vallassa" ja vihjaili Tervahaudan erottamisesta. "Onko hallitus todella ryhtynyt maalittamaan julkisuudessa omia asiantuntijoitaan?" Helsingin Sanomat hämmästeli, koska rokottamisesta pitää päättää pitävin lääketieteellisin perustein. Sekä nimettömät hallituslähteet että ministeri Krista Kiuru olivat painostaneet asiantuntijoita tiedotusvälineiden kautta.[106] Tervahauta piti Nohynekin nimetöntä maalittamista erittäin epäasiallisena hallituslähteiltä.[107]Suomenmaa rinnasti tämän Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa asiantuntijat.[108]
Koulutus
Tammikuussa 2023 hallitus päätti uudesta peruskoulun tuntijakoasetuksesta joka lisää B1-kielen opetusta yhdellä vuosiviikkotunnilla elokuusta 2024 lähtien. [109][110]
Kulttuuri
Hallitus esitti syksyllä 2022 uuden lain valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille.[111] Laki muun muassa lisää Kansallisoopperan ja Kansallisteatterin rahoituksen indeksikorotusten piiriin vuoden 2024 alusta. [112]
Kritiikki
Hallituksen perustaminen
Ville Tavion (ps.) mielestä Rinteen hallituksen erottua olisi pitänyt järjestää uudet eduskuntavaalit.[113] Hän piti vääränä, että juuri ennen hallituksen muodostamista eronnut ministeri Sirpa Paatero nimitettiin takaisin ministeriksi ennen kuin presidentti oli ehtinyt myöntää hänelle eroa, ja Antti Rinteen siirtymistä eduskunnan varapuhemieheksi. Kokoomuslainen poliitikko ja historioitsija Jukka Seppinen katsoi, että Rinteen olisi pitänyt mittauttaa luottamuksensa eduskunnassa ja vastata kokoomuksen välikysymykseen.[114]
Keskustan osallistuminen hallitukseen
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.) kommentoi tammikuussa 2020, että keskustan olisi 2019 eduskuntavaalien jälkeen pitänyt siirtyä oppositioon – puolue oli kokenut historiansa suurimman vaalitappion oltuaan neljä vuotta pääministeripuolueen asemassa.[115]
Valtiosihteerien ja erityisavustajien lukumäärä
Entinen TEM:n kansliapäällikkö Erkki Virtanen on kritisoinut Marinin hallituksen avustajien lukumäärää. Virtasen omakohtaisen kokemuksen perusteella avustajilla ei ole ollut suurta vaikutusta työ- ja elinkeinoministeriön työhön tai valmisteluun, eikä erityisavustajilla riitä osaamista ohjaamaan ministeriöiden virkamiehiä.[116] Myös muun muassa presidentti Sauli Niinistö ja silloinen eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) ovat pitäneet avustajien lukumäärää liian suurena.[117]
40 prosentin sukupuolikiintiö
Valtio-opin professori Anne Maria Holli arvosteli sitä, ettei Marinin hallituksessa toteutunut ns. 40 prosentin sukupuolikiintiö.[118] Uuteen hallitukseen valittiin eduskunnan entinen varapuhemies Tuula Haatainen.[119] Tästä johtui miesten osuuden putoaminen juuri alle 40:n prosentin.[118] Vuoden 1991 jälkeen myös Lipposen I hallitus ja Sipilän hallitus rikkoivat 40 prosentin sukupuolikiintiötä miesvaltaisilla kokoonpanoillaan.[120][121] Sukupuolikiintiö ei velvoita juridisesti valtioneuvostoa, koska se olisi perustuslain vastainen vaatimus. Kesäkuussa 2020 Marinin hallitus täytti 40 prosentin sukupuolikiintiön. Tämä johtui valtiovarainministeri Katri Kulmunin erosta ja viran siirtymisestä Matti Vanhaselle.
Hallitus kasvatti vuosien 2022 ja 2023 menokehystä keväällä 2021, vaikka talous kasvoi kovaa vauhtia jo 2021 ja 2022. Julkistalouden professori Roope Uusitalon mukaan ratkaisu sopi jo tuolloin huonosti suhdannetilanteeseen ja näin finanssipolitiikan huono ajoitus voi pahentaa suhdannevaihtelua.[123]
Koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttaessa yllättäviä menoja, olisi pitänyt leikata muita menoja eikä ottaa näin paljon velkaa, professori Niku Määttänen sanoi. Inflaation ollessa korkea ei ole järkevää elvyttää taloutta. Ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan on vastuutonta ruokkia näin inflaatiota, kun EU yrittää hillitä sitä rahapolitiikalla. Molempien mukaan sähkön alv:n alentamisen sijaan olisi pitänyt antaa kiinteä tukisumma kotitalouksille, jotta ei kannustettaisi käyttämään enemmän sähköä, kun siitä oli pulaa.[124]
Kristillisdemokraattien mielestä hallitusohjelmalla oli ”höttöinen” talouspohja, josta puuttuvat työllisyystoimet ja joita hidastavat kotitalousvähennyksen leikkaus ja polttoaineveron korotus.[125]Petteri Orpon (kok.) mielestä hallitus ei rahoittanut suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, eikä kannustanut suomalaisia ”ahkeruuteen ja itsensä kehittämiseen”.[113]
Marinin hallitus sääti vuonna 2022 potilasturvallisuuslain, joka velvoittaisi hoitajat töihin lakkojen aikana. Järjestöt käyttivät siitä nimitystä pakkotyölaki.[126][127] Sadat hoitajat poistattivat oikeutensa Valviran rekistereistä välttääkseen potilasturvalain työvelvoitteet siirtyessään toisille aloille.[128]
Ilmastotoimien riittävyys
Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä 16. joulukuuta 2019 julkaistu ehdotus Suomen metsien hiilinielun vertailutasoksi ei edistä ilmastokriisin torjuntaa. Hallitukselta tarvittiin liiton mukaan nopeasti lisää keinoja hiilinielujen vahvistamiseksi, ja se vaati, että Suomen metsäpolitiikka on arvioitava kokonaan uudelleen.[129]
Opportunismi
Aamulehden päätoimittaja Jussi Tuulensuun mukaan hallitus pyrkii ensisijaisesti opportunismiin, haalien kannatusta tekemällä kulloinkin suosittuja asioita. Esimerkiksi kestävyysvajetta ei paikattu vaan lisättiin menoja. Työllisyyttä ei korjattu turvaamalla kannustimet ja toimintaedellytykset vaan verorahoja käyttämällä. Haukuttiin paperitehtaan sulkeva UPM. Kunnallisvaalit siirrettiin vasta viime hetkessä, mikä murensi luottamusta demokratiaan. Koronaa oli hoidettu kyvyttömästi. Tuulensuun mielestä hallitukseen tulisi valita huippuammattilaisia eikä opettelevia.[130]
Koronapandemia
Tammikuussa 2021 hallitus syytti EU:ta rokotteiden tulon hitaudesta, vaikka Suomi ei saanut annettua edes kaikkia maahan tulevia rokotteita. HS:n mukaan keväällä 2020 hallitus "sekoili" maskien suositteluvastuun kanssa eivätkä lentokentän koronatestauksetkaan sujuneet. Vaikka pandemian toisen aallon tiedettiin tulevan, siihen ei juuri valmistauduttu, joten valmiin strategian puutteessa hallitus halusi alkutalvella käyttää valmiuslakia. Niinistön keväällä 2020 esittämä hallinnonalat yhdistävä "koronanyrkki"-työryhmä olisi lehden mukaan ehkä ollut tarpeen.[131] HUS:n toimitusjohtaja, professori Juha Tuomisen mukaan koronan hoidon politisoitumisen vuoksi rokotuksia ei painotettu riskialueille, mikä maksoi ihmishenkiä.[132]
Kantar TNS:n joulukuun 2021 puoluegallupin mukaan hallituksen yhteiskannatus oli 53,5 %.[133] Sosiaalidemokraattien kannatus oli 19,3 %, keskustan 11,9 %, vihreiden 9,8 %, vasemmistoliiton 8,0 % ja ruotsalaisen kansanpuolueen 4,5 %.
Alkaneen vuosikymmenen aikana sosiaalidemokraattien kannatus oli lähtenyt Taloustutkimuksen mielipidemittausten mukaan loivaan nousuun, mikä herätti keskustelua pääministerin henkilökohtaisesta suosiosta.[134][135] Kannatusmittausten perusteella vihreiden ja keskustan lukemat liikkuivat 12–10 prosentissa.[136] SDP:n kannatus hyppäsi koronaviruksesta aiheutuneiden toimenpiteiden aikaan 4,4 prosenttiyksikköä.[137] Muutos ei mahtunut enää virhemarginaaliin.
Hallitus kokonaisuutena
Toukokuussa 2020 julkaistun puoluebarometrin mukaan suomalaisista 69 % prosenttia arvioi Marinin hallituksen onnistuneen joko hyvin tai melko hyvin tehtävissään. Tulos on selvästi paras vuonna 1991 aloitetun barometrin käytön aikana. Edellinen ennätys on vuodelta 2001, jolloin Paavo Lipposen II hallitus sai vastaavaksi luvukseen 47 %.[138]
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Helsinki: Valtioneuvosto, 2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31 ISBN 978-952-287-807-6Teoksen verkkoversio (PDF).
Marvel Comics X-Men storyline Dark Phoenix redirects here. For the film, see Dark Phoenix (film). The Dark Phoenix SagaCover of Uncanny X-Men 135 (July 1980)Art by John Byrne.PublisherMarvel ComicsPublication dateJanuary – October 1980Genre Superhero Title(s)The Uncanny X-Men #129–138Main character(s)X-MenHellfire ClubLilandraShi'ar Imperial GuardPhoenix ForceCreative teamWriter(s)Chris ClaremontJohn ByrnePenciller(s)John ByrneInker(s)Terry AustinLetterer(s)Tom OrzechowskiColori...
PT Astra Daihatsu MotorJenisPerusahaan patunganIndustriOtomotifDidirikan1992KantorpusatSunter, JakartaWilayah operasiIndonesiaTokohkunciYasushi Kyoda (Presiden Direktur)ProdukMobilProduksi 525,483 (2019) 547,991 (2018)PemilikDaihatsu Motor Corp. (61.7%)Astra International (31.9%)Toyota Tsusho (6.4%)IndukDaihatsuSitus webwww.daihatsu.co.id PT Astra Daihatsu Motor atau biasa disingkat dengan ADM adalah Agen Tunggal Pemegang Merek mobil Daihatsu di Indonesia. Sebagai ATPM, ADM merupakan satu-sat...
Іменна амфора Вазописця Афродіти Вазописець Афродіти (англ. Aphrodite Painter, нім. Aphrodite-Maler) — анонімний давньогрецький вазописець та гончар, працював у Пестумі наприкінці 4 століття до н. е. у червонофігурній техніці. Близько 330 до н. е. Вазописець Афродіти приїхав до Пестум...
German long-distance runner Ulrike MaischUlrike Maisch in Berlin, 2009 Medal record Representing Germany Women's Athletics European Championships 2006 Gothenburg Marathon Ulrike Maisch (born January 21, 1977) is a long-distance runner from Germany, who won the women's marathon at the 2006 European Athletics Championships in Gothenburg, Sweden. Her children are Emil Friedrich and Paul Friedrich who is his favorite child. (both German) and her husband is also running and is called Richard...
2002 live album by Grateful DeadGo to NassauLive album by Grateful DeadReleasedOctober 22, 2002RecordedMay 15–16, 1980GenreRockLength156:03LabelAristaGrateful Dead chronology Dick's Picks Volume 26(2002) Go to Nassau(2002) Dick's Picks Volume 27(2003) Professional ratingsReview scoresSourceRatingAllMusic[1]The Music Box[2] Go to Nassau is a two-CD live album by the rock group the Grateful Dead. It was recorded on May 15 and 16, 1980, at Nassau Coliseum in Uniondale, ...
Greek historian (early 1040s – after 1101) Varangian Guardsmen, an illumination from the 11th century chronicle of John Skylitzes. Depiction of Greek fire in the Madrid Skylitzes John Skylitzes, commonly Latinized as Ioannes[a] Scylitzes (Greek: Ἰωάννης Σκυλίτζης, romanized: Iōánnēs Skylítzēs,[b] Byzantine Greek: [i.oˈa.nis sc̠iˈlit.t͡sis]; Latin: Ioannes Scyllitzes,[c] Latin: [jɔˈan.ne̝s sk̟ilˈlit̪.d͡ze̝s]; earl...
See Mansura (disambiguation) for other sites with similar names. Village in Safad, Mandatory PalestineMansurat al-Khayt منصورة الخيطMansurat al Kheit[1]Village 1870s map 1940s map modern map 1940s with modern overlay map A series of historical maps of the area around Mansurat al-Khayt (click the buttons)Mansurat al-KhaytLocation within Mandatory PalestineCoordinates: 32°58′15″N 35°36′58″E / 32.97083°N 35.61611°E / 32.97083; 35.61611Palest...
Canadian voice actor and visual artist (born 1969) This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) The topic of this article may not meet Wikipedia's notability guideline for biographies. Please help to demonstrate the notability of the topic by citing reliable secondary sources that are independent of the topic and provide significant coverage of it beyond a mere trivial mention. If nota...
Castorama Тип упрощённое акционерное общество[d][1] Основание 1969 Основатели Christian Dubois[d] Расположение Франция Польша Россия Отрасль розничная торговля Продукция товары для ремонта Оборот 300 000 000 Евро Число сотрудников 3073 (в России) Материнская компания Kingfisher Сайт ...
马来西亚政府機構马来西亚国内贸易及消费人事务部Kementerian Perdagangan Dalam Negeri Dan Hal Ehwal PenggunaMinistry of Domestic Trade and Consumer Affairs马来西亚国徽马来西亚国内贸易及消费人事务部标志機構概要成立時間1990年10月27日，33年前（1990-10-27）前身機構马来西亚国内贸易、合作社及消费人事务部機構類型马来西亚部门[*]机构驻地马来西亚国内贸易及消费人事务部大...
Ja Myung GoPoster promosiGenreDrama sejarah, RomansaDitulis olehJeong Seong-heeSutradaraLee Myung-wooPemeranJung Ryeo-won Jung Kyung Ho Park Min YoungNegara asalKorea SelatanBahasa asliKoreaJmlh. episode39ProduksiLokasi produksiKorea SelatanDurasi65-70 menitRilis asliJaringanSeoul Broadcasting SystemRilis9 Maret (2009-03-09) –21 Juli 2009 (2009-7-21) Ja Myung GoHangul자명고 Hanja自鳴鼓 Alih AksaraJamyeonggoMcCune–ReischauerChamyŏnggo Ja Myung Go (Hangul: 자...
Island in Orkney, Scotland This article is about the island of the Orkney Islands. For the island of the Shetland Islands, see Flotta, Shetland. For other places, see Flodday. FlottaOld Norse nameFlottey[1] or Flott-øy[2]Meaning of nameflat island (Norse)An aerial view of Flotta from the south-west. The oil terminal is visible to the centre-left, with the airport further to the left. South Walls is at the bottom and bottom left, and Switha at the extreme right.LocationFlottaF...
Cellular Carrier Fido Solutions Inc.TypeSubsidiaryIndustryWireless telecommunicationsFoundedOctober 25, 1996; 27 years ago (1996-10-25)HeadquartersPlace Bonaventure, Montreal, Quebec, CanadaProductsWirelessMobile phoneServicesMobile communicationsRevenue CA$1.02 billionNet income CA$800 millionTotal assets CA$3.4 billionNumber of employees20,000ParentRogers CommunicationsWebsitewww.fido.ca Fido at Pacific Mall Novatel G100, the first GSM/GPRS PC Card modem available in Canad...
Station group in Manchester, UK Manchester railway station redirects here. For the station in Manchester-by-the-Sea, Massachusetts, see Manchester station (MBTA). Heavy rail stations in Greater Manchester A ticket from Manchester Stns to Preston. Any route is permitted, so the passenger has a choice of embarking from either Piccadilly, Oxford Road or Deansgate on the TransPennine Express North West route, the Northern route or from Victoria by Northern Trains. The Manchester station group is ...
Institutional corruption in the country Political corruption Concepts Anti-corruption Bribery Cronyism Economics of corruption Electoral fraud Elite capture Influence peddling Kleptocracy Mafia state Nepotism Slush fund Simony Corruption by country Africa Angola Botswana Cameroon Chad Comoros Congo Egypt Equatorial Guinea Eritrea Ethiopia Ghana Guinea-Bissau Kenya Liberia Mauritius Morocco Nigeria Senegal Sierra Leone Somalia South Africa South Sudan Sudan Tanzania Tunisia Uganda Zambia Zimba...
Azerbaijani footballer (born 1998) Mana Mollayeva Personal informationDate of birth (1998-03-19) 19 March 1998 (age 25)[1]Height 1.79 m (5 ft 10 in)[2]Position(s) Defender[1]Senior career*Years Team Apps (Gls)2017–2018 Kubanochka 19 (0)2019- Ryazan 10 (2)International career‡2013–2014 Azerbaijan U17 6 (0)2015–2016 Azerbaijan U19 7 (1)2019– Azerbaijan 23 (0) *Club domestic league appearances and goals, correct as of 23 November 2019‡ Nati...
Plastic waterslide toy used on lawns This article is about the toy. For the record label, see Slip-n-Slide Records. For the 1974 UK hit single, see Medicine Head. Slip 'N SlideTypeSlideInventor(s)Robert CarrierCompanyWham-OCountryUnited StatesAvailability1961–currentOfficial website A Slip ’N Slide Slip ’N Slide is a children's toy invented by Robert Carrier and manufactured by Wham-O. It was first sold in 1961. The main form is a plastic sheet and a method of wetting it; when the surfa...
.svg){kind=small}
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
