Haataisen aiempia poliittisia tehtäviä ovat olleet muun muassa opetus- ja sosiaali- ja terveysministeriydet sekä toiminta eduskunnan toisena ja ensimmäisenä varapuhemiehenä. Hän on myös toiminut Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajana ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajana.
Haatainen valmistui ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta vuonna 1978 ja sairaanhoitajaksi Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksesta vuonna 1981. Hän työskenteli vuosina 1981–1982 sairaanhoitajana Invalidisäätiön sairaalassa ja vuonna 1984 Ahvenanmaan keskussairaalassa.[1]
Vuosina 1982–1987[2] Haatainen oli päätoiminen opiskelija Helsingin yliopistossa ja teki opintojensa ohessa sijaisuuksia Helsingin kaupungin terveysvirastossa. Vuosina 1986–1987 hän työskenteli Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan tutkimuslaitoksen tutkimusapulaisena ja vuonna 1988 Kriminaalihuoltoyhdistyksen tutkimusapulaisena. Haatainen valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1994.[1]
Poliittinen ura
Politiikkaan Haatainen nousi kansalaisjärjestötaustalla. Helsingin yliopiston opiskelija-aktiivina hän toimi HYY:n edustajistossa sekä ainejärjestö Stigman puheenjohtajana.lähde?
Eduskuntaan Haatainen nousi varasijalta marraskuussa 1996 kun Reino Paasilinna valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi. Hänet valittiin uudelleen vuosien 1999, 2003 ja 2007 vaaleissa. Vuosina 1995–2003 Haatainen toimi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana.[1] Neuvottelukunnan puheenjohtajana Haatainen osallistui Pekingissä 1995 järjestettyyn YK:n neljänteen naisten asemaa käsitelleeseen maailmankonferenssiin. Vuonna 1991 hän osallistui YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa Suomen valtuuskunnassa.
Vuosina 2003–2005 Haatainen toimi Jäätteenmäen ja Vanhasen ensimmäisen hallituksenopetusministerinä. Haataisen esittelystä eduskunta hyväksyi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön. Haataisen esittelystä vauhditettiin opintoja rajaamalla opiskeluaikaa ja käynnistettiin korkeakoulujen rakenneuudistus.[1] Hän ehdotti muun muassa oppivelvollisuuden yläikärajan nostamista 16:sta 18 ikävuoteen.[3] Vuonna 2005 Haataisesta tuli Vanhasen hallituksen sosiaali- ja terveysministeri SDP:n kierrätettyä ministereitään.[4] Hän toimi tehtävässä vaalikauden loppuun. Ministerikaudellaan hän ehdotti muun muassa lakisääteisiä naiskiintiöitä pörssiyhtiöihin [5]. Haataisen esittelystä valtioneuvosto hyväksyi 2006 samapalkkaisuusohjelman, jonka seurantaan Haatainen asetti kolmikantaisen korkean tason seurantaryhmän.
Vuonna 2007 Haatainen luopui kansanedustajan tehtävästä tultuaan valituksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Jacob Söderman.[1]
Haatainen osallistui vuoden 2015 eduskuntavaaleihin ja tuli valituksi 6662 äänen äänimäärällä.[8] Haatainen valittiin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaksi kaudelle 2015–2019.[9] Tämän jälkeen hän toimi eduskunnan 2. varapuhemiehenä 5. helmikuuta 2018 – 16. huhtikuuta 2019[1] ja seuraavalla vaalikaudella 1. varapuhemiehenä 7. kesäkuuta – 10. joulukuuta 2019.[10]
Haatainen valittiin syyskuussa 2017 SDP:n presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 vaaleissa.[11] Vaaleissa hän sai 3,2% kaikista annetuista äänistä ja oli kuudenneksi suosituin ehdokas.[12]
Kuntapolitiikka
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen hän oli vuosina 1989–2007. Haatainen oli terveyslautakunnan jäsen vuosina 1993–1996 ja valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja vuosina 1997–2000.[2]
Vuonna 2007 Haatainen valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi.[1] Hän vastasi Helsingin kaupungilla opetustoimesta, tutkimuspolitiikasta, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoasioista sekä henkilöstö- ja maahanmuuttoasioista. Haatainen valittiin jälleen eduskuntaan vuonna 2015.[8]
Kuntavaaleissa 2017 Haatainen oli sosiaalidemokraattisen puolueen pormestariehdokas.[13][14] Hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 7 451 äänellä. Äänisaalis oli demarien suurin ja kaupungin kolmanneksi suurin (Vapaavuoren ja Sinnemäen jälkeen).[15]
Luottamustehtäviä
Haatainen on toiminut YK-liiton varapuheenjohtajana (1997–2003), syöpälasten järjestön Sylvan puheenjohtajana (2001–2005) sekä Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsenenä (2001–2003). Hän oli HYKS:n ja HUS:n hallituksessa vuosina 1997–2003.[1]p
Tuula Haatainen on toiminut Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen.
Vuosina 2010–2013 Haatainen toimi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) valtuuskunnassa, mutta erosi tehtävästä tultuaan valituksi Suomen Kuntaliiton (KL) varatoimitusjohtajaksi. Lisäksi Haatainen on ollut Metropolia Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen sekä Musiikkitalon säätiön ja Mäkelänrinne Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Haatainen on toiminut Rautaruukin hallintoneuvostossa vuosina 1991–2003 ja Alkon hallintoneuvostossa vuosina 2016–2019. Haatainen on toiminut myös Elannon ja HOK-Elannon edustajistossa 1999–2020.
Yksityiselämä
Haatainen on naimisissa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäen kanssa. Heillä on kaksi lasta.[16][17]
1 Maria Tolppanen erosi perussuomalaisista kesäkuussa 2016 ja liittyi sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. 2 Nasima Razmyar siirtyi Helsingin apulaispormestariksi kesäkuussa 2017, ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Pilvi Torsti.
3 Susanna Huovinen siirtyi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi kesäkuussa 2018, ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Riitta Mäkinen.
