Suomen presidentinvaali 2024 järjestettiin sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja toinen vaali 11. helmikuuta 2024.[3]Alexander Stubb valittiin tasavallan presidentiksi toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei voinut olla enää ehdolla, sillä perustuslain mukaan sama henkilö voidaan valita presidentin tehtävään enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.[4]
Äänioikeus vaaleissa on kaikilla Suomen kansalaisilla, jotka ovat vaalipäivään mennessä vähintään 18-vuotiaita. Asuinpaikka ei vaikuta äänioikeuteen.[5]
Ensimmäisen vaalin ennakkoäänestys järjestettiin Suomessa 17.–23. ja ulkomailla 17.–20. tammikuuta 2024.[6]
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb sai 27,2 prosenttia ja vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto 25,8 prosenttia ensimmäisen vaalin äänistä. Heidän välillään toimitettiin toinen vaali, jonka ennakkoäänestys oli Suomessa 31. tammikuuta – 6. helmikuuta ja ulkomailla 31. tammikuuta – 3. helmikuuta 2024. Vaalipäivän äänestys oli 11. helmikuuta.[1][7][3] Stubb voitti vaalit saatuaan 51,6 prosenttia toisen vaalin äänistä.[2]
Vaalit voitti se ehdokas, joka käytti kampanjaansa eniten rahaa[10]. Voittajan budjetti kasvoi edellisistä presidentinvaaleista yli kaksinkertaiseksi (+122 %)[11][12][13].
*) puolueen ja valitsijayhdistyksen rahoitus yhteensä
Ehdokasasettelu
Spekulaatio ehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Alkuvuodesta 2020 Maaseudun Tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi (kok.) piti sitä ”ainoana järkevänä ratkaisuna”.[14] Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.[15]
Kannattajakorttien keräämisen sai aloittaa 12.12.2022. Sekä puolueiden että valitsijayhdistysten ehdokashakemukset piti jättää viimeistään 12.12.2023 ennen kello 16. Helsingin vaalipiirilautakunta vahvisti ehdokasasettelun torstaina 21.12.2023.[3]
Keskusta
Suomen Pankin pääjohtajaOlli Rehn (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla.[16] 15. syyskuuta Rehnin valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä tarvittavat 20 000 kannattajakorttia.[17] Keskustan puoluehallitus päätti asettua tukemaan Olli Rehnin ehdokkuutta kokouksessaan elokuun 2023 alussa.[18] Myös keskustan ylimääräinen puoluekokous valitsi Olli Rehnin keskustan presidenttiehdokkaaksi syyskuun lopussa.[19]
Eivät ehdolle
Vuosina 2019–2023 puolustusministerinä toiminut Antti Kaikkonen mainittiin spekulaatioissa keskustan ehdokkuuteen liittyen.[20] Kaikkonen kertoi toukokuussa 2023, ettei tavoittele ehdokkuutta.[21]
Entinen pääministeri Esko Aho mainittiin spekulaatioissa keskustan ehdokkuudesta[22][23], mutta hän kertoi maaliskuussa 2022, ettei pyri ehdokkaaksi.[24]
Kokoomus
Kokoomuksen puoluehallitus ilmoitti 14. elokuuta 2023, että kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi pyydetään Alexander Stubbia. Aiemmin presidenttiehdokkuutta harkinnut Antti Häkkänen kertoi samana päivänä tukevansa Alexander Stubbin ehdokkuutta.[25][26] 28. lokakuuta 2023 pidetyssä Kokoomuksen ylimääräisessä puoluekokouksessa vahvistettiin lopullisesti Stubbin ehdokkuus.[27]
Eivät ehdolle
Puolustusministeri Antti Häkkänen ilmoitti 3. elokuuta 2023 "harkitsevansa vakavasti" presidenttiehdokkuutta ja sai alustavaa kannatusta kokoomuksen eduskuntaryhmän jäsenien keskuudessa. Lehtitietojen mukaan Häkkäsen kotipiiri Kaakkois-Suomen lisäksi Uudenmaan, Hämeen ja Lapin piirijärjestöt kannattivat hänen ehdokkuuttaan. Häkkänen asettui Stubbin tueksi, kun puoluehallitus oli yksimielisesti valtuuttanut puheenjohtaja Petteri Orpon pyytämään Stubbia ehdokkaaksi.
Ulkoministeri Elina Valtosta pidettiin esillä mahdollisena ehdokkaana.[28]
Helsingin entisen pormestarin Jan Vapaavuoren tulkittiin jo helmikuun alussa 2022 olevan kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta, kun hän linjasi Ykkösaamussa, että "seuraavan presidentin pitää olla sellainen, että kun hän astuu samaan tilaan vaikkapa itänaapurimme presidentin kanssa, niin itänaapuri kunnioittaa häntä".[29][30]
Kansainvälisen politiikan asiantuntija, ex-kansanedustaja Risto E. J. Penttilää pidettiin mahdollisena ehdokkaana ja hän kertoi toukokuussa 2023 olevansa kiinnostunut ehdokkuudesta.[33]
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan ehdolle asettumista kokoomuksen ehdokkaana pidettiin mahdollisena ja kansanedustaja Ben Zyskowicz toivoi Aaltolan osallistuvan jäsenvaaliin presidenttiehdokkaasta.[34] Aaltola ilmoitti lopulta elokuussa 2023 tavoittelevansa presidenttiehdokkuutta valitsijayhdistyksen ehdokkaana.[35]
Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Harry Harkimon presidenttiehdokkaakseen.
Perussuomalaiset
Jussi Halla-aho ilmoitti 7. heinäkuuta 2023 olevansa käytettävissä perussuomalaisten (PS) presidenttiehdokkaaksi.[37] Perussuomalaiset äänestivät Halla-ahon presidenttiehdokkaakseen elokuun puoluekokouksessa 13. elokuuta 2023.[38]
Eivät ehdolle
Europarlamentaarikko ja edellisten presidentinvaalien ehdokas Laura Huhtasaari nousi esiin spekulaatioissa perussuomalaisten ehdokkaasta.[22][39]
Ruotsalainen kansanpuolue
Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ilmoitti 7. syyskuuta, ettei se aio asettaa omaa ehdokastaan vaaleissa. Puoluehallitus teki asiasta päätöksen yksimielisesti. RKP ei myöskään aio asettua tukemaan mitään yksittäistä ehdokasta.[40]
Eivät ehdolle
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzin ehdokkuudella spekuloitiin ja Adlercreutz itse halusi, että RKP:llä asettaa oman ehdokkaansa vaaleihin, mutta mediassa tulkittiin puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin suhtautuneen asiaan skeptisesti, sillä se heikentäisi hänen omaa asemaansa.[41][42][43]
EU-komissaariJutta Urpilainen vahvisti ehdokkuutensa 19. marraskuuta 2023.[44] 16. elokuuta 2023 Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) puheenjohtaja Sanna Marin pyysi häntä lähtemään ehdokkaaksi[45] ja SDP:n puoluekokous asettui kannattamaan ehdokkuutta 3. syyskuuta 2023.[46] Urpilainen ilmoitti ehdokkuudesta 19. marraskuuta 2023 ja SDP asettui yksimielisesti hänen taakseen 2. joulukuuta 2023. [47]
Eivät ehdolle
Pääministeri Sanna Marinia pidettiin mahdollisena ehdokkaana[23], mutta hän ilmoitti kesäkuussa 2022, ettei ole käytettävissä presidentinvaaleissa.[48]
Suomen Pankin entistä pääjohtajaa, ex-komissaari Erkki Liikasta pidettiin potentiaalisena ehdokkaan.[22]
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi 13. syyskuuta 2023 lähtevänsä ehdokkaaksi.[49] Vasemmistoliiton puoluevaltuusto nimitti Anderssonin presidenttiehdokkaaksi 15. lokakuuta 2023.[50]
Vihreät
Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 8. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. 3. lokakuuta Haaviston valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 48 000 kannattajakorttia.[51]Vihreät päätti puoluekokouksessaan 10. kesäkuuta 2023 tukea vaaleissa Haavistoa.[52]
Eivät ehdolle
Europarlamentaarikko, ex-puheenjohtaja Ville Niinistöä pidettiin mahdollisena ehdokkaana.[39][22]
Europarlamentaarikko ja vuoden 2006 presidenttiehdokas Heidi Hautala nousi esiin spekulaatioissa,[22] mutta Hautala kertoi lokakuussa 2022 toivovansa Pekka Haaviston asettuvan vihreiden ehdokkaaksi.[53]
Sitoutumattomat
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola ilmoitti 3. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta valitsijayhdistyksen avulla.[54] 10. lokakuuta Aaltolan valitsijayhdistys ilmoitti keränneensä 25 000 kannattajakorttia.[55]
Tavoittelivat ehdokkuutta
Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen (kesk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 12. kesäkuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Väyrynen ilmoitti, ettei voinut kannattaa mahdollista Olli Rehnin (kesk.) ehdokkuutta.[56] Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa alle 10 000.[57] Väyrynen julkaisi viimeisenä viikonloppuna kannattajakortit Helsingin Uutisissa, Vantaan Sanomissa ja Länsiväylässä ja teki Postin kanssa vastauslähetyssopimuksen, eli että maksaisi lähetettyjen korttien postimaksun itse[58]. Väyrysen valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan mennessä joka oli 12. joulukuuta 2023[59]. Väyrysen kampanjasivustolla ilmoitettiin 12.12.2023 että kannattajakorttien keräys jatkuu ja ”aikaa kerätä kannattajakortteja on 20.12. asti, jolloin Helsingin vaalipiirilautakunta kokoontuu lyömään lukkoon ehdokasasettelun”[60]. Lisäajasta huolimatta Väyrynen ei saanut kokoon vaadittavaa määrää kannattajakortteja.[61] Väyrynen oli kannatusmittauksissa nimettynä vaihtoehtona ja sai parhaimmillaan 2 % kannatuksen.
Luennoitsija Saara Huhtasaari (sit.)[62] ilmoitti 5. heinäkuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja valitsijayhdistyksen kautta. Huhtasaaren ehdokkuutta tuki Vapauden liitto -puolue.[63][64] Huhtasaaren vaaliasiamies Ossi Tiihonen arveli päivää ennen määräaikaa, että vaadittu määrä ei tule täyteen.[64] Reilua viikkoa ennen keräyksen määräaikaa kortteja oli koossa noin 10 000[57]. Huhtasaaren valitsijayhdistys ei saanut tarvittua 20 000 kannattajakorttia kerättyä määräaikaan 12. joulukuuta 2023 mennessä.[65] Huhtasaari sai syksyn 2023 mittauksissa 0–1 % kannatuksen.
Entinen kansanedustaja Ano Turtiainen (vkk.) ilmoitti halukkuutensa presidenttiehdokkaaksi 21. elokuuta 2023. Hän alkoi kerätä kannattajakortteja presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen avulla. Turtiainen ilmoitti, että hän saa todennäköisesti apua Venäjältä.[66] Turtiainen arveli 1. joulukuuta, että jo 300 kerättyä korttia olisi ”kova juttu”.[57] Turtiaisella oli parhaimmillaan 0,3 % kannatus marraskuussa 2023 mutta muissa mittauksissa tulos oli 0 %.
Totuuspuolueen puheenjohtaja Jaana Kavonius alkoi kerätä kannattajakortteja 2. toukokuuta 2023.[67] Kavonius sai marraskuun 2023 yhdessä mielipidemittauksessa 0,1 % kannatuksen ja muissa vaalisyksyn mittauksissa kannatukseksi ilmoitettiin 0 %.
Lisäksi ehdolle yrittivät entinen liikennelentäjä Kimmo Rantanen, bloggaaja Sami Parkkonen[68] ja yksityisyrittäjä Jouni Kuitunen, joille ei mittauksissa näkynyttä kannatusta tullut. Rantanen ilmoitti 6. elokuuta 2023 tavoittelevansa ehdokkuutta presidentinvaaleissa 2024.[69] Parkkosen vaaliasiamies kertoi ennen määräaikaa, että kortteja puuttui vielä paljon.[57] Kuitunen puolestaan aloitti ehdokkuuden tavoittelemisen keräämällä nimiä ruutuvihkoon hirvensalmelaisessa baarissa – virallisia kortteja ei silloin ollut kirjoitettavana.[70] Hän arvioi joulukuussa 2023, että kortteja oli kerättynä alle tuhat.[57][64]
Mielipidetiedustelut
Ensimmäinen kierros
Taulukossa on luetteloitu vahvistetut ehdokkaat. Sarakkeessa ”Joku muu” on sekä kannatusmittausuutisessa nimettyjen muiden henkilöiden kannatus että vaihtoehdon ”Joku muu” kannatus yhteensä.
Mielipidemittauksia julkistetaan kahdella tavalla.[71] Ylen käyttämä tapa on yhtenäinen puoluekannatusmittauksien tapaan, jossa kannatusten yhteismäärä on 100 % kuten vaalissakin. Uutissuomalainen käyttää tapaa, jossa kannatuksista tulee summaksi reilusti alle 100 % ja tuloksissa on mukana vaihtoehto ”Ei osaa sanoa”. Helsingin Sanomilla on lisäksi vaihtoehdot: ”Ei kukaan edellä mainituista” ja ”En äänestäisi presidentinvaalissa”. Näistä syistä kannatukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia eri mittausten välillä.
Allianssi ry järjesti 8.–12. tammikuuta 2024 nuorisovaalit, joissa ensimmäisellä kierroksella äänensä antoi ennätykselliset 94 456 nuorta 545 koulussa 198 kunnassa. Vaalien suosituin ehdokas oli Alexander Stubb 20 327 äänellään eli 21,52 prosentin ääniosuudella. Toiseksi sijoittui Jussi Halla-aho 20,84 prosentin ääniosuudellaan.[74][75]