Kuopion Yhteiskoulu oli Kuopiossa toiminut oppilaitos. Se perustettiin virallisesti vuonna 1893 (valmistava luokka aloitti tosin 2. syyskuuta 1892, vaikka ensimmäinen perustamisanomus hylättiinkin[1]), jolloin se oli vasta toinen suomenkielinen yliopistoon valmistava yhteiskoulu.[2] Ensimmäinen oli Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu vuonna 1886.
Yhteiskoulun lukio lakkautettiin 1975, ja samalla Yhteiskoulu siirtyi yksityisomistuksesta kunnalliseksi. Lukio jatkoi kunnallisena lukiona vuoteen 1995, jolloin Yhteiskoulun lukio lakkautettiin ja pääosa opiskelijoista sekä opettajista siirtyi Kuopion Klassilliseen lukioon.[1] Yläaste jatkoi Yhteiskoulun tiloissa, ja vuonna 1996 tiloihin siirtyi myös Kuopion Musiikkilukio, joka muutti nimensä Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukioksi. Koulut käyttivät toiminnassaan myös Puistokoulun tiloja, jossa sijaitsi ennen Kuopion ruotsalainen yhteiskoulu.lähde?
Koulu on sadan vuoden aikana tuottanut monia suomen kielen ja kirjallisuuden tutkijoita sekä toimittajia lehdistöön, radioon ja televisioon. Nimekkäitä oppilaita ovat olleet esimerkiksi ministeri Tuula Haatainen, kirjailijat Elina Karjalainen ja Joel Lehtonen, lasimaalari Hannu Konola, muotoilija ja prof. emeritus Tapio Yli-Viikari, mäkihyppyvalmentaja Mika Kojonkoski, jääkiekkoilija Kimmo Timonen sekä muusikot Jenni Vartiainen, Reckless Loven Olli Hermann ja Paula Vesala.lähde?
Yhteiskoulun Musiikkilukio ja Minna Canthin lukio yhdistyi vuonna 2015 Kuopion taidelukio Lumitiksi.lähde?
Perustaminen
Perustamislupa saatiin 18. tammikuuta 1893. Sitä olivat hakeneet arkkitehti Leander Ikonen ja kollega P. A. Sahlsten, Kuopion kauppakoulun johtaja Kaarlo Brofeldt ja kirjailija Minna Canth.[1]
Yhteiskoulun perusta on Uusi Savo -lehden päätoimittaja Pekka Brofeldtin keväällä 1891 uutta yhteiskouluajatusta puoltavasta linjauksesta,[3] jota myös Canth ja hänen ystäväpiirinsä tukivat vahvasti. Myös maisteri P. A. Sahlsten ajoi samankaltaista linjaa. Liikehdintä oli alkanut muun muassa Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun perustamisella vuonna 1886.[1] Kuopion päättäjät ottivat myös viiveellä neuvosta opikseen ja perustivat Kuopion Yhteiskoulun, joka oli tarkoitettu sekä naisille että miehille.lähde?
Koulun oma rakennus (arkkitehti Leander Ikonen[4]) pystytettiin vuonna 1897 Minna Canthin kadun ja Haapaniemenkadun kulmaukseen.[2] Ensimmäiset viisi vuotta oli toimittu vuokrahuoneistoissa eri puolilla kaupunkia.[1]
Rohkea edistyksellisyys
Kansakouluun suoraan kytkeytyvää oppikoulumuotoa ajanut P. A. Sahlsten laati kunnianhimoisen lukuohjelman Kuopion Yhteiskoulua varten. Se pohjautui kielten osalta Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun ohjelmaan ja muilta osin valtion reaalilyseoihin. Rohkea lukusuunnitelma oli kuitenkin liikaa valtakunnan päättäjille, ja ensimmäinen anomus hylättiin senaatin istunnossa elokuussa 1892. Vallanpitäjät eivät olleet tuolloin vielä valmiita uskomaan, että kansakoulu voisi toimia oppikoulun pohjana.lähde?
Nya Pressenin mukaan Kuopion suomalaisen yhteiskoulun lukusuunnitelma oli täydellisempi kuin valtion reaalilyseoiden. Hakemus meni lopulta pienin muutoksin läpi vielä joulukuussa 1892. Hyväksymisen ansiosta Kuopion yhteiskoulusta tuli ensimmäinen yhteiskoulu Suomessa, jolla oli seitsenluokkainen lukusuunnitelma. Yhteiskoulun perustaminen oli myös ensimmäinen konkreettinen askel kansakoulujen ja oppikoulujen välisen koulutusputken muodostumisessa.[3]
Koulussa toimi myös kuopiolaista merkittävää kirjapaino- ja sanomalehtihistoriaa mukaillen aktiivinen oppilaslehti Wesa, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1896.[1]
Kuopion yhteiskoulu sai oikeuden myöntää ylioppilastutkintoja 2. toukokuuta 1899 ja keskikoulutodistuksia 19. toukokuuta 1921.[1]
Organisaatio
Omistus
Vuosina 1893–1936 koulua pyöritti Kuopion suomalainen yhteiskoulu osakeyhtiö ja 1936–1975 Oy Kuopion yhteiskoulu.[1] Vuonna 1975 lukio lakkautettiin ja yläkoulusta tuli kunnallinen.lähde?
Rahoitus
Koululle kerättiin varoja arpajaisilla ja illanvietoilla. Canth lahjoitti näytelmänsä Hän on Sysmästä myös koulun hyväksi: "Ne näytelmäseurat, jotka haluavat kappaletta näytellä, tehkööt sopimuksen Kuopion suomalaisen yhteiskoulun johtokunnan kanssa", löytyy todisteena tästä näytelmän etulehdeltä. Novellinsa Eräs Puijolla käynti Canth kirjoitti vastaavasti koulun arpajaislehteen.[4]
Johtokunta
Tunnetut kuopiolaiset suomenmieliset feministit Minna Canth, Selma Backlund ja Elisabeth Stenius-Aarneenkallio kuuluivat alkuvaiheitaan elävän Kuopion Yhteiskoulun johtokuntaan.[4] Canth kehitti myös innolla koulun tiloja ja opetussuunnitelmaa, ollen yksi sekä perustamisen, että alkuvaiheen toiminnan kannalta tärkeistä tekijöistä.[4]
Tarmokkaan naisasialiikkeen ansiosta naiset saivat vuonna 1901 oikeuden kirjoittautua yliopistoon miesten tapaan, mitä kunnioittaakseen muun muassa Kuopion yliopisto nimesi vuonna 1978 toisen päärakennuksensa Canthiaksi.[4] Kuopiossa Canth oli lopulta mukana kuudessa eri kouluhankkeessa, mikä tekee hänestä silläkin alalla yhden tuon ajan merkittävimmistä henkilöistä.[4]
Yksityiskoulun ajan rehtorit
| Rehtori
|
Kausi
|
| Liina Inkinen
|
1892–1901
|
| Vihtori Korpela
|
1901–1906
|
| Edward Vaarama
|
1906–1927
|
| Kyösti Kauppinen
|
1927–1942
|
| Olga Suninen
|
1942–1943
|
| Kaarlo Pelkonen
|
1943–1948
|
| Erkki Turunen
|
1948–1974
|
| Tapio Mustonen
|
1974–1975[1]
|
Lakkauttaminen
Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksellä Kuopion Yhteiskoulu lakkautettiin 2011.[5] Yhteiskoulun musiikkilukio sai kuitenkin jatkaa. Musiikkilukio kuitenkin päätettiin yhdistää Minna Canthin lukion kanssa vuonna 2015. Lukiot aloittivat syksyllä yhdistyneenä kantaen nimeä Kuopion taidelukio Lumit.lähde?
Lähteet
Aiheesta muualla
