Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK,[3]ruots.Statsrådets kansli) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.[4] Se vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.
Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin lisäksi myös muita ministereitä, niin sanottuja kansliaministereitä.
Valtioneuvoston kanslian päällikkönä toimii pääministeri.[5]
Valtioneuvoston kanslia sai alkunsa Suomen suuriruhtinaskunnansenaatin talousosaston kansliasta, joka perustettiin senaatin uudella ohjesäännöllä 1. lokakuuta 1892. Kansliaa johti nykyistä pääministeriä edeltänyt senaatin talousosaston varapuheenjohtaja,[6][7] ja se perustettiin silloisen varapuheenjohtajan Sten Carl Tudeerin aloitteesta. Kanslian ensimmäinen johtava virkamies oli esittelijäsihteeri Eliel Johnsson.[6] Nimi muutettiin valtioneuvoston kansliaksi marraskuussa 1918 samassa yhteydessä kun senaatista tuli valtioneuvosto.[6][7]
Vuonna 1963 perustettiin päätoiminen ja vakituinen kansliapäällikön virka. Vuonna 1990 kansliapäällikön tehtävät siirtyivät pääministerin mukana vaihtuvalle poliittiselle valtiosihteerille sekä alivaltiosihteerille. Valtiosihteeri avustaa pääministeriä ja alivaltiosihteeri johtaa kanslian hallintoa.[7]
Hallinto ja organisaatio
Valtioneuvoston kanslian päällikkönä toimii pääministeri Petteri Orpo, jota avustaa pääministerin nimittämä valtiosihteeri Risto Artjoki. Alivaltiosihteeri Timo Lankinen johtaa kanslian hallintoa.[8] Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksikköjen ja virkamiesten toimintaa.[9]
Valtioneuvoston kansliassa toimii kuusi osastoa tai yksikköä:
EU-asioiden osasto
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
Omistajaohjausosasto
Viestintäosasto
Strategiaosasto
Valtioneuvostoasiainyksikkö
Valmiusyksikkö
Henkilöstöyksikkö
Talousyksikkö
EU-asioiden osasto
EU-asioiden osasto vastaa yhteensovittamisjärjestelmän toiminnasta ja Suomen EU-politiikan johdonmukaisuudesta. Osasto toimii pääministerin ja eurooppaministerin valmistelukoneistona sekä EU-ministerivaliokunnan sihteeristönä. Osasto valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset, johtaa EU-asioiden komiteaa sekä osallistuu valmistelujaostojen työhön. Osaston edustaja on läsnä neuvoston kokouksissa osana Suomen valtuuskuntaa.[9]
EU-asioiden osaston johtajana toimii 1.9.2022- 31.8.2027 Jari Luoto[10]. Osasto jakautuu edelleen neljään yksikköön, joita ovat yleisten EU-asioiden yksikkö, EU-politiikkayksikkö, EU-tiedonhallintayksikkö sekä EU-puheenjohtajuussihteeristö.
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on kanslian sisäinen hallinto sekä ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät. Valtioneuvoston hallintoyksikköä johtaa osastopäällikkö Janne Kerkelä. Osasto on jaettu edelleen kolmeen toimialaan, joita johtaa kaksi toimialajohtajaa Max Hamberg ja Kaija Uusisilta. Tietotoimialan alaisuudessa toimivat IT-yksikkö ja tiedonhallintayksikkö. Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialan alaisuudessa toimivat sisäisen viestinnän yksikkö sekä tietotuki- ja julkaisuyksikkö. Käännös- ja kielitoimialan alaisuudessa ruotsin kielen yksikkö, vieraiden kielten yksikkö sekä kielipalvelujen tukiyksikkö. Lisäksi hallintoyksikköön kuuluu erillinen tila- ja virastopalveluyksikkö[9].
Omistajaohjausosasto
Omistajaohjausosaston tehtävänä on valtion omistajapolitiikka, valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus, yhtiöiden omistuspohjan laajentaminen ja omistusjärjestelyt sekä osakesijoittaminen. Osasto vastaa myös omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittamisesta ja ministeriöiden välisestä yhteistyöstä omistajaohjausasioissa.[9]
Omistajaohjausosaston päällikkönä toimii Kimmo Viertola.
Viestintäosasto
Viestintäosasto vastaa pääministerin ja hallituksen viestinnästä, valtioneuvoston kanslian ulkoisesta viestinnästä sekä valtioneuvoston EU-viestinnän koordinoinnista. Viestintäosasto huolehtii myös valtioneuvoston päätöstiedottamisesta, poikkeusolojen viestinnän johtamisesta ja suunnittelusta sekä valtionhallinnon viestinnän yhteensovittamisesta ja kehittämisestä.[9]
Viestintäosaston päällikkönä toimii Päivi Paasikoski.
Strategiaosasto
Strategiaosaston tehtävänä on pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakointi ja suunnittelu, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen, hallituksen strategiatyö ja toimintasuunnitelman valmistelu, hallituspolitiikan raportointi sekä toimiminen hallituksen strategiaistunnon ja kansliapäällikkökokouksen sihteeristönä.
Strategiaosastossa on kaksi yksikköä, yhteiskuntapolitiikan suunnitteluyksikkö ja hallituspolitiikkayksikkö.[9]
Valtioneuvostoasiainyksikkö
Valtioneuvostoasiainyksikkö vastaa valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyjen järjestämisestä sekä tarjoaa tukea hallituksen neuvottelujen ja hallituksen iltakoulujen järjestämiseen. Lisäksi se mm. yhteensovittaa hallituksen ja eduskunnan työtä, toimittaa hallituksen vuosikertomusta, tukee lainsäädännön arviointineuvostoa ja vastaa valtioneuvoston lainsäädäntösuunnittelusta.[9]
Valtioneuvostoasiainyksikön päällikkönä toimii Arno Liukko.
Hankkeet ja toimielimet
Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on toimielimiä sekä eräitä erillishankkeita ja kanslian tehtäväksi otettuja erityisselvityksiä.
Toimielimet
VNK:n toimielimille ei ole asetettu määräaikaa. Toimielimistä voidaan säätää laissa tai asetuksessa. Toimielimet tuottavat selvityksiä ja raportteja omalta erityisalaltaan tai ne käsittelevät jotain yksittäistä asiaa. Toimielimiä ovat esimerkiksi talousneuvosto ja ruotsin kielen lautakunta.[11]
Hankkeet
Uudistuksia viedään eteenpäin mm. hankkeissa, joille on määrätty selkeä määräaika. Valtioneuvoston kanslian hankkeet ovat yleensä pääministerin tai valtiosihteerin asettamia.[11] Hankkeita voi seurata Hankeikkunassa, joka on valtioneuvoston sisäinen hankehallinnan palvelu. Käynnissä olevia hankkeita ovat esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvosto (2022-2025), omistajaohjauksen parlamentaarinen neuvottelukunta (2020-2030) ja saamelaisten totuus- ja sovintokomissio (2020-2023). Päättyneitä hankkeita ovat esimerkiksi Arktisen alueen neuvottelukunta (2013–2016), sekä säädöspolitiikan yhteistyöryhmä (2011–2015).[12][13]
.svg){kind=small}
