Valtiovarainministeriö (lyh. VM,[3]ruots.Finansministeriet, FM) on Suomen valtioneuvoston osa, jonka tehtävänä on valmistella Suomen hallituksen talouspolitiikkaa ja valtion talousarvio. Se pyrkii vakauttamaan talouden kehitystä sekä toimimaan verojärjestelmän asiantuntijana. Ministeriö vastaa myös valtion henkilöstöpolitiikasta, valtionhallinnon kehittämisestä, kunta- ja aluehallinnosta, julkisen hallinnon digitalisaatiosta sekä rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta.[4]
Valtiovarainministeriö sai alkunsa autonomian ajalla vuonna 1809, kun Suomeen perustettiin hallituskonselji, sittemmin Suomen senaatti. Hallituskonseljissa toimi talousosasto, jolle kuului maan yleinen hallinto.[5]
Valtiovarainministeriötä johtaa valtiovarainministeri. Hallituksessa on usein myös toinen ministeri, jonka vastuualueelle kuuluu osa ministeriön asioista. Ministereiden työnjaosta sovitaan hallitusta muodostettaessa. Ministeriön ylin virkamies on valtiosihteerikansliapäällikkönäJuha Majanen. Muita ministeriön korkeita virkamiehiä ovat hallintopolitiikan alivaltiosihteeri (Susanna Huovinen), kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri (Leena Mörttinen) sekä talouspolitiikan koordinaattori (Lauri Kajanoja). [6]
Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin johdolla toimiva koordinoiva johtoryhmä käsittelee ministeriön strategiset asiakokonaisuudet. Koordinoivaan johtoryhmään kuuluvat lisäksi alivaltiosihteerit, hallinto- ja kehitysjohtaja, talouspolitiikan koordinaattori sekä viestintäjohtaja. Valtiovarainministeriö on jakautunut seitsemään osastoon[9], jotka ovat
kansantalousosasto
budjettiosasto
vero-osasto
rahoitusmarkkinaosasto
kunta- ja aluehallinto-osasto
julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen osasto (JulkICT-osasto)
Osastojen johtamisesta vastaavat osastopäälliköt.[6]
Ministeriön sisäisestä hallinnosta vastaa kehittämis- ja hallintotoiminto, johon kuuluu myös viestintä. Suoraan johdon alaisuudessa toimivat EU-sihteeristö ja kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö. Lisäksi ministeriössä toimii valtiovarain controller -toiminto, joka on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja.
Valtiovarainministeriön hallinnonala
Valtiovarainministeriön hallinnonalalla työskentelee yli 12 000 henkilöä. Näistä suurin osa on vero- ja tullihallinnon palveluksessa.[10]
Suomen valtiovarainministeriön historia alkaa 1809 muodostetusta hallituskonseljista (vuodesta 1816 Keisarillinen Suomen senaatti). Sen talousosaston valtiovaraintoimituskunta muutettiin maan itsenäistyttyä valtiovarainministeriöksi. Myös 1809 perustetun hallituskonseljin kamaritoimituskunnan tehtävät siirrettiin sen lakkauttamisen yhteydessä vuonna 1917 valtiovarainministeriölle.[17]
Keskushallinnon toimikenttä oli suppea, ja talousasioilla oli siinä merkittävä osa. Kolmen toimituskunnan (valtiovarain-, kamari- ja tili- sekä sotilas) tehtävät liittyivät valtiontalouteen. Esimerkiksi sotilastoimikunta hoiti ruotujakoisen armeijan lakkauttamisen jälkeen armeijan taloutta, mihin kuului huomattava veronkanto- ja varainhoitotehtävä.[17] Sotilasmenot olivat tuolloin valtiontalouden suurin menoerä.[18] Valtiovaraintoimituskunnan tehtäväkenttä ulottui valtiontalouden (budjetti ja menot) ulkopuolelle myös talous- ja elinkeinopolitiikkaan.[18] Valtiontalouden tulot kuuluivat pääosin kamaritoimituskunnan tehtäviin. Se valvoi veronkantoa sekä tarkasti maakirjoja ja muita yleisiä tilejä pitäen kirjaa myös konseljin menoista. Lisäksi sen toimintaan kuului henkikirjat ja väkilukutilastolaitos.[18]
↑ abValtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 16–17.
↑ abcValtionrakentaja: Valtiovarainministeriön historia I, s. 19.
↑ abSakari Heikkinen & Seppo Tiihonen: Valtiovarainministeriön historia. 3, Hyvinvoinnin turvaaja : 1809-1917, s. 575. Edita, 2010. ISBN 978-951-37-5570-6.
Kirjallisuutta
Heikkinen, Sakari & Tiihonen, Seppo: Kriisinselvittäjä: Valtiovarainministeriön historia II. Valtiovarainministeriö, 2009. ISBN 978-951-37-5569-0