Tilastokeskuksen juuret ulottuvat 1700-luvun puoliväliin, sillä vuonna 1748 perustettiin Ruotsintaulustolaitos, ja vuonna 1749 laadittiin Suomen ensimmäinen väestötilasto. Väestötilasto on maailman vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt tilasto.[5]
Suomen oma tilastohallinto käynnistyi 4. lokakuuta 1865, jolloin perustettiin väliaikainen tilastollinen toimisto. Se muutettiin vakinaiseksi (Tilastollinen toimisto) 28. kesäkuuta 1870 annetulla asetuksella. Organisaation nimeksi tuli Tilastollinen päätoimisto vuonna 1884. Alkuvuosina viraston tärkein tehtävä oli koota vuosittain Suomen virallinen tilasto, mutta se määrättiin laatimaan ja julkaisemaan myös määräyksestä muita aiheita koskevia tilastollisia katsauksia. Merkittävä virstanpylväs oli myös vuodesta 1879 ilmestynyt Suomen tilastollinen vuosikirja, joka kokoaa merkittävimpiä vuositilastoja samojen kansien väliin.[6]
Vuonna 1928 annettiin laki ja asetus tilastollisesta päätoimistosta. Virastosta tuli tuolloin valtioneuvoston kanslian alainen. Vuonna 1954 annetun asetuksen myötä päätoimisto siirtyi valtiovarainministeriön alaisuuteen.[7]
Maaliskuun alusta 1971 Tilastollisen päätoimiston tilalle perustettiin nykyinen Tilastokeskus. Vuoteen 1992 saakka sen alaisuudessa toimi tilastoneuvosto.[8]
Tilastokeskuksen internetsivuilta löytyy ilmaiseksi esimerkiksi StatFin-tietokanta, Suomi lukuina ja Kansainvälistä tilastotietoa. Tilastokeskuksella on myös erilaisia maksullisia tilastotietokantoja. Kysy tietopalvelusta -palvelusta annetaan yksittäisiä tilastotietoja koti- ja ulkomaisista lähteistä. Kansalliskirjaston Doria-palveluun on skannattu historiallisia tilastojulkaisuja.
.svg){kind=small}
