Kantatiet (lyhenne kt; ruots.stamväg) ovat Suomen tieverkon maanteitä, jotka täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. Yhdessä valtateiden kanssa kantatiet muodostavat Suomen päätieverkon. Kantateiden liikenteellinen merkitys on valtatietä pienempi mutta seututietä suurempi. Kantateille on tienumerointijärjestelmässä varattu numerot 40–99.
Tieopasteisiin kantatien numero on merkitty mustin numeroin keltaiselle pohjalle. Vuoteen 1994 asti kantatien numero oli merkitty valkoisin numeroin siniselle pohjalle.[1]
Liikenne- ja viestintäministeriö määrää, mitkä tiet ovat kantateitä. Vuoden 2014 alussa Suomessa oli 4 727 kilometriä kantateitä. Kaikki kantatiet ovat päällystettyjä, ja noin 68 prosenttia kantateistä on kestopäällysteisiä. Noin 2,5 prosenttia kantateistä on kaksiajorataisia.[2]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Maakuntakaavoihin on merkitty joitain uusia kantateitä ja joitain kantateitä on merkitty jatkettavaksi. Lisäksi joitain pitkiä seututeitä (tiet 775 ja 800) on merkitty yhtenäisenä numerolla kuten seututeitä 710 ja 740, joista jälkimmäiset muutettiin myöhemmin kantatieksi. Maakuntakaavan väylämerkintä on kuitenkin pelkästään tilanvaraus, eikä se millään tavalla sido valtiota rakentamaan kyseistä tietä.
saatetaan tulevaisuudessa perustaa reitille Halikko – Aura – Kustavi. Tie on nykyisin seututie 224. Tien asema Turun uloimpana kehätienä saattaa mahdollistaa myös tieluokan korotuksen.