Himanka on saanut nimenssä joen alajuoksulla sijainneen talon mukaisesti. Paikkakunnasta on käytetty myös nimeä Rauma.[7] Kirkonkylän vanhin alue on nimeltään Raumankari, joka oli myös vanha markkinapaikka.lähde?
Historia
Esihistoria ja asutuksen syntyminen
Himangan seudulta on vähän historiallisia löytöjä, sillä alue oli pitkään meren alla. Muutamat hautaröykkiöt ovat peräisin pronssikaudelta, useimmat rautakaudelta. Keskiajalla Himangalle saapui Ylä-Satakunnasta erämiehiä, jotka jäivät seudulle pysyvästi asumaan, etenkin jokisuistoihin.[7]
Ensimmäiset himankalaiset saivat elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja maanviljelystä. Merikalastus oli niin tärkeää, että jopa käräjät pidettiin usein kiireisimpinä aikoina saaressa, ns. Käräjäluodossa. Talvisin harjoitettiin hylkeenpyyntiä jäällä.[7]
1600-luvulla tervanpoltosta muodostui merkittävä tulonlähde talonpojille. Lestijoen suulla sijainneesta Rauman satamasta kehittyi tärkeä kauppapaikka, jossa Kokkolan porvarit ostivat sisämaasta jokea pitkin kuljetettua tervaa. Sataman kautta kuljetettiin myös sahatavaraa ja turkiksia ulkomaille. Satamassa veistettiin myös aluksia talollisille sekä rannikkokaupunkien porvareille. Ensimmäisen ison sahan Raumankoskeen perusti Anders Roos vuonna 1797.[8] Sahasta on edelleen jäljellä kookas punatiilinen piippu ja tulipesä. Paikkaa kutsutaan vieläkin Sahanmäeksi.lähde?
Himanka kuului aluksi Pietarsaaren suurpitäjään, mutta siirtyi keskiajan lopulla osaksi Lohtajan pitäjää. Vuonna 1794 himankalaiset rakensivat oman, yhä käytössä olevan, kirkon Lestijoen rannalle.[8]
Kehittyminen kuntana (1846–2010)
Himangasta tuli oma kappeliseurakuntansa vuonna 1846 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1898.[8]
Himangan saaristoon kuuluvat muun muassa Iso- ja Pikku-Mansikka, Somero sekä Laitapauha. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen.
Himangan alueen pääelinkeinoja ovat maatalous, turkistuotanto, metalliteollisuus, mekaaninen puunjalostus sekä historiallisesti veneenrakennus. Suurin yksityinen työnantaja on Kensapuu Oy.
Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottaja-alueista.lähde?.
Sahanmäellä sijaitsee Sautinkarin leirintäalue, missä järjestettiin vuosittain kansainvälinen moottoripyöräilijöiden Kokko-Treffen -kokoontumisajo aina vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen tapahtuma siirrettiin Alaveteliin.[10]
Kesäisin Himangan keskustassa järjestetään perinteikkäät Raumankarin markkinat, joissa vierailee vuosittain kävijöitä myös kaikista lähikunnista. [11]
Vuodesta 2023 Himangalla on järjestetty myös Satamarock-musiikkifestivaali, joka on saanut merkittävää huomiota paikallisesti, mutta erityisesti myös valtakunnallisesti sosiaalisessa mediassa.[12]
