Kaustinen (ruots.Kaustby) on Suomenkunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 118 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 361,09 km2, josta 7,18 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,64 asukasta/km2.
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Kaustisen seudulle kampakeraamisen kulttuurin loppuajalla. Tätä todistavat alueelta löydetyt asuinpaikat sekä useat esinelöydöt. Pronssi- ja rautakaudella asutus taantui alueella ja alue muuttui erämaaksi, jossa saamelaiset ja heidän verottajansa samoilivat.
Ensimmäiset suomalaiset, kainulaiset, saapuivat seudulle 1200-luvun alkupuolella. Kaustisen murre on ytimeltään länsisuomalaista ja muistuttaa monessa suhteessa Keski-Pohjanmaan rannikon ja Etelä-Pohjanmaan murretta. Alueelle muutti keskiajalla myös ruotsalaisia, joista on muistoina talonnimet Gedda (Kentala), Varg (Varila), Järv (Järvilä) ja Juoperi. Viimeiseksi alueelle tulivat 1500-luvulla savolaiset, jotka pysähtyivät pääasiassa Perhoon ja Halsualle. Kaustisella oli jo 1500-luvulla kiinteä asutusta, joten täältä ei saanut helposti maata.
Suomalaiset ja ruotsalaiset olivat oppineet toistensa tapoja ja kieltä jo rannikolla asuessaan monen miespolven ajan, mutta savolaiset erosivat monessa suhteessa molemmista muista ryhmistä. Yhteiset elinehdot ja jokapäiväinen kanssakäyminen hioivat särmät ja lievensivät erilaisuudet ja syntyi kaustislainen.
Asutuksen syntyminen
Kaustisella oli vuonna 1608 jo 18 taloa, joista yksi katosi kuitenkin melko pian maakirjasta. Asukasluku oli 1600-luvun alussa noin 130 henkeä. 1600-luku ei ollut helppoa aikaa kaustislaisille, vuosisadan alussa koettu ”suuri olkivuosi” verotti osaltansa kylän asutusta. Myös 1600-luvulla koetut sodat rasittivat seudun talonpoikia. 1600-luvulla perustettiin Kaustiselle yhdeksän uutta taloa ja kylän taloluku nousi 1600-luvun lopulla 27 ja asukasmäärä nousi n. 340 henkeen.
Isoviha
Ensimmäisen kerran Kaustinen sai kokea omakohtaisesti sodan kauhut, kun Ruotsi oli helmikuussa 1714 lopullisesti lyöty Napuen taistelussa. 1714 syksyllä venäläiset tulivat Kokkolan ylimaalle ja Kaustiselle. Venäläinen ratsuväkirykmentti majaili parin kuukauden ajan Kaustisen kedoilla ja sen poistuttua venäläisiä partioita kuljeskeli seudulla. Venäläisten käyttäytyminen oli raakaa ja armotonta. Säälimättä he ryöstivät ja murhasivat sekä polttivat rakennuksia. Osittain se oli pakkoverotusta. Ihmisiä kidutettiin ilmiantamaan kätkönsä. Murhattujen määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Toisia kidutettiin ja osalle jäi pysyviä vammoja. Venäläiset eivät tyytyneet vain ryöstämään rahaa ja tavaraa, vaan he veivät myös lapsia mukanaan, jotka he myivät Venäjällä orjiksi.
Kaustislainen talollinen Hannu Känsä ja kokkolalainen kultaseppäJohan Corander, alkuaan Kaustisen Kuorikoskia, perustivat kaksi sissijoukkoa, jotka ottivat tehtäväkseen tuhota pieniä vihollispartioita, jotka ryöstivät ja murhasivat asukkaita. Kostoa välttääkseen sissit pidättyivät ahdistamasta vihollisia, elleivät tienneet varmasti pystyvänsä tuhoamaan koko partiota. Silloin venäläiset eivät saaneet tietää, mitä sotilaille oli tapahtunut, eivätkä siten osanneet arvata sissejä talonpojiksi, vaan luulivat Ruotsin armeijan rippeiksi, joita kierteli eri puolilla maata ahdistamassa venäläisiä. Ruudin vähennyttyä sissit turvautuivat keihäisiin ja pitkävartisiin pertuskoihin. Vasta ruudin loputtua heidän täytyi luopua taisteluista, mutta siihen mennessä he olivat ehtineet pelastamaan monen kyläläisen hengen ja omaisuuden.
Vapauden aika
1740-luvulla alkanut isojako nostatti seudun talolukua. 1700-luvun lopussa Kaustisella oli 35 taloa ja asukasmäärä oli noussut 1 340 asukkaaseen. Myös talojen peltoalat nousivat.
Kaustiselle oli puuhattu omaa kappelia jo 1600-luvun alussa ja kirkon peruskivetkin oli laskettu paikalleen, mutta 1639 hanke tyrmättiin. Kun uusi hanke käynnistettiin 1700-luvun lopulla, sitä vastustettiin voimakkaasti. Kokkolan emäseurakunnan kirkkoherraAntti Chydenius vastusti myös kirkon rakentamista Kaustiselle, mutta kaustislaiset eivät hellittäneet. Heillä oli hyvät perustelutkin. Taloja oli jo 69 ja asukkaita 800. Kun muuta keinoa ei näyttänyt enää olevan, kaustislaiset päättivät kääntyä KuningasKustaa III puoleen. Tukholmaan purjehtivat kyläkunnan valtuuttamina Matti Matinpoika Kuorikoski ja Erkki Matinpoika Kettu. Kaukoviisaat miehet olivat ottaneet mukaansa kuningattarelle lahjaksi Kuorikoskien nikkaroiman rukin. Lopulta kuningas suostui kaustislaisten anomukseen ja allekirjoitti 12. kesäkuuta 1776 suostumuksensa siihen, että kaustislaiset saivat rakentaa oman kirkon, jotta pääsisivät eroon pitkistä kirkkomatkoista ja saivat hankkia itselleen oman kappalaisen.
Syksyllä 1777 kappelinkankaalle valmistui kirkko, jonka rakensi Matti Matinpoika Kuorikoski. 1778 kirkon viereen valmistui kellotapuli. Kymmenisen vuotta Kaustisen kirkko ja kellotapuli saivat seistä alkuperäisessä hirsiseinäasussa. Vuonna 1787 ne laudoitettiin ja maalattiin punaisiksi. Perimätiedon mukaan kirkon kellot tilasivat samat miehet, jotka olivat hakeneet perustamislupaa Tukholmasta. Yhteen kelloon kaiverrettiin ”Parta-Ketun” kuvan peruna kourassa. Kellojen tilaus tapahtui tiettävästi 1776.
1800-luku
1700-luvun loppu sujui rauhallisesti. Seuraavaksi Kaustisen rauhaa järkytti Suomen sota, jota käytiin vuosina 1808–1809. Kokkolassa olevat venäläiset sotajoukot pelästyivät majuriOtto von Fieandtin kaappausta Perhossa ja perääntyivät Etelä-Pohjanmaalle. Osa joukoista vetäytyi Kokkolasta Kaustisen, Vetelin ja Perhon kautta KyyjärvenLintulahteen polttaen Tunkkarin sillan. Suomalaiset etenivät Himangalta Kokkolaan. Lintulahdessa kärsityn tappion vuoksi Fiendt vetäytyi ja saapui aluksi Tunkkarille sekä vähän myöhemmin Kaustiselle Lövbackaan ja lopulta Kokkolaan. Suomalaisten tiedustelupartio totesi vihollisen olevan Kaustisen kirkolla ja pian venäläiset piirittivät Lövbackassa olevaa suomalaisten komennuskuntaa. Pääosa siitä pääsi pakoon, mutta 45 miestä joutui vangiksi. Tämän jälkeen Kokkolan ylimaa oli uudelleen kokonaan venäläisten hallussa ja tällä kertaa lopullisesti. Suomi liitettiin Venäjään 1809 ja yhteys Ruotsiin katkesi.
Autonomian aika
Venäjän vallan aikana Kaustisen asukasluku alkoi kasvaa. 1800-luvun alussa Kaustisen asukasluku oli noin 1 340 asukasta. 1800-luvun puolenvälin aikoihin kylän asukasmäärä kasvoi 2 000:een. Kunnan asukasmäärä saavutti huippunsa 1890-luvulla, jolloin asukasmäärä saavutti 3 000 hengen rajan.
Kokkolan kolmen ja puolen vuosisadan ikäinen kirkkopitäjä hajosi, kun Kokkolassa 18. huhtikuuta 1860 pidetty pitäjänkokous asettui jaon kannalle. Tuomiokapituli suositti ja Suomen senaatti päätti 1. lokakuuta 1860, että perustetaan Vetelin kirkkoherrakunta, johon kuuluvat Vetelin, Kaustisen, Halsuan ja Perhon seurakunnat. Kaustinen itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1866.
Tervatalous
Terva oli 1600-luvun alusta ja aina 1800-luvun lopulle kaustislaisille talonpojan tärkein tulonlähde. 1800-luvun loppu oli Kaustisella terva-ajan kultakautta. 1800-luvun viimeisinä vuosina tervatynnyristä maksettiin 15 markkaa. Kaustislaisen talollisen tervatulot olivat vuodessa noin 15 000 markkaa. Tervanpoltto väheni 1900-luvulle tultaessa, mutta vielä 1900 Kaustinen oli Perhonjokilaakson suurin tervantuottaja. Sen talolliset tuottivat peräti 1 000 tynnyriä, kun veteliläiset tuottivat 500, perholaiset 300 ja halsualaiset 200 tynnyriä.
Suomen sisällissotaa ei Kaustisella pahemmin sodittu, vaikkakin Kaustisen miehet osallistuivat siihen muualla. Ensimmäinen sotatoimi oli Kokkolan valtaus, johon Perhonjokilaaksosta osallistui 60 kaustislaista. Muualla Suomessa käytyihin taisteluihin osallistui vapaaehtoisina helmikuussa 1918 ainakin 32 kaustislaista. Kaustislaiset osallistuivat Valkoisen armeijan sotatoimiin Virroilla ja taisteluihin Näsijärven kahta puolta. Tampere oli sisällissodan tärkein taistelupaikka. Tampereen valtaukseen osallistui yli nelisenkymmentä kaustislaista. Hauhon taistelu koitui murheen päiväksi Kaustisen miehille. Kolmisenkymmentä osallistui taisteluihin ja heistä kaatui viisi. Karjalassa kaustislaiset osallistuivat Raivolan, Kuokkalan, Ollilan, Terijoen ja Rajajoen taisteluihin. Viipurin valtauksessa oli ainakin kaksikymmentä kaustislaista.
Kaustisen asukasluku kasvoi hitaasti 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1940 asukkaita oli jo 4 633. Tämän jälkeen poismuutto alkoi vähentää kunnan väestöä ja vuonna 1970 asukkaita oli enää 3 550. 1970-luvulla väkiluku kääntyi jälleen nousuun. Vuonna 1985 kaustislaisia oli 4 262. Kunnan väkiluku on ollut laskussa 1990-luvun puolesta välistä alkaen. Vuonna 2015 kunnan asukasmäärä oli 4 304.
Kaustisen maisemia luonnehtivat vehmas Perhonjokilaakso, metsäisetkalliot, loivasti kumpuilevat kangasmaat ja laajat suot.
Kunnan keskiosan kallioperässä vallitsevina kivilajeina ovat pegmatiittigraniitti ja kiilleliuske, laitaosissa on yleisimmin gneissejä ja amfibolitteja. Gneissialueilla on magneettipitoistamustia liuskeita. Kallioperä on yleensä maaperän peitossa. Yleisin maalaji on moreeni, joka usein muodostaa drumliineita. Kuntaa halkoo kaakosta luoteeseen harjujakso, joka kulkee kaakossa Perhonjoen itälaitaa, mutta kääntyy Kaustisen kirkonkylän jälkeen pohjoisluoteeseen missä se kohoaa kauniina kapeana selänteenä. Maasto on alavaa, mutta kuitenkin mäkisempää kuin Keski-Pohjanmaalla yleensä. Jokilaaksojen reunoilla kohoaa loivakaartoisia kallioita. Kunnan korkein kohta on Lapinharju kunnan kaakkoisosassa.
Soita on runsaasti. Suot ovat pääasiassa karuja rämeitä, mutta myös karuja nevatyyppejä on paljon. Yksi kauneimmista rämeistä on IivanarämeJylhän eteläpuolella.
Kaustisen ainoa Natura-alue on Pilvineva, yksi maakunnan tärkeimmistä lintusoista.[7]
Kunnan ainoa suurehko vesiallas on Vissaveden tekojärvi. Kaustisella on kaikkiaan 32 järveä. Vissaveden jälkeen suurimmat niistä ovat Iso-Miesvesi ja Nuolinen.[8] Kuntaa halkovilla Perhonjoen ja Köyhäjoen jokilaaksoilla on sen sijaan merkittävä asema Kaustisen maisemakuvassa. Perhonjoki virtaa melko rauhallisena ja suoraviivaisena vehreässä laaksossaan. Ainoa suurehko joen laajentuma on luoteessa Salonkylän kohdalla. Perhonjoen sivujoki, Köyhäjoki, sen sijaan mutkittelee paikoin voimakkaasti. Köyhäjokeen laskee kirkonkylän pohjoispuolella koillisesta Näätinkioja.
Vuoden 2017 lopussa Kaustisella oli 4 309 asukasta, joista 2 819 asui taajamassa, 1 458 haja-asutusalueilla ja 32:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kaustisen taajama-aste on 65,9 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Kaustisen kirkonkylä.[11] Kaustisen kirkonkylän taajama ulottuu osittain myös Vetelin kunnan alueelle.
Talousalueena Kaustinen kuuluu Kaustisen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 31 231 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 65. suurin. Alueellinen BKT on Manner-Suomen kolmanneksi pienin.[13]
Kaustisilla oli vuonna 2022 yhteensä 1 553 työpaikkaa ja kunnassa asui 1 788 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 56,8 prosenttia. Kaustisen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 65,9 prosenttia, jalostuksen 21,2 prosenttia ja alkutuotannon 11,7 prosenttia.[12]
Kaustisen työpaikkaomavaraisuus on 86,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 80,4 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 8,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Kaustisilla on 134,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[12]
Yritykset
Kaustisen elinkeinorakenteessa yhdistyvät alkutuotanto ja teknologia. Kaustisen suurimpia yrityksiä ovat teline- ja erityistöitä tekevä PEPT, kone- ja prosessisuunnittelua tekevä Sasken Finland sekä Kaustisen Turkisrehu.[14] Kaustisen suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös rautakauppa Kaustisen kauppakeskus sekä viherrakentamista ja jätehuoltoa tekevä Kaustisen Monitoimi.[15]
Kaustinen on vahvaa maidontuotantoaluetta ja kunnassa toimii paikallinen Kaustisen Osuusmeijeri. Kunnassa on myös muunlaista perustuotantoa.
Pienimuotoiseen teollisuuteen kuuluvat muun muassa muoviala, mekaaninen puuala sekä sähkötekninen suunnittelu. Palvelukeskuksena Kaustinen palvelee myös naapurikuntia tai niiden osia. Kunta osallistuu erilaisiin elinkeinohankkeisiin kiinteistönomistajana ja osakkaana Kaustisen Kehitys Oy:n kautta.
Seuraavassa yksi (1) asiaa käsittävässä luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kaustisen kunnan nykyisellä alueella.[16]
Kaustisen seurakunta (yhdistetty Ullavan seurakunnan kanssa Kaustisen ja Ullavan seurakunnaksi 2006)
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus.[17]
Kansantaiteenkeskus on Kaustisella toimiva tapahtuma- ja kulttuurikeskus sekä konserttitalo. Julkisien ja yksityisten juhlien ja tilaisuuksien, monialaisten konserttien ja esitysten, sekä kokousten ja seminaarien järjestämisen lisäksi keskuksessa esitellään kansanomaista suomalaista ja muuta kulttuuria. Talo toimii kansainvälisenä esittely-, tiedotus-, koulutus-, tallennus- ja tutkimuskeskuksena.[22]
Vakituisia toimijoita ovat talon oman konsertti- ja tapahtumatuotannon lisäksi Kansanmusiikki-instituutti, Näppärit, Suomen Kansansoitinmuseo, Kaustinen Folk Music Festivalin järjestävä Pro Kaustinen, sekä kunnallinen elokuvateatteri Kino Kansantaiteenkeskus. Kaikenlaisissa tilaisuuksissa palvelee Kansantaiteenkeskuksen oma tilauskahvila/ravintola Fiuli.[23][24]
Pauanne kirkonkylän läheisyydessä rakennettiin aikanaan kansanparantajien kokoontumis- ja hoitopaikaksi. Paikan omistaa Aulis Junes.
Hallinto ja politiikka
Vuosina 1991–2023 Kaustisen kunnanjohtaja oli Arto Alpia. Maaliskuussa 2023 Alpian jäädessä eläkkeelle uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Minna Nikander.[30]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista 14 on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Artikel ini sebatang kara, artinya tidak ada artikel lain yang memiliki pranala balik ke halaman ini.Bantulah menambah pranala ke artikel ini dari artikel yang berhubungan atau coba peralatan pencari pranala.Tag ini diberikan pada November 2022. Hinako SakuraiSakurai pada 2019Nama asal桜井 日奈子Lahir2 April 1997 (umur 26)Okayama Prefecture, JapanKebangsaan JepangNama lainOkayama no Kiseki (岡山の奇跡code: ja is deprecated )[1]PekerjaanModelaktrisTahun...
TunisiaJulukanنسور قرطاجAigles de Carthage(Eagles of Carthage)AsosiasiTunisian Volleyball Federation (FTVB)KonfederasiCAVB (Afrika)Pelatih Antonio GiacobbePeringkat FIVB18 (as of 15 September 2023)Kostum Kandang Tandang Ketiga OlimpiadePenampilan7 (Pertama kali pada 1972)Hasil terbaik9th (1984)Kejuaraan DuniaPenampilan11 (Pertama kali pada 1962)Hasil terbaik15th (2006)Piala DuniaPenampilan9 (Pertama kali pada 1969)Hasil terbaikke-8 (1981, 1991)Kejuaraan AfricaPenampilan22 (Pertama ka...
Les aventures de Robinson CrusoëA frame from the filmSutradara Georges Méliès ProduserDitulis oleh Georges Méliès BerdasarkanRobinson Crusoeoleh Daniel DefoePemeranGeorges MélièsPerusahaanproduksiStar Film CompanyTanggal rilis1902Durasi280 meter/910 feet[1](approx. 20 minutes)[2]Negara Prancis BahasaFilm bisu Robinson Crusoe (Prancis: Les aventures de Robinson Crusoë) adalah sebuah film bisu Prancis tahun 1902 garapan Georges Méliès, berdasarkan pada buku berjudu...
Cet article est une ébauche concernant une commune du Puy-de-Dôme. Vous pouvez partager vos connaissances en l’améliorant (comment ?). Le bandeau {{ébauche}} peut être enlevé et l’article évalué comme étant au stade « Bon début » quand il comporte assez de renseignements encyclopédiques concernant la commune. Si vous avez un doute, l’atelier de lecture du projet Communes de France est à votre disposition pour vous aider. Consultez également la page d’aide...
Marine conservation area in the Langebaan lagoon in the Western Cape province of South Africa Langebaan Lagoon Marine Protected AreaIUCN category IV (habitat/species management area)Langebaan Lagoon MPA locationLocationLangebaan Lagoon, Western Cape province, South AfricaNearest cityLangebaanCoordinates33°08′S 18°03′E / 33.133°S 18.050°E / -33.133; 18.050Area280 km2Established1985Governing bodySANParksLangebaan Lagoon Marine Protected Area (South...
Червона водаRed Water Жанр жахи, екшнРежисер Чарлз Роберт Карнер У головних ролях Лу Даймонд Філліпс Крісті Свонсон Куліо Роб Болтін Гарт Коллінз Гідеон Емері Оператор Michael GoidКомпозитор Louis FebredДистриб'ютор Sony Pictures Television і NetflixТривалість 01:28:30Мова англійськаКраїна СШАРік...
У Вікіпедії є статті про інші населені пункти з такою назвою: Мищенки. село Мищенки Країна Україна Область Полтавська область Район Лубенський район Громада Хорольська міська громада Облікова картка картка Основні дані Населення 34 Поштовий індекс 37830 Телефонний ...
Leeboy100 (talk) 18:55, 18 December 2011 (UTC)Reply[reply] Welcome! Status: Around Hello, Leeboy100, and welcome to Wikipedia! Thank you for your contributions. I hope you like the place and decide to stay. Unfortunately, one or more of the pages you created, such as Cartoon network 2003, may not conform to some of Wikipedia's guidelines, and may soon be deleted. There's a page about creating articles you may want to read called Your first article. If you are stuck, and looking for help, plea...
American professional soccer club in New York This article is about the new team formed in 2010. For the team that played in the original NASL, see New York Cosmos (1970–1985). Soccer clubNew York CosmosFull nameNew York Cosmos Football ClubFoundedAugust 1, 2010; 13 years ago (2010-08-01)[1]StadiumMitchel Athletic ComplexCapacity10,102[2]Coordinates40°43′26.40″N 73°35′50″W / 40.7240000°N 73.59722°W / 40.7240000; -73.59722...
Calendar used within a country for civil, official, or administrative purposes The inscription over the Bevis Marks Synagogue, City of London, gives the year 5461 in Anno Mundi and 1701 in civil calendar dating. The civil calendar is the calendar, or possibly one of several calendars, used within a country for civil, official, or administrative purposes.[1] The civil calendar is almost always used for general purposes by people and private organizations. The most widespread civil cale...
RatahanKecamatanPeta lokasi Kecamatan RatahanNegara IndonesiaProvinsiSulawesi UtaraKabupatenMinahasa TenggaraPemerintahan • CamatArce Kalalo[1]Populasi (2021)[2] • Total13.910 jiwa • Kepadatan192/km2 (500/sq mi)Kode Kemendagri71.07.01 Kode BPS7109040 Luas72,30 km²Desa/kelurahan2 desa 9 kelurahan Ratahan adalah sebuah kecamatan yang berada di Kabupaten Minahasa Tenggara, provinsi Sulawesi Utara, Indonesia. Kecamatan Ratahan ju...
This article is about the Irish radio show. For the list of The Essential album compilations by Sony Music, see Legacy Recordings. For others, see The Essential. The Essential SeriesGenreDiscographyRunning timeSundays 19:00 - 20:00Country of origin IrelandLanguage(s)EnglishHome stationToday FMRecording studioMarconi House, Digges Lane, Dublin 2Original releasepresentAudio formatFM and Digital radioWebsiteOfficial site The Essential Series is a weekly radio show broadcast on Irish radio s...
American geologist and botanist William Tufts Brigham William Tufts Brigham (1841–1926) was an American geologist, botanist, ethnologist and the first director of the Bernice P. Bishop Museum in Honolulu.[1] Biography William Tufts Brigham was born on May 24, 1841. After finishing the Boston Latin School he attended the Harvard University and graduated with the degree Master of Arts in 1862. In 1864 he studied Botany and from 1864 and 1865 he accompanied botanist Horace Mann Jr....
Fresco by Domenico Ghirlandaio in the Sistine Chapel This article includes a list of general references, but it lacks sufficient corresponding inline citations. Please help to improve this article by introducing more precise citations. (March 2019) (Learn how and when to remove this template message) Vocation of the ApostlesArtistDomenico Ghirlandaio and workshopYear1481–1482TypeFrescoDimensions349 cm × 570 cm (137 in × 220 in)LocationSistine...
Cadmium acetate Names IUPAC name Cadmium acetate Other names Cadmium diacetate Identifiers CAS Number 543-90-8 Y5743-04-4 (dihydrate) Y 3D model (JSmol) ionic form: Interactive imagecoordination form: Interactive image ChemSpider 10521 Y ECHA InfoCard 100.008.049 EC Number 208-853-2 PubChem CID 10986 RTECS number AF7505000 UNII 95KC50Z1L0 YSA10IX931V (dihydrate) Y UN number 2570 CompTox Dashboard (EPA) DTXSID1020225 InChI InChI=1S/2C2H4O2.Cd/c2*1-2...
2001 book Russian Fascism: Traditions, Tendencies, Movements AuthorStephen D. ShenfieldLanguageEnglishPublisherM. E. Sharpe, RoutledgePublication date2000Media typePrint (hardcover, paperback), e-bookPages324 pagesISBN0-76560635-6OCLC44669697 Russian Fascism: Traditions, Tendencies, Movements is a 2001 book by Stephen D. Shenfield.[1][2] Synopsis Russian Fascism is an analysis of fascism, its manifestations in Russian political and cultural history, and fascist tendencies...
Medical conditionThyroid adenomaThyroid adenomaSpecialtyOncology, endocrinology A thyroid adenoma is a benign tumor of the thyroid gland, that may be inactive or active (functioning autonomously) as a toxic adenoma. Signs and symptoms A thyroid adenoma may be clinically silent (cold adenoma), or it may be a functional tumor, producing excessive thyroid hormone (warm or hot adenoma). In this case, it may result in symptomatic hyperthyroidism, and may be referred to as a toxic thyroid adenoma. ...
Текумсе Война Текумсе или Восстание Текумсе — вооружённый конфликт между США и Конфедерацией Текумсе, происходивший на Старом Северо-Западе США с 1811 года по 1812 год. Содержание 1 Образование индейского союза 2 Договоры Гаррисона 3 Сражение при Типпекану 4 Окончание вой...
