Minnesota on 32. Yhdysvaltoihin liittynyt osavaltio. Pohjoisessa keskilännessä sijaitsevan North Star Staten rajanaapureita ovat Kanada pohjoisessa sekä Pohjois-Dakotan, Etelä-Dakotan, Iowan ja Wisconsinin osavaltiot. Osavaltion väkiluku vuonna 2014 oli noin 5,5 miljoonaa. Suurimmat kaupungit ovat Minneapolis, pääkaupunki Saint Paul, Duluth ja Saint Cloud. Osavaltio on tunnettu yli 15 000 järvestään ja kansallisesti kylmistä talviolosuhteistaan. Nimi Minnesota tulee dakotaintiaanien kielen sanoista mni sota, jotka tarkoittavat ”usvaista vettä” ja ovat heimon Minnesotajoesta käyttämä nimitys.[3]
Minnesotan maisemaa on muokannut jääkausi. Noin puolet on kumpuilevaa, hedelmällistä vijelysmaata. Osavaltion pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia, siellä on kivisiä harjuja ja syviä järviä.[4]
Minnesotan suuret joet ovat Minnesota, Mississippi, Rainy River, Red River ja St. Croix.[4] Kaikkiaan osavaltiossa on tuhansia puroja ja jokia, joista osa yhtyy Red Riveriin ja Rainy Riveriin ja laskee Hudsoninlahdelle, osa virtaa itään Suurten järvien kautta Atlanttiin ja osa Mississippin kautta Meksikonlahdelle. Joet ja noin 12 000 järveä peittävät yhteensä 13 000 neliökilometriä, ja sisävesimaisemat ovat tyypillistä Minnesotan maisemaa. Siellä on myös metsämaita ja preeriaa.[5]
Minnesotan yleisin lintu on punaolkaturpiaali. Kansallislintu on amerikanjääkuikka. Suuria nisäkkäitä kuten hirviä ja mustakarhuja tavataan lähinnä osavaltion pohjoisosassa. Valkosilmäkuha on kansalliskala ja urheilukalastajien suosima saalis.[5]
Vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila Duluthissa on noin 25 astetta. Keskimääräinen alin on pakkasen puolella marraskuusta maaliskuuhun, kylmimmillään tammikuussa −16,9 astetta.[6]
Alueella asuivat alun perin metsästystä ja keräilyä harjoittaneet ojibwe- ja dakota-heimot.
Uudisasutus ja osavaltio
Alue luovutettiin Yhdysvalloille Pariisin toisessa sopimuksessa 1783, mutta silti rajaselkkaukset Brittiläisen Pohjois-Amerikan kanssa (nykyinen Kanada) olivat tavallisia. Alue kuului sekä Illinoisin, Michiganin että Wisconsinin territorioihin, kunnes vuonna 1849 – Iowan osavaltion liityttyä Yhdysvaltoihin – muodostui oma Minnesotan territorio. Siihen kuului suuri osa sekä Pohjois-Dakotan että Etelä-Dakotan osavaltioista. Minnesota liittyi Yhdysvaltoihin 32. osavaltiona 11. toukokuuta 1858, ja territorion jäljelle jääneestä maa-alasta muodostui Dakotan territorio.
Teollistuminen
Laivoja Duluth, Missabe and Iron Range Railway -yhtiön malminlastauslaitureilla noin 1900–1915.
Minnesotaan rakennettiin Yhdysvaltojen ensimmäinen vesivoimala Saint Anthonyn putoukselle vuonna 1882.[7] Rautakaivosteollisuus alkoi Minnesotan pohjoisosassa, kun Soudanin kaivos avattiin vuonna 1884. Rautaa löytyi muualtakin. Louhoksilta rakennettiin rautateitä (esimerkiksi Duluth, Missabe and Iron Range Railway) Yläjärven rannalla sijaitseviin Two Harborsiin ja Duluthiin, jotta rautamalmi saataisiin rahdatuksi jalostamoille. Noiden kaupunkien suurilla malminlastauslaitureilla rautamalmi lastattiin laivoihin kuljetettavaksi itään Suurten järvien poikki. Kaivosteollisuus edisti Duluthin kehitystä pikkukaupungista menestyväksi suurkaupungiksi.[8]
Teollistumisen seurauksena väestö alkoi keskittyä enemmän kaupunkialueille. Vuoteen 1900 tultaessa Twin Citiesistä oli tulossa kaupankäynnin keskus, mitä vauhditti Minneapolis Grain Exchange -yhtiö ja Federal Reserve Bank -pankin perustaminen. Vaurastuneet teollisuusmiehet tukivat taiteita, ja Minnesotan orkesteri perustettiin vuonna 1903.[9]
Suuri lama ja toinen maailmansota
Suurella lamalla oli useita vaikutuksia Minnesotaan. Iron Rangen louhosalueella työttömyys nousi seitsemäänkymmeneen prosenttiin.[10] Tilannetta pahensi se, että samaan aikaan Suuria tasankoja vaivasi kuivuus vuodesta 1931 vuoteen 1936.[11]
Toiseen maailmansotaan liittyvä varustelu paransi työllisyyttä ja sai aikaan jopa työvoimapulaa. Honeywell-yhtiö rakensi lentokoneiden hallintalaitteita ja periskooppitähtäimiä sukellusveneisiin ja kehitti myös automaattisen sytyttimen ilmatorjunta-ammuksiin.
Toisen maailmansodan jälkeen
Esikaupunkien kehitys kiihtyi sodan jälkeen, koska uusia asuntoja tarvittiin.
Minnesotan lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 57 jäsentä, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 134 jäsentä. Edustajainkokouksen jäsenet valitaan neljän vuoden välein.[12]
Ylintä toimeenpanovaltaa käyttää kuvernööri. Vuodesta 2019 kuvernöörinä on ollut demokraattisen puolueen Tim Walz.[13]
Minnesota luopui kuolemanrangaistuksesta vuonna 1911. Sen ottamista uudelleen käyttöön on ehdotettu useita kertoja, yleensä jonkun paljon julkisuutta saaneen henkirikosjutun yhteydessä.[15]
Talous
Minnesotalainen neljännesdollari
Minnesotan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 270 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 17. sijalla.[16]
Suuri osa osavaltion tuotannosta tulee yhä maataloudesta, ja Minnesota onkin Yhdysvaltain johtava maissin, soijapapujen ja sokerijuurikkaiden tuottaja. Myös rautamalmin louhinta ja metsäteollisuus ovat tärkeitä, vaikkakin hiipuvia, teollisuudenaloja.
Noin kolme neljäsosaa työpaikoista on palvelualalla. Bloomingtonin kaupungissa sijaitsee Yhdysvaltain suurin ja maailman toiseksi suurin ostoskeskus, Mall of America.[5]Rochesterin kaupungissa taas sijaitsee kansallisesti kuuluisa Mayo Clinic, joka tuottaa terveyspalveluja myös Floridassa ja Arizonassa.
Osavaltion kymmenen suurimman työllistäjän joukossa on seitsemän sairaalaa tai muuta terveydenhoitoalan laitosta. Ykköstilaa pitää kuitenkin Minnesotan yliopisto, seitsemäntenä on West Thomson Reuters -asianajotoimisto ja kahdeksantena sijoitusneuvontaa antava Ameriprise Financial.[17]
Vuonna 1988 intiaaneille annettii lupa järjestää uhkapelejä reservaattien työllisyyden parantamiseksi. Nykyisin pelit ovat tärkeä tulonlähde osavaltiolle.[5]
Minnesotassa yksityishenkilöiden tuloverotus on porrastettu neljään luokkaan, vuonna 2013 korkein veroprosentti oli 9,85 %. Veroaste vuonna 2010 oli 10,79 % eli liittovaltion keskiarvon (9,9%) yläpuolella.[18]
Minnesotan kulttuurielämä heijastelee osavaltion asukkaiden monipuolista etnistä taustaa. Osavaltiossa järjestetään useita pow-wow -tapahtumia vuosittain, saksalaiset järjestävät festivaalin ja tšekkiläistaustaiset sadonkorjuujuhlat. Skotlantilaisia juuria muistetaan Ylämaan kisoissa Farmingtonissa.[5]
