Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi suunnittelivat yhdistymistä 1. tammikuuta 2022 alkaen Suomenselän kunnaksi[7][8]. Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi hyväksyivät liitosesityksen, mutta Kannonkoski ei. Kannonkosken jäätyä pois suunnitellusta yhdistymisestä myös Kivijärvi jättäytyi pois. Jäljelle jääneiden Karstulan ja Kyyjärven liitoshanke kariutui 17. toukokuuta 2021 pidetyssä Kyyjärven kunnanvaltuuston kokouksessa[9] eikä valtiovarainministeriökään esitä pakkoliitosta.[10]
Kivijärvi sijaitsee karulla ja kivisellä Suomenselän alueella.[11]
Kunnan pinta-alasta viidennes on vesistöjä. Järviä on kaikkiaan 89, ja niistä suurimmat ovat Kivijärvi, Heitjärvi ja Heikinjärvi.[12]
Salamajärven kansallispuisto sijaitsee osittain Kivijärven kunnan alueella ja on merkittävä matkailukohde eränkävijöille ja kalastajille. Kansallispuistoon rajoittuva Salamanperän luonnonpuisto on kokonaan Kivijärven kunnan alueella. Muita Natura-kohteita ovat Heinäsuon alue, Kivijärvi ja Silppolanraivio - Aittosuonlehto.[13]
Nykyinen Kivijärvi kuului ensin Rautalammin ja sitten Viitasaaren pitäjään. Kivijärvestä muodostettiin itsenäinen seurakunta vuonna 1858, ja Kivijärven kunta vuonna 1868.[11]
Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin ensimmäinen rukoushuone 1650-luvulla. Sen lähelle nousi ristikirkko vuonna 1778. Nykyinen eli kolmas kirkko valmistui vuonna 1874.[15]
Vuodesta 1989 kunnassa on järjestetty Kivijärvi Soi -niminen musiikkitapahtuma, johon kuuluu kursseja ja konsertteja. Alkuvuosina tapahtuma toteutettiin yhdessä Jyväskylän konservatorion kanssa, ja myös naapurikuntien kanssa on tehty yhteistyötä.[16]
Vuonna 2015 kunta vuokrasi tyhjiä asuntoja ja palvelulaitoksia Suomen Punaiselle Ristille vastaanottokeskusta varten.[17]
Hallinto
Kivijärven kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Pekka Helppikangas.[18]
Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Kivijärvellä, kuten muillakin Keski-Suomen alueen pienillä kunnilla on talousvaikeuksia. Ne tekevät yhteistyötä monilla aloilla, mutta kuntaliitoksistakin keskustellaan.[19] Vuoden 2015 valtionosuusuudistus heilautti kunnan taloutta rajusti.[20]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 256 työpaikkaa. Niistä 21 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 prosenttia palveluissa ja 10 prosenttia jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kivijärven Rakennuspalvelu ja Penttilän ja Länttä-Tenholan yhteismetsät.[22]
Väestönkehitys
Kivijärven väestö on vähentynyt ja ikääntynyt. 2010-luvun puolessavälissä Kivijärvellä oli Suomen huonoin huoltosuhde: yhtä työssäkäyvää kohti kunnassa on 2,47 ei-työssäkäyvää henkilöä.[23]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuoden 2017 lopussa Kivijärvellä oli 1 132 asukasta, joista 598 asui taajamassa, 517 haja-asutusalueilla ja 17:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kivijärven taajama-aste on 53,6 %.[25] Kunnassa on vain yksi taajama, Kivijärven kirkonkylä.[26]
Palvelut
Yhtenäiskouluna toimiva Tainionmäen koulu on nykyään Kivijärven ainoa peruskoulu (luokka-asteet 0-9).[27] Neljän miljoonan euron kouluremontti tehtiin velaksi mikä aiheutti kunnalle talouspaineita.[20]Kivijärven kirjasto palvelee yhtenäiskouln vieressä.
[28]
Viimeiset kyläkoulut, Heinolahti ja Hoikanperä, lakkautettiin 1990-luvun lopussa.[29]
Sosiaali- ja terveyspalveluita ovat hoitaneet jo vuodesta 2009 sote-kuntayhtymä ja Saarikka-liikelaitos. Lääkärin vastaanotto Kivijärven terveysasemalla on vain joinain päivinä viikossa, mutta esimerkiksi kesäaikana vastaanottoa tarjotaan 60 km:n päässä Saarijärven tai Karstulan terveysasemilla.[30][31][32]
↑Tiikkaja, Samuli: Talvi-Erkki oli kuin Suomen oma Robin Hood, joka väärensi rahaa ja antoi sitä köyhille. Helsingin Sanomat, 21.5.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
