Anne Inkeri Kalmari (o.s. Leinonkoski, s. 20. huhtikuuta 1968 Kivijärvi) on suomalainen poliitikko ja keskustan kansanedustaja vuodesta 2007 alkaen.[1]
Koulutus ja työura
Kalmari valmistui ylioppilaaksi Saarijärven lukiosta vuonna 1987 ja maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi (agronomiksi) Helsingin yliopistosta vuonna 1991.[1] Hän suoritti harjoittelujaksonsa Ranskassa ja teki päättötyönsä Englannissa.[2] Kalmari on ollut maatalousyrittäjä vuodesta 1991 alkaen.[1] Maatila on maidontuotanto- ja metsätila, joka vaihtoi 2010-luvulla lypsylehmistä ylämaankarjaan. [3]
Kalmari on tehnyt opettajan töitä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksessa, Kivijärven kunnassa ja Saarijärven kaupungissa. Hän on ollut myös maaseutuelinkeinoviranomaisen sijaisena Kivijärvellä.[2]
Poliittinen toiminta
Kalmarilla on ollut useita luottamustoimia Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittossa (MTK). Hän on toiminut muun muassa Maaseutunuorten puheenjohtajana 1995 ja MTK:n valtuuskunnan jäsenenä 1999.[1] Kalmari on ollut Kivijärven kunnanvaltuutettu vuodesta 1996, valtuuston puheenjohtaja 2005–2007 ja 2009–2010 sekä varapuheenjohtaja vuodesta 2011.[1] Kalmari on ollut Karstulan Evankelisen Opiston johtokunnassa 2010–2015 ja 4H-liiton valtuuskunnan jäsen vuodesta 2010. Vuosina 2008–2015 hän oli Kalatalouden Keskusliiton varapuheenjohtaja.[2]
Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kalmari valittiin keskustan kansanedustajaksi Keski-Suomen vaalipiiristä 8 266 äänellä.[4] Hän on toiminut maa-ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2007 ja puheenjohtajana toukokuusta 2017. Ensimmäisellä kaudellaan hän oli myös talousvaliokunnan jäsen (2007–2009).[1] Kalmari äänesti ydinvoimalupien myöntämistä vastaan vuonna 2010.[5] Kalmari valittiin eduskuntavaaleissa 2011 toiselle kaudelle 9 288 äänellä.[6] Hän toimi keskustan eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajana 2011–2015. Hän oli kaudella myös Kansaneläkelaitoksen valtuutettu.[1] Hän veti harvaan asutun maaseudun parlamentaarista työryhmää vuosina 2017–2019 Ryhmä esitti viisi eri toimenpidekokonaisuutta harvaan asuttujen alueiden mahdollisuuksien parantamiseksi ja ne kirjautuivat suurelta osin Rinteen hallituksen ohjelmaan.[7] 2015–2019 hän toimi Euroopan neuvoston jäsenenä. Vuodesta 2019 hän on jatkanut maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana, toimii suuren valiokunnan jäsenenä ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston ja kunta- ja terveysjaoston jäsenenä. Samoin hän on kaudella Eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen ja Parlamenttienvälisen liiton IPU:n Suomen ryhmän johtokunnan (jäsen).[1]
Kalmari valittiin myös vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.[8]
Yksityiselämä
Kalmari on naimisissa maanviljelijä, metsänhoitaja Riku Kalmarin kanssa ja heillä on kaksi aikuista lasta. [1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Suomen Keskustan kansanedustajat
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(51) | |
|---|
| 1Susanna Haapoja kuoli 30. toukokuuta 2009, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Lasse Hautala.
2Matti Vanhanen luopui kansanedustajuudesta ja siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi 2010. Hänen tilalleen eduskuntaan nousi Seppo Särkiniemi.
2Markku Uusipaavalniemi erosi keskustan eduskuntaryhmästä 2010 ja liittyi perussuomalaisiin. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(35) | |
|---|
| 1Mari Kiviniemi valittiin OECD:n apulaispääsihteeriksi heinäkuussa 2014, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Terhi Peltokorpi.
2Laila Koskela erosi perussuomalaisista marraskuussa 2014 ja liittyi keskustan eduskuntaryhmään. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(49) | |
|---|
| 1 Paavo Väyrynen päätti jatkaa Euroopan parlamentissa, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Mikko Kärnä. Väyrynen palasi eduskuntaan 2018, mutta ei liittynyt keskustan eduskuntaryhmään.
2 Olli Rehn siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Paula Lehtomäki. Lehtomäki päätti kuitenkin jatkaa valtiosihteerinä, jolloin hänen tilalleen nousi Pekka Puska.
3 Elsi Katainen siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eero Reijonen.
4 Mirja Vehkaperä siirtyi Euroopan parlamenttiin, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Eija Nivala. Nivala kuitenkin valittiin Ylivieskan kirkkoherraksi, jolloin hänen tilalleen nousi Hanna-Leena Mattila. |
|
|
|---|
| Eduskuntaryhmä
(31) | |
|---|
| 1 Antti Rantakangas kuoli 22. marraskuuta 2019, hänen tilalleen eduskuntaan nousi Tuomas Kettunen. |
|
