Pihtipudas |
![]() |
![](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8e/Pihtipudas_sijainti_Suomi.svg/140px-Pihtipudas_sijainti_Suomi.svg.png) |
vaakuna
|
sijainti
|
Sijainti |
63°22′N, 025°34.5′E |
Maakunta |
Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta |
Saarijärven–Viitasaaren seutukunta |
Kuntanumero |
601 |
Hallinnollinen keskus |
Pihtiputaan kirkonkylä |
Perustettu |
– |
Kokonaispinta-ala |
1 247,50 km² 91:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa |
1 074,92 km² |
– sisävesi |
172,58 km² |
Väkiluku |
3 739 197:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys |
3,48 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma |
2020 [3] |
– 0–14-v. |
14,3 % |
– 15–64-v. |
53,1 % |
– yli 64-v. |
32,6 % |
Äidinkieli |
2023 [4] |
– suomenkielisiä |
98,5 % |
– muut |
1,5 % |
Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja |
Ari Kinnunen |
Hallituksen puheenjohtaja |
Tuomo Jääskeläinen[6] |
Kunnanvaltuusto |
23 paikkaa |
– puheenjohtaja |
Ari Saastamoinen[7] |
2021–2025[8] • Muut • Kesk. • SDP • PS |
9 8 4 2 |
pihtipudas.fi |
Infobox OKNimi-testi OK |
Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 3 739 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,50 km², josta 172,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,5 asukasta/km². Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös liikennepaikka Suolahden ja Haapajärven välisellä rautatieosuudella. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari. Pihtiputaalla on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[9].
Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[10]
Historia
Pihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[11]
Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[12]
Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[11]
Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Erityisesti siirtoväen asuttamia kyliä olivat Muurasjärvi ja Kärväskylä.[11]
Vuonna 1969 pihtiputaalainen Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Tapaukseen perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia.[13]
Maantiede
Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa. Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412, Jyväskylään 136 ja Ouluun 201 kilometriä.
Merkittävimpiä järviä ovat Kolima, Alvajärvi, Muurasjärvi ja Saanijärvi.
Pihtiputaan Natura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas ja Kolima.[14]
Kyliä
Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönnynkylä, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Pihtiputaalla oli 4 127 asukasta, joista 1 966 asui taajamissa, 2 128 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pihtiputaan taajama-aste on 48,0 %.[15] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu kokonaisuudessaan kunnan keskustaajamaan Pihtiputaan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 966 asukasta.[16]
Hallinto
Pihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Ari Kinnunen.[17]
Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista yhdeksän on Pihtiputaan Parhaaksi -yhteislistan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Saastamoinen.[7] Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tuomo Jääskeläinen.[6]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 388 työpaikkaa. Niistä 20 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[19]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Pihtiputaan väestönkehitys 1980–2020 |
Vuosi |
|
| Asukkaita |
|
1980 |
|
6 091 |
1985 |
|
5 945 |
1990 |
|
5 680 |
1995 |
|
5 550 |
2000 |
|
5 225 |
2005 |
|
4 917 |
2010 |
|
4 563 |
2015 |
|
4 221 |
2020 |
|
4 032 |
Lähde: Tilastokeskus.[20] |
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pihtiputaalla on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Pihtiputaan seurakunta.[21]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pihtiputaalla toimii Pihtiputaan helluntaiseurakunta.[22]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pihtiputaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[23]
Julkisia palveluja
Pihtiputaalla on kaksi peruskoulua: Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1–9, Muurasjärven koulussa luokat 1–6. Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto-, keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[24][25][26]
Keski-Suomen hyvinvointialue ylläpitää Pihtiputaan terveysasemaa[27] ja paloasemaa.[28]
Urheilua ja kulttuuria
Pihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja naisten lentopallon SM-liigajoukkue LiigaPlokista sekä Pihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988.
Pihtiputaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla makuvelli ja porkkana-puolukkakiisseli.[29]
Tunnettuja pihtiputaalaisia
lähde?
- Erkki Ihalainen, harmonikkataiteilija
- Lauri Ihalainen, työvoimaministeri, SAK:n puheenjohtaja
- Artturi Jämsén, maalaisliiton kansanedustaja ja sisäministeri sekä Keski-Suomen läänin maaherra
- Seppo Kahilainen, viihteen ja suomirockin vaikuttaja, Saapasjalkarockin promoottori
- Esko Kananen, kuvanveistäjä
- Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä
- Juhani Mustamo, energianeuvos
- Ernest Paananen, amerikansuomalainen laulaja, viulisti ja sanoittaja
- Pete Parkkonen, laulaja
- Tauno Pasanen, poliisisurmaaja
- Lauri ”Tahko” Pihkala, urheiluvalistaja
- Santtu Raitala, raviohjastaja
- Ratsia-yhtye
- Paula Vesala, laulaja
Kuvia
-
Pihtiputaan kirkon kellotapuli, taustalla kirkko.
-
Katunäkymä Pihtiputaan kirkolle päin.
-
Pihtiputaan sankarihautausmaa.
-
Pihtiputaan kirkon sisätiloja.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
|
---|
| Nykyiset kunnat | |
---|
| Entiset kunnat | |
---|
|
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Maantieteelliset | |
---|
| Henkilöt | |
---|
|