Uuraisilla on kolme Natura-kohdetta: keidassuot Oksalan Isosuo ja Miehinkäisensuo, puronvarsisuota edustava Lotakonsuo ja Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki, johon kuuluu Äänekosken ja Uuraisten rajalla sijaitseva Kylmäpuron lähteikkö.[8]
1500- ja 1600-lukujen vaihteessa Uuraisten alue oli hämäläisten erämaata. Ensimmäinen uudisasukas Uuraisten alueella oli vuonna 1548 saapunut Paavo Minkkinen, jonka suku oli luultavasti Pellosniemeltä lähtöisin. Hän perusti Salmelan tilan Heinäjoensuun erämaalle, joka oli kuulunut KulsialanLaitikkalan kylälle. Nykyään Laitikkala on osa Pälkänettä.[10] Uuraisten alueen ensimmäiset maakirjakylät olivat vuonna 1561 mainitut Kuukkajärvi ja Akonjärvi. Akonjärvi kuitenkin liitettiin Kuukkajärven kylään jo vuonna 1586.[11]
Uurainen esiintyy vanhoissa asiakirjoissa 1800-luvun puoliväliin asti nimellä Kuukkajärvi ja joskus myös Minkkilänä. Se muodostui Saarijärvestä erotetuksi rukoushuonekunnaksi vuonna 1801, ja siihen liitettiin myös osia silloisesta Laukaasta. Seurakunnan kappeli valmistui 1856, ja se itsenäistyi omaksi seurakunnaksi 1886. Tällöin kunnassa oli 1 058 asukasta. Vuonna 1900 väkiluku oli 3 153.[12] Nykyinen Uuraisten kirkko on rakennettu vuonna 1904 entisen paikalle. Siihen liittyvä tapuli on rakennettu 1882 lääninarkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan.[13]
Vuonna 1976 Uuraisten kunnanjohtajaksi valittu Sirpa Rautio oli Suomen ensimmäinen naispuolinen kunnanjohtaja.[14][15]
Uuraisten kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2011 Juha Valkama.[17] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikoista kahdeksan on keskustan hallussa, perussuomalaisilla viisi, sosiaalidemokraateilla neljä, kristillisdemokraateilla kaksi sekä vasemmistoliitolla ja kokoomuksella kummallakin yksi.[6]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 804 työpaikkaa. Niistä 12 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 68 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli neljä kertaa niin suuri kuin koko maassa (3 %).[18]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kuljetusliike Ville Silvasti, Rakennusliike Well-Done ja Metallisorvaamo Pitkänen.[19] Suurimpia työllistäjiä ovat betonielementtejä valmistava Parma Oy, puuntyöstöteriä mekaaniselle puuteollisuudelle valmistava Leitz KES Metalli Oy sekä metallilaitteita ja -rakenteita valmistava Jake-Man Oy.[20]
Väestönkehitys
Vuonna 2016 Uurainen arvioitiin Keski-Suomen ”muuttovetovoimaisimmaksi kunnaksi”.[21]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Vuoden 2016 lopussa Uuraisilla oli 3 747 asukasta, joista 1 568 asui taajamissa, 2 161 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uuraisten taajama-aste on 42,0 %.[23] Uuraisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[24]
