Suonenjoki on tunnettu mansikkatiloistaan, ja mansikanlehti esiintyy myös kaupungin vaakunassa. Suonenjoki on Sisä-Savon seutukunnan ainoa kaupunki ja asukasluvultaan suurin kunta. Suonenjoki sai kuntaoikeudet vuonna 1865. Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuonna 1967 ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1977, kun kunnallislaki muuttui ja kauppalajärjestelmä lakkautettiin.
Suonenjoen ohitse kulkeva valtatie 9 tarjoaa hyvät tieyhteydet Kuopioon ja Jyväskylään. Kaupungista on lisäksi hyvät rautatieyhteydet ja useita junia kulkee kaupungin lävitse päivittäin. Tammikuussa 2006 VR aloitti Pendolino-yhteydet Helsinkiin ja Kuopioon. Suonenjoen matkakeskus sijaitsee linja-autoasemalla ja sieltä lähtee linja-autoja Jyväskylään, Kuopioon, Rautalammille, Karttulaan ja Mikkeliin.
Vuoden 2017 lopussa Suonenjoella oli 7 266 asukasta, joista 5 200 asui taajamassa, 1 982 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Suonenjoen taajama-aste on 72,4 %.[7] Kunnassa on vain yksi taajama, Suonenjoen keskustaajama.[8]Iisvesi muodosti aiemmin oman taajamansa, mutta se on sittemmin kasvanut yhteen Suonenjoen keskustaajaman kanssa.
Suonenjoen alueelta Koskeloveden Saunaniemestä on löytynyt asutukseen viittaavia kampakeraamisia löytöjä, jotka on ajoitettu noin ajalle 2500–2000 eaa. Alueella liikkui tuolloin kuitenkin lähinnä pohjoiseen vaeltavia lappilaisia.[10]
Pähkinäsaaren rauhan rajan muistomerkki (1969) Suonenjoki-joen Kruunusillan vierellä.
Suonenjoen arvellaan toimineen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajamerkkinä. Alueelle alkoi 1500- ja 1600-luvuilla muuttaa pikkuhiljaa enemmän väestöä, ja 1700-luvulla Suonenjoelle perustettiin ensin rukoushuonekunta, sitten kappeliseurakunta. Vuonna 1811 kappeliseurakunta liittyi Rautalammin kirkkopitäjään, minkä seurauksena hallinto keskittyi Kuopioon aikaisemman Pieksämäen sijasta. Nykyisellä taajama-alueella Suonenjoen ylittävät sillat rakennettiin jo varhain, Kruununsilta oli olemassa jo 1780 ja joen alkupäässä sijaitsevan Siioninsillan paikalla oli silta 1830-luvulla.[10]
Suonenjoen saadessa kuntaoikeudet vuonna 1865 oli asukasluku noin 4 000. Samana vuonna valmistui Suonenjoen nykyinen kirkko, joka korvasi ahtaaksi jääneen 1700-luvun lopulla rakennetun ensimmäisen kirkon. Suonenjoelle rakennettiin rautatieasemaSavon radan valmistumisen yhteydessä vuonna 1889. Myös Iisveden sivuradalle rakennettiin asema samoihin aikoihin. Suonenjoen kirkonkylästä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915 ja Iisvedestä vuonna 1926[11]. Kirkonkylä palautettiin osaksi kuntaa jo vuonna 1937, mutta Iisveden yhdyskunta oli olemassa vuoden 1955 loppuun asti. Sahateollisuus nousi 1900-luvun alkupuolella alueen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Mansikanviljely yleistyi 1940-luvulta lähtien, ja Suonenjoki tuli tunnetuksi mansikkakaupunkina.[10][12] Suonenjoen yhteiskoulu aloitti toimintansa 1930, ja uuteen rakennukseen se siirtyi 1950. Rakennukseen rakennettiin tilanpuutteen vuoksi vielä lisäsiipi vuonna 1956 ja koulun nimeksi tuli Suonenjoen yhteislyseo.[13]
Suonenjoen aseman eteläpuolella tapahtui junaonnettomuus 12. elokuuta 1998, kun pohjoisesta tullut InterCity-juna ja etelästä tullut tavarajuna törmäsivät. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi 25 henkilöä ja yksi vakavasti.
Hallinto
Suonenjoen kaupunginjohtaja on Juha Piiroinen. Kaupunginvaltuusto valitsi hänet tehtävään joulukuussa 2012.[14] Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Talous
Suonenjokea ilmakuvassa.
Vuonna 2015 kunnassa oli 2452 työpaikkaa. Niistä 8,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[15]
Suonenjoen alueen yritykset ovat järjestyneet Suonenjoen Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Suonenjoen seudun merkittäviä työnantajia ovat kaupungin sekä Sisä-Savon terveyskeskuskuntayhtymän lisäksi muun muassa tienhoitolaitevalmistaja Arctic Machine, liimapuupalkkivalmistaja Finland Laminated Timber, Iisveden Metsä Oy:n saha, Osuuskunta Maitomaan meijeri, Pakkasmarja Oy sekä Valio Oy:n Suonenjoen hillotehdas (entinen Nordic Jam Oy).[16] Kesäisin Suonenjoelle saapuu runsaasti mansikanpoimijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Suonenjoella sijaitsee myös metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö.[17]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Suonenjoella toimii neljä peruskoulua ja Suonenjoen lukio. Suonenjoen peruskouluista kaksi sijaitsee taajama-alueella ja loput ovat kyläkouluja. Suonenjoen lukio on yleislukio.
Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttajille.
Suonenjoen terveyspalveluista vastaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasema.
Suonenjoella sijaitsee Itä-Suomen poliisilaitoksen Suonenjoen poliisiasema[22], joka vastaa Suonenjoen, Karttulan, Rautalammin, Vesannon ja Tervon järjestyksen pidosta. Kaupungissa sijaitsee myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Suonenjoen paloasema[23].
Liikunta ja vapaa-aika
Suonenjoella toimii lukuisia urheiluseuroja, joista suurimmat ovat Suonenjoen Kiekko-Karhut (SuKiKa) ja Suonenjoen Pallo (SuPa) sekä vuonna 1908 perustettu yleisseura Suonenjoen Vasama.[24]
Suonenjoen Kiekko-Karhut on urheiluseura, joka on keskittänyt toimintansa jääkiekkoon ja ringetteen. SuKiKan A-joukkue pelaa jääkiekon II-divisioonan 4. lohkossa, missä joukkue on menestynyt viime aikoina hyvin. SuKiKalla on myös kattava junioriohjelma, jokaisesta ikäluokasta löytyy joukkue ja 17 vuotta täyttäneet siirtyvät yleensä A-joukkueeseen tai muihin joukkueisiin. SuKiKan perinteiset värit ovat musta ja keltainen. Joukkue pelaa ottelunsa Suonenjoen vuonna 1997 valmistuneessa jäähallissa.
Suonenjoen Pallo -52 on vuonna 1952 perustettu jalkapalloseura. SuPa pelaa kotiottelunsa keskuskentällä. SuPalla on myös samanlainen junioriohjelma kuin Kiekko-Karhuilla, ja myös tytöt pelaavat SuPan riveissä Itä-Suomen piirin ”mimmiliigassa”. Joukkueen perinteinen väri on oranssi, ja joukkueen logo on samankaltainen kuin KuPSin logo.
Kesällä yleisurheilusta kiinnostuneet voivat harrastaa yleisurheilulajeja Suonenjoen keskuskentällä, jossa on standardien mukaiset suorituspaikat. Keskuskentän vieressä on myös mahdollista pelata tennistä vapaasti päivisin ja iltaisin. Talvisin tenniskentän paikalla on jääpallokaukalo. Keskuskentän vieressä on myös pesäpallokenttä, sekä kesäisin jäähallin vieressä pururadan ympärillä ja yläkentällä frisbeegolf rata jossa on 18-väylää. Väylät ovat suunnitellut Jussi Meresmaa ja Suonenjoen kaupunki on kustantanut radan.
Talvisin Suonenjoella on mahdollisuus hiihtää valaistuilla laduilla Lintharjun maastossa ja harrastaa mäkihyppyä.
Lintharjun liikuntakeskuksen uimahallin lisäksi keskustaajaman alueella on uimarannat Kaatronlammessa ja Kokkolammessa sekä avantouintipaikka Suonteen rannalla Soitunlahdessa. Kaatronlammen uimalasta löytyy myös uimahyppyteline ja vesiliukumäki. Suonenjoella on karting-rata.
Seurakunnat
Evankelis-luterilainen Suonenjoen kirkko (suun. Ferdinant Öhmann, 1865).
Suonenjoella ja lähikunnissa ilmestyy Paikallislehti Sisä-Savo. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965 nimellä Rautalammin–Suonenjoen paikallislehti.[32]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Suonenjoen perinneruoaksi valittiin rasvapotut, eräänlainen muhennos sianlihasta, perunoista ja sipulista, sekä kerroksittainen mansikkatalkkuna.[34]
Tapahtumat
Suonenjoella on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Suonenjoella viisi kertaa: 1904, 1915, 1927, 1945 sekä 2003.[35]
Mansikkakarnevaalit on Suonenjoella kesäisin järjestettävä yleisötapahtuma, jotka järjestetään yleensä heinäkuun toisella viikolla. Karnevaaleilla juhlitaan mansikan satokauden huippua, ja niille osallistuu tuhansia ihmisiä, paikallisia suonenjokelaisia, mansikanpoimijoita ja matkailijoita ympäri maan. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja ne on järjestetty vuosittain kahta välivuotta lukuun ottamatta.[36]
Jörisrock oli Suonenjoella vuosina 1995–2006 järjestetty musiikkitapahtuma, joka keskittyi metallimusiikkiin ja raskaampaan rockmusiikkiin. Tapahtuma oli yleensä kolmipäiväinen. Tapahtuman järjestäjät ilmoittivat, että kesällä 2006 järjestettiin viimeinen Jörisrock. Vuonna 2007 Iisvedellä järjestettiin Iisrock-tapahtuma, jonka pääesiintyjät olivat Mirror of Madness ja Technicolour.
Nähtävyyksiä
Suonenjoen luterilainen puukirkko valmistui vuonna 1865 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkkoa on korjattu useasti, viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 1995, ja kirkko maalattiin uudelleen vuonna 2003. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös keskustaajaman vanhin rakennus, vanha kellotapuli. Tapuli valmistui vuonna 1823.
Suonenjoella on yhdeksän patsasta ja muistomerkkiä, joista tunnetuimmat ovat Suonenjoen kaupungintalon edustalla oleva Mansikkatytöt-patsas sekä Suonenjoen varrella, Kruununsillan vieressä sijaitseva Pähkinäsaaren rauhan muistoksi pystytetty muistolaatta.[37]
Suonenjoen kotiseutumuseo, kirkon tuntumassa sijaitseva 1800-luvulla rakennettu viljamakasiini, jossa on näytteillä muun muassa vanhoja huonekaluja, taloustarvikkeita ja kirkollista esineistöä.
