Asema on pääteasema Keravan kaupunkirataa kulkeville K-junille, joiden lisäksi asemalla pysähtyvät Riihimäelle liikennöivät junat D, R ja T sekä Lahteen liikennöivä Z. Asemalla eivät pysähdy kaukojunat.
Kerava on jaettu 15. toukokuuta 2006 alkaen kahteen liikennepaikkaan, johon kuuluvat Keravan aseman lisäksi Kytömaan liikennepaikka.
Keravan rautatieasema perustettiin vuonna 1863. Perustamiseen vaikutti ensi sijassa Hyrylässä sijainnut venäläinen varuskunta. Varuskuntien perustamisessa otettiin huomioon sen ajan tehokkain kulkuväline, juna. Keravan asemalle tuotiin muualta siirretty vanha rakennus, joka muutettiin asemaksi. Asemarakennuksen avajaispäivä oli uudenvuodenpäivä 1864. Rakennus osoittautui kuitenkin nopeasti liian pieneksi, ja vuonna 1866 tehtiin päätös uuden asemarakennuksen rakentamisesta. Ennen uuden asemarakennuksen rakentamista vanhaa asemaa laajennettiin jonkin verran.[2][5]
Liikenne Keravan asemalla vilkastui huomattavasti Porvoon radan valmistuttua vuonna 1874. Porvoon rata haarautuu Keravan aseman pohjoispäästä jyrkässä kaarteessa itäkaakkoon. Lähin seisake, Koivula, sijaitsi vain noin kilometrin päässä Porvoonkadun tasoristeyksen yhteydessä.[6]Ahjon rautatieasemalle oli vain noin kaksi kilometriä. Henkilöliikenne Porvoon radalla lopetettiin vuonna 1981 ja rataosa Ollista Porvooseen suljettiin vuonna 1990. Porvoon radan Ollin linjavaihteelta valmistui Sköldvikin tavaraliikennerata Kilpilahdessa sijaitsevalle Nesteen öljynjalostamolle vuonna 1972. Sen yhteydessä rakennettiin Keravan kolmioraide, jotta Sköldvikin radan liikenteen ei tarvitsisi kulkea Keravan aseman kautta ja vaihtaa suuntaa. Kolmioraiteelta rakennettiin myös pistoraide Keravan aseman koillispuoliseen logistiikkakeskukseen. Sen vaihde on kuitenkin sittemmin purettu.[7] Nykyisin Porvoon radalla kulkee säännöllisesti vain öljyjunia Keravan ja Sköldvikin välillä sekä kesäisin Porvoon museorautatien liikennettä.[8] Porvoon rataa Nikkilän rautatieasemalle asti on kuitenkin suunniteltu palautettavaksi lähiliikenteen käyttöön. Nikkilän lisäksi lähiliikenteen asemia olisivat suunnitelman mukaan Ahjo ja Talma.[9]
Ensimmäinen sähköjunamatka Keravalta Helsinkiin tehtiin joulukuun alussa vuonna 1970.[5] Vuosaaren satamarata valmistui marraskuussa 2008. Se kulkee Keravalta noin kolmen kilometrin matkan omalla raiteellaan ja laskeutuu Savion kohdalla 13,5 kilometriä pitkään Savion rautatietunneliin, joka ulottuu Vantaan Länsisalmeen asti lähelle Vuosaaren satamaa.
Keravan asemaa vastapäätä ratapihan toisella puolen sijaitsi tavaramakasiini, joka on purettu pois Keravan kaupunkiradan rakentamisen ja Keravan ratapihan muutostöiden yhteydessä.
Asemarakennus
Asemarakennus vuonna 2007.
Keravan nykyisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Knut Nylander, ja se rakennettiin vuosina 1876–1878. Myöhemmin asemarakennusta on muutettu ja laajennettu. Pääpiirteissään sen ulkoasu on säilynyt alkuperäisenä, mutta yksityiskohdissa on tapahtunut muutoksia. Alkuperäisiä pilastereita, peilejä ja muita koristeita on poistettu, ikkunoiden vuorilaudat on uusittu ja itse asemaa on jatkettu muutamalla metrillä vuonna 1904. Muutoksista huolimatta rakennus on rakennushistoriallisesti merkittävä rakennus, sillä se edustaa muuten kokonaan kadonnutta asematyyppiä.[2]
Aseman lipunmyynti lakkautettiin 2. elokuuta 2014[10], mutta rakennuksessa toimii vielä kahvila. Kesäkuun 2015 alussa asemarakennukseen avattiin myös R-kioski, josta saa ostettua myös junalippuja. Sisä- ja ulkotiloissa on lippuautomaatit.
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!
g.svg){kind=small}
f.svg){kind=small}
