Helsingin ja Hämeenlinnan välisen radan rakentamisen aikoihin Korson aseman seutu oli asumatonta Helsingin ja Tuusulan pitäjien takamaata. Yksiraiteiselle radalle tarvittiin asemien lisäksi muitakin junien kohtaamispaikkoja, ja yksi tällainen rakennettiin Tikkurilan ja Keravan asemien puoliväliin. Kohtauspaikka sai nimensä lähellä sijaitsevasta pitäjien rajapyykistä Korsråsta eli Ristirajasta.[3]
Asema otettiin käyttöön vuonna 1889. Nykyinen asemakäytöstä poistettu asemarakennus on rakennettu tulipalossa tuhoutuneen ensimmäisen rakennuksen tilalle vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoki–Kristiinankaupunki–Kaskinen-rataa varten vuonna 1910 laatimien viidennen luokan asemapiirustusten perusteella. Asemarakennuksessa on pieniä eroja alkuperäisiin piirustuksiin nähden; esimerkiksi aseman vuoraus ja yksityiskohdat eivät ole alkuperäisten suunnitelmien mukaiset. Myöhemmin asemalle on tehty lukuisia muutostöitä.[4][5]
Asema sijaitsi alkujaan Tuusulan, myöhemmin Keravan alueella, mutta lähellä kuntien rajaa, kunnes vuonna 1954 koko Korson taajama-alue liitettiin Vantaaseen, silloiseen Helsingin maalaiskuntaan. Asemarakennuksen pohjoispuolelle istutettiin 1930-luvulla koristepensaita siten, että niistä muodostuu aseman nimi Korso.[6]
Riihimäen suuntaan liikennöidään raiteelta 3 ja Helsinkiin raiteelta 4.[8] Aseman länsipuolella on kaksi raidetta, joita käyttää aseman ohittavat kauko- ja lähijunat.
↑Eva Byman, Arne Heporauta, Leena Hakli, Pirjo Hämäläinen: Rakennuskulttuuri Vantaalla - Inventointi 1981, s. 191 Korson asema - Korso järnvägsstation. (Kaupunginsuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981) Vantaan kaupunki, 1982.
= juna pysähtyy kyseisellä asemalla = juna sivuuttaa kyseisen aseman pysähtymättä = juna ajaa toista reittiä = juna pysähtyy asemalla ilmaistussa menosuunnassa
Strategi Solo vs Squad di Free Fire: Cara Menang Mudah!