Pukinmäki (ruots.Bocksbacka) on kaupunginosa n:o 37 Koillis-Helsingissä. Peruspiirijaossa sama Pukinmäen alue on numero 502.
Pukinmäki rajoittuu lounaasta ja lännestä Vantaanjokeen. Pohjoisessa ja koillisessa raja kulkee Pukinmäenkaarta pitkin. Idässä kaupunginosaa rajaa päärataKehä I:een (Seppämestarintie) saakka. Kehä I:n eteläpuolella raja kulkee Savelanpuiston länsiosissa Vantaanjokeen saakka. Radan eteläpuolella sijaitseva Savela kuuluu Pukinmäkeen.
Pukinmäen rautatieasema on yksi pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemista. Asemalla pysähtyvät junat tunnuksilla I, K, P ja T. Asema on siitä poikkeuksellinen, että se sijaitsee suuren liikenneväylän eli Kehä I:n päällä ja siltä on lyhyet vaihtoyhteydet tietä kulkeviin busseihin (54, 61, 69, 553, 554, 603). Asemanseudun alueen käyttöä kehitetään. Samalla pyritään parantamaan Pukinmäen keskustan viihtyvyyttä ja turvallisuutta.
Pukinmäki-nimi on suomennos nimestä Boxbacka. Alun perin Boxbacka tarkoitti kylän suurinta ja eräinä aikoina myös ainoaa taloa, Boxbackan rälssitilaa. Tilan aateliset asukkaat tunnettiin nimellä Bock. Arvellaan, että kantasanaa bock eli pukki olisi käytetty henkilön liikanimenä. Toisaalta sillä olisi voitu tarkoittaa palvonnan kohteena ollutta pukkia.[2] Boxbackan rälssitila kuului Bockin suvulle vuodesta 1435 lähtien 1700-luvun alkuun saakka, kunnes se päätyi köyhtyneeltä aatelissuvulta vuonna 1710 tullitarkastaja Petter Wetterille.[3]
Pukinmäen kartanon 1800-luvun lopussa rakennettu nykyinen päärakennus sijaitsee Pukinmäen aseman tuntumassa junaradan pohjoispuolella osoitteessa Rälssintie 15.[4] Kartano oli vuoteen 1907 saakka yksityisten omistuksessa, sen jälkeen omistajana oli Boxbacka Aktiebolag, ja vuonna 1917 kartanon osti Helsingin kaupunki.[5]
Pukinmäki oli aiemman Helsingin pitäjän vanhimpia kyliä. 1910-luvulla kaavoitettiin Pukinmäen aseman tuntumaan omakotialue. Pukinmäestä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915. Alue liitettiin Helsinkiin vuonna 1946 osana Helsingin suurta alueliitosta. Joitain kerrostaloja alueelle nousi jo 1960-luvulla. Suurelta osaltaan alueen nykyinen rakennuskanta on 1970- ja 1980-luvuilta, jolloin vanhan pientaloalueen paikalle rakennettiin kerrostaloja. Myös radan eteläpuolinen, Vantaanjokeen rajoittuva Savelan alue on vanha pientaloalue, mutta nykyisin sekin on suurelta osaltaan muutettu kerrostaloalueeksi.
1990-luvulla syntyi ennestään rakentamattomalle alueelle rautatien ja Kehä I:n väliin noin tuhannen asukkaan ns. Pukinmäen kolmio asuin- ja toimitilarakennuksineen.selvennä
Aikaisempi Erottajantie (ruots. Skillnadsvägen) nimettiin vuonna 1968 Erkki Melartinin tieksi. Säveltäjä Erkki Melartin asui aikoinaan tien varrella omistamassaan huvilassa. Samana vuonna muutettiin myös aiemman Kuusikkotien (ruots. Granvägen) nimi Mikael Soinisen tieksi sen varrella asuneen koulumies Mikael Soinisen mukaan.[6]
Ravintolat ja pubit:
Puksu Room, Ravintola Station ja Ravintola Lokal Food & Bar, jonka paikalla aiemmin ollut ravintola Green Star paloi vuonna 2010. Hesburger ja McDonald’s löytyvät myös Pukinmäestä.
Muut palvelut:Apteekki, Nuorisotalo, Pukinmäen peruskoulu, kirjasto, Helsingin kristillinen koulu, Pukinmäen fysiopalvelu, Pukinmäen taidekoulut, Kauneushoitola Beautyzone, Hyvän Treenin Autokoulu, Kampaamo Salon Pörrö, Parturi-kampaamo Pellawa, Verkkokauppa Jopatuu.
Shell Helmisimpukka Pukinmäki on auki 24h osoitteessa Ratavallintie 1.[14]
Päihdeongelmaisille ja muille asunnottomille miehille tarkoitettu Pukinmäen tukikoti sijaitsee osoitteessa Sunilantie 2.[15]
Kehitys
Pukinmäkeen Eskolantielle rakennettiin 2013–2014 neljä 5-7-kerroksista puukerrostaloa (89 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa).[16] Rakentajana toimii SRV yhteistyössä Stora Enson kanssa, joka voitti Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT Suunnittele- ja Rakenna -kilpailun.[17] Pukinmäen vanhan huoltoasemakiinteistön tilalle Eskolantien alkupäähän valmistui vuonna 2021 uusi 5-kerroksinen liikekeskus.
Helsingin kaupungin tietokeskus: Helsinki alueittain 2011
Viitteet
↑Jaakola, Ari (toim.): Helsingin tilastollinen vuosikirja 2019. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2019. ISSN 1799-6457Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.8.2020).
↑Pukinmäki, aikoja ja ihmisiä, s. 25-29. Pukinmäki-seura - Bocksbacka-sällskapet ry., 1995.
↑Kuisma, Markku: Helsingin pitäjän historia II. Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713, s. 182. Vantaan kaupunki, 1990. ISBN 951-8959-05-6
Pukinmäki satelliitista. Aluetta rajaa lännessä Vantaanjoki, pohjoisessa Pukinmäenkaari ja idän-etelän suunnalla päärata sekä Kehä I:n ja radan eteläpuolella Savelanpuisto.
.jpg)
