Tämä artikkeli käsittelee Helsingin asuinaluetta. Historiallisesta maatilatyypistä kerrotaan artikkelissa Latokartano (yleiskäsite) ja Perniön kylästä artikkelissa Latokartano (Perniö).
Latokartano
Ladugården
Latokartanon asuinaluetta peltomaiseman keskellä lokakuussa 2004.
Latokartano (ruots.Ladugården) on asuinalue HelsinginViikissä. Se sijaitsee Helsingin yliopistonViikin kampusalueesta koilliseen, yliopiston tutkimustilan peltojen vieressä. Aluetta rajoittavat luoteessa ja pohjoisessa Lahdenväylä ja Kehä I, etelässä Viikintie ja idässä laaja metsäalue (Hallainvuori), jonka toisella puolella on Myllypuro. Helsingin keskustaan on matkaa noin kahdeksan kilometriä. Asukkaita alueella oli vuoden 2010 alussa 7 921 ja työpaikkoja 341.[3]
Latokartanon osa-alue on saanut nimensä Viikin latokartanosta, joka perustettiin 1500-luvulla läheisen Helsingin kuninkaankartanon alaiseksi latokartanoksi. Viikin latokartano muodostettiin kuudesta Östervikin ja kolmesta Västervikin kylän talosta. Vuonna 1629 se lahjoitettiin ratsumestari Gert Skyttelle, mutta peruutettiin kruunulle vuonna 1655, minkä jälkeen se oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherran virkatalona.[4]
Viikin latokartanoon kuului myös nykyinen Viikinmäen alue, joka siirtyi 1900-luvun alkupuolella Helsingin kaupungin omistukseen.[4] Tilan jäljelle jäänyt osa luovutettiin vuonna 1931 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliselle tiedekunnalle Viikin koetilaksi (nyk. Viikin tutkimustila), jonka yhteyteen myös Viikin kampus on vähitellen muodostunut.[5][6] Suurin osa tilan yhä jäljellä olevista pelloista sijaitsee kuitenkin Viikintien eteläpuolella ja kuuluu nykyisin Viikinrannan osa-alueeseen.
Sotien jälkeen maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa ajoi Latokartanoon omaa kylähanketta, jota kutsuttiin nimellä Viikin agraarikylä, joksi ylioppilaskylää kutsuttiin 1950-luvulla. Viikin agraarikylä vihittiin syyskuussa 1953.[7][8]
1950–1970-luvuilla Latokartanon alueelle rakennettiin jonkin verran lähinnä opiskelija-asuntoja (Latokartanon ylioppilaskylä). Alueen uudisrakentaminen aloitettiin vuonna 1998, ja se on 2000-luvulla kuulunut Helsingin tärkeimpiin asuntorakennuskohteisiin. Rakentaminen jatkuu aina 2010-luvun loppupuolelle.
Asuinalueena
Latokartanon eteläisin osa on ns. ekologista asuinaluetta, jossa on pyritty kestävän kehityksen mukaiseen asumiseen. Ekoalueen rakentamisesta on järjestetty kaksi suunnittelukilpailua, joiden seurauksena alueen taloissa on kokeiltu muun muassa aurinkoenergiajärjestelmiä. Latokartanoa on tarkoitus täydennysrakentaa peltoalueille Tilanhoitajankaaren molemmin puolin. Hankkeeseen kuuluu myös kaupallisia ja julkisia palveluja.[9]
Liikenneyhteydet
Lahdenväylä ja Viikintie ovat alueen tärkeimmät henkilöautoliikenteen runkoväylät. Kehä I kulkee aivan Latokartanon asuinalueen vierestä koillisessa ja lähimmät liittymät sille on Pihlajamäessä ja vuonna 2016 avattu uusi Kivikon liittymä.
Latokartanoon liikennöi Munkkiniemestä ja Kontulasta bussilinja 57, keskustasta linja 78, sekä Herttoniemestä ja Puistolasta linja 79. Lisäksi runkolinja 550 kulkee Viikin halki, ja 506 kulkee Ruskeasuolta Latokartanon ja Viikin kampuksen läpi Myllypuroon. Kehä I varrella liikennöi ItäkeskuksestaMalmin suuntaan linjat 562 ja 561 sekä Pitäjänmäkeen linja 54, Itä-Helsingistä Malmin kautta MyyrmäkeenRunkolinja 560. Lokakuussa 2023 runkolinja 550:n reitillä alkoi liikennöidä pikaraitiotie 15.
