Paloheinässä asui 5 905 (1.1.2015) asukasta. Työpaikkoja alue tarjosi 535 hengelle (31.12.2012).[1] Paloheinän postinumeroalue 00670 on Suomen kahdeksanneksi suurituloisin: sen täysi-ikäisistä asukkaista 51,8 prosenttia kuului vuonna 2021 maan hyvätuloisimpaan viidennekseen[2].
Paloheinä liitettiin osaksi Helsinkiä 1946 suuren alueliitoksen yhteydessä. Alueelle osoitettiin rintamamiestontteja, joille 1950-luvulla nousi hartiapankillatyyppitaloja omenapuineen ja pihamökkeineen. 1980-luvulta alkaen rintamamiestalojen tilalle on noussut rivi-, pari- ja omakotitaloja. Aluetta on myös täydennysrakennettu.
Paloheinän ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin. Paloheinä on myös tunnettu talvisin hyvistä hiihtomahdollisuuksistaan. Nämä ovat pääosin Kuusmiehentien pohjoispuolisen Haltialan osa-alueen sisällä. Siellä on Helsingin kaupungin ylläpitämä Paloheinän ulkoilumaja kahviloineen, pukutiloineen ja saunoineen. Lisäksi Suomen Latu järjestää hiihto-, sauvakävely- ja lumikenkäilyopetusta omasta rakennuksestaan lähtien sekä huoltaa suksia. Alueella on lyhyt luontopolku. Täyttömaasta koottu Paloheinän huippu tuo mäenlaskumahdollisuuksia talvella ja maastopyöräilymahdollisuuksia kesällä. Paloheinän pohjoispuolella voi myös golfata.
Liikenneyhteydet
Paloheinään kulkevat bussit 63, 66, 66K, 67, 67N ja runkolinja 560. Bussit 66, 66K ja 560 ajavat Paloheinän majalle.
Liikennemelu
Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Paloheinää on yli 55 dB:n melualueella. Paloheinässä tieliikenteen melua aiheuttaa Tuusulanväylä, jonka liikennemäärä on keskimäärin 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Se on toiseksi liikennöidyin Helsingin kaupungin säteittäinen sisääntuloväylä Lahdenväylän jälkeen.[4]
