Vanha Ruskeasuo (ruots.Gamla Brunakärr) on Ruskeasuon kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin kantakaupungin raja-alueella, läntisessä kantakaupungissa. Nimitys Vanha Ruskeasuo syntyi vuoden 2013 alussa, kun Ruskeasuon entinen osa-alue jaettiin Pikku Huopalahden ja Vanhan Ruskeasuon osa-alueisiin.[3][4] Matkaa Helsingin keskustaan Rautatientorille on linnuntietä noin neljä kilometriä ja tietä pitkin noin viisi kilometriä.
Vanhaa Ruskeasuota rajaa lännessä Mannerheimintie ja sen takana oleva Pikku Huopalahti. Alueen erottaa pohjoisessa KivihaastaHakamäentie ja itäpuolella Länsi-PasilastaKeskuspuisto. Keskustan suuntaan mentäessä Vanhan Ruskeasuon vieressä, Ratsastien eteläpuolella sijaitsee Laakson kaupunginosa.
Pääosin 1950–1960-luvuilla osin vanhan puutalokylän tilalle rakennetulle kaupunginosalle tyypillisiä ovat rakennusaikakauden asemakaava-arkkitehtuurin ihanteiden mukaisesti väljästi sijoitellut pistetalot. Väljyyden ja siitä seuraavan varsin pienen asukasluvun kääntöpuolena on suppea kaupallisten ja julkisten palveluiden tarjonta alueella.[5]
Uudempaa Vanhaa Ruskeasuota, Mannerheimintie 103-105.
Ensimmäinen Ruskeasuota koskeva kirjattu tapahtuma liittyy kuningas Kustaa Vaasan vierailuun Suomessa vuonna 1555. Tällöin hän antoi Helsingin voudin Anders Korpin hallittavaksi maa-alueen, johon kuului osia nykyisistä Pikku Huopalahden, Haagan, Pasilan, Ruskeasuon ja Meilahden kaupunginosista. Tilan rakentamisen jälkeen Ruskeasuo pysyi metsäalueena yhä 1800-luvun loppuun asti.[6]
Ennen kuolemaansa vuonna 1911 Korpaksen tilan silloinen omistaja Edla Loviisa Berggrén vuokrasi maitaan Ruskeasuolta ja Uusipellolta (nykyisen Pikku Huopalahden alueelta) tonteiksi henkilökunnalleen ja ulkopuolisille. Näin syntyi vuodesta 1900 alkaen ensimmäinen asutus nykyisen Vanhan Ruskeasuon alueelle, Koroistentien pohjoispuoliskon itäpuolelle.[6]
Liittäminen Helsinkiin
Hallinnollisesti ja myös omistuksellisesti Ruskeasuon ympäristöä siirtyi vähitellen Helsingin kaupungille vuosina 1555, 1906 ja 1912. Korpaksen tilaan kuuluneet maat kuuluivat hallinnollisesti Helsingin pitäjän alueeseen ja jäivät näin Helsingin kaupungin sisällä oleviksi saarekkeiksi.selvennä Nämä Ruskeasuon ja Uudenpellon asutut alueet siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1925 lähes vuosikymmenen kestäneen pakkolunastusprosessin jälkeen. Kun alueet vuonna 1926 liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin, niiden asukasluku oli noin 700 henkilöä.[6]
1900-luvun alkupuoli
Ruskeasuon siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1918. Ruskeasuota pidettiin yleisesti maaseutuna, jonne tosin oli siedettävän pituinen matka kaupungista.
Pääelinkeinona Ruskeasuon alueella oli vuosisadan ensimmäisellä kolmanneksella ajuritoiminta, ja sitä kutsuttiinkin ajurikyläksi. Vaikka ajuritoiminta väistyikin 1930-luvun ja autoistumisen myötä, hevoset pysyivät alueella: Ratsupoliisi siirtyi Vanhalle Ruskeasuolle ja kaupunginosaan rakennettiin olympialaisia varten ratsastushallit. Helsingin vanhin[7]siirtolapuutarha raivattiin silloin maaseutuna pidetylle Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1918.[6]
Haaga–Keskusta-raitiotie kulki Ruskeasuon Koroistentien kautta vuodesta 1914 vuoteen 1953, jolloin linja lopetettiin. Mannerheimintie rakennettiin 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa Kuusitieltä nykyiseen Vihdintien risteykseen. Alkuvaiheessa ajoneuvoilta perittiin tien käytöstä viertotiemaksu. 1930-luvulta lähtien Vanhalla Ruskeasuolla Paraistentien ja Kiskontien välissä toimi Metallikutomo Oy, jonka toiminta siirtyi Espooseen vuonna 1959.[6]
Vuoden 1945 asemakaava
Vanhan Ruskeasuon alue on saanut nykymuotonsa varsin pitkälle Birger Brunilan vuonna 1945 laatiman asemakaavan mukaisesti. Varhaisimmat kivitalot nousivat vuonna 1948 Vanhalle Ruskeasuolle entisen asutuksen eteläpuolelle Raisiontielle, ja muutaman vuoden kuluttua saivat myös ensimmäiset vanhat puutalot väistyä uuden tieltä. Seuraavien 15 vuoden aikana rakennettiin valtaosa Vanhan Ruskeasuon nykyisestä rakennuskannasta, ja väestöhuippu 4 145 henkilöä saavutettiin vuonna 1960. Puretun puutaloalueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus lunastaa pientalotontti Kiskon- tai Karunantien varrelta alueen pohjoisosasta. Alkuperäisistä, 1900-luvun alussa rakennetuista puutaloista nykyään pystyssä on vielä yksi, vuonna 1909 valmistunut pientalo osoitteessa Sauvontie 6.[6]
Julkiset rakennukset
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: ”Rakennuksen laajennoksen on määrä valmistua nykyisen senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.”
Invalidisäätiön (nykyisin Orton) rakennuskompleksi valmistui ensisijaisesti sotainvalidien kuntouttamistarpeisiin Tenholantien päähän vuonna 1943, ja jo vuodesta 1945 lähtien siirryttiin asteittain siviilipotilaiden kuntouttamiseen. Alun perin sotainvalidien, -leskien ja -orpojen ammattikoulutukseen perustettu ammattikoulu on sittemmin avautunut kaikille avoimeksi Keskuspuiston ammattiopistoksi. Invalidisäätiön viereen rakennettiin 1952 Raajarikkoisten työkoulu, joka sittemmin muutti nimensä Ruskeasuon kouluksi ja jota on myöhemmin laajennettu.[6]
Vuonna 1940 valmistuneen ratsastushalliin rakennettiin olympialaisten jälkeen erilaisia liikuntatiloja ja halli nimettiin vuonna 1956 Ruskeasuon urheiluhalliksi.[6]
Viipurista Helsinkiin siirtynyt Karjalan Yhteiskoulu sai uuden rakennuksensa Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1955. 1980-luvun lopussa yhteiskoulun tiloihin muutti Steinerkoulu.[6]
Lisääntyneen linja-autoliikenteen vuoksi HKL rakennutti vuonna 1960 siirtolapuutarhan pohjoispuolelle bussihallit. 2000-luvulla vanhat varikkorakennukset purettiin ja Mannerheimintien puoleisesta osasta vanhaa varikkoaluetta lohkaistiin liike-, toimisto- ja hotellirakennuksille tontteja. Samalla rakennettiin näiden ja bussivarikon välissä kulkeva Nauvontie.[6][8]
Folkhälsanin senioritalo valmistui Mannerheimintie 97:ään vuonna1996.[6]Gullkronan -niminen rakennuksen laajennus valmistui senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.[9][10] Rakennuksen suunnittelijat Huttunen-Lipasti Architects saivat vuonna 2019 työstään kansainvälisen saksalaisen ICONIC AWARDS 2019: Innovative Architecture Competition arkkitehtuuripalkinnon.[11]
Nykypäivä
Kevätpäivä Tenholantiellä 2014. Vasemmalla rakenteilla oleva kerrostalo.
Järjestötoiminta
Vanhan Ruskeasuon alueella toimii vuonna 1953 perustettu Ruskeasuo-Seura. Paikallisia asioita käsittelevä Ruskeasuolla tapahtuu -lehti ilmestyy kahdesti vuodessa.[12]
Ruskeasuon luonto- ja ympäristökasvatukseen painottuva päiväkoti sijaitsee osoitteessa Raisiontie 10.[13] Vanhan Ruskeasuon alueella toimii myös steinerpäiväkoti Sirius.[14] Ruskeasuon kouluun otetaan oppilaaksi Etelä-Suomen liikuntavammaisia, monivammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria.[15]Helsingin Rudolf Steiner -koulu sijaitsee osin Vanhalla Ruskeasuolla ja osin alueen välittömässä läheisyydessä Laaksossa.[16]
Kaupalliset palvelut
Folkhälsanin senioritalon yhteydessä toimii kaikille avoin lounasravintola.[17] Koroistentien ja Mannerheimintien risteyksessä toimii Teboil-huoltoasema. Koroistentien varrella on kukkakauppa[18] ja ravintola-pub Daire.[19] Alueen koillisreunan 2000-luvulla rakennettujen toimistorakennusten kivijalassa toimivat parturi-kampaamo[20] ja Hesburger.[21]
Ruskeasuon jousiammuntarata.
Mannerheimintien länsipuolella Pikku-Huopalahdessa sijaitsevat lähimmät päivittäistavarakaupat, Alepa[22] ja K-Supermarket.[23]
Liikunta
Keskuspuisto tarjoaa Ruskeasuon asukkaille laajoja ulkoilureittejä. Ruskeasuon liikuntapuistossa on erilaisia liikuntatiloja, ratsastusmaneesi, kahvila ja ulkopuolella jousiammuntarata, ratsastuspolku sekä palloilukenttä.[24]
Työpaikat
Ortopedinen sairaala Orton. Samassa rakennuksessa toimii myös Ammattiopisto Live (entinen Keskuspuiston ammattiopisto.)
Työpaikkoja on merkittävästi myös Vanhan Ruskeasuon luoteisosassa, jossa on Suomen suurin bussivarikko HSL:n Ruskeasuon varikko.[28] Varikon vieressä Mannerheimintien varrelle 2000-luvulla valmistuneissa toimistorakennuksissa on NCC Rakennus Oy:n,[29]Skanskan,[30] ja Invalidiliiton[31] pääkonttorit sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean toimipaikka.[32]
Nimen alkuperä
Ruskeasuo-nimi on alkuperältään virheellinen käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä Brunakärr, joka on murteellinen muoto sanasta brånakärr. Bråna tai brånad merkitsee kaskea, kytöä tai paloa ja kärr suota, joten nimen oikea käännös olisi Kytösuo. Virheellinen käännös Ruskeasuo (ruots. brun ’ruskea’) syntyi 1800-luvun lopulla esikaupunkiasutuksen levittyä alueelle ja vakiintui käyttöön.[33]Pikku Huopalahdessa onkin kadunnimi Kytösuontie (ruots.Brånakärrsvägen).
Väestö
Vuonna 2014 Vanhan Ruskeasuon alueella asui 2 803 henkilöä. Alueen asukkaista 27 prosenttia on 20–29-vuotiaita nuoria aikuisia, kun koko Helsingissä niiden osuus on 17 prosenttia.[34] Suurta nuorien osuutta selittävät osaltaan Vanhan Ruskeasuon pohjoisosassa Paraistentien varrella sijaitsevat HOASin ja lääketieteen opiskelijoiden kerrostalot.[6]
Koulutus
Vuonna 2013 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista oli 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 17 prosenttia) ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 20 prosenttia). Korkeimmillaan keskiasteen koulutus oli 36 prosentilla (koko Helsingissä 33 prosentilla) ja korkeintaan perusasteen koulutus tai tuntematon koulutusaste oli yhteensä 18 prosentilla alueen asukkaista (koko Helsingissä 30 prosentilla).[34]
Äänestäminen
Puolueiden ääniosuus kunnallisvaaleissa 2012 Ruskeasuon äänestysalueella[35]
↑Titta Aaltonen: Hetkiä Helsingistä – Raitiovaunupysäkit kertovat. Helsinki: Helsingin kaupungin liikennelaitos, 2014. ISBN 978-952-272-615-5Verkkoversio. (PDF).
