Helsingissä rakennetaan uutta Keski-Pasilaa, jonka kauppakeskus Tripla valmistui jo syksyllä 2019. 2020-luvulla alueelle on tarkoitus rakentaa myös korkeita tornitaloja.
Suomi on 2020-luvun alussajälkiteollinen noin viiden ja puolen miljoonan ihmisen yhteiskunta. Erilaiset kansainväliset tapahtumat, kuten koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat vaikuttaneet merkittävästi Suomen tilanteeseen. Edellisen vuosikymmenen loppupuoliskoa hallinnut heikko talouskasvu pysähtyi keväällä 2020 koronaviruspandemian aiheuttamaan bruttokansantuotteen notkahdukseen.[1] Pandemian aiheuttamat talousvaikeudet kohdistuivat merkittävästi muun muassa ravintola- ja[2]matkailualoille.[3][4][5] Yritykset lomauttivat työntekijöitään ja ihmisiä jäi työttömiksi[6], joskaan työttömyysaste ei kuitenkaan noussut erityisen pitkäksi ajaksi.[7]Työllisyysaste oli vuonna 2022 73,9 prosenttia, mikä oli korkein luku 1990-luvun alun laman jälkeen.[8] Venäjän vuodesta 2022 lähtien harjoittama sota Ukrainassa on johtanut esimerkiksi tiettyjen hyödykkeiden, kuten sähkön, polttoaineiden[9] ja elintarvikkeiden[10], hinnannousuun, sekä suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen räjähdysmäiseen kasvuun. Lopulta Suomi liittyi Naton täysjäseneksi huhtikuussa 2023. Epävarmasta tilanteesta huolimatta Suomi arvioitiin World Happiness Reportin mukaan maailman onnellisimmaksi maaksi kuudesti peräkkäin vuosina 2018–2023.[11][12]
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.Valtiovarainministeri Katri Kulmuni, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, pääministeri Sanna Marin ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen neuvottelevat toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi Suomessa 12. maaliskuuta 2020.Suomesta tuli huhtikuussa 2023 sotilasliitto Naton jäsenmaa.
Suomi siirtyi 2020-luvulle presidenttinään Sauli Niinistö. Koska Niinistö astui virkaansa vuonna 2012, hän ei enää voinut olla ehdolla vuonna 2024 järjestetyissä presidentinvaaleissa. Uudeksi presidentiksi valittiin Alexander Stubb, joka voitti niukasti vastaehdokkaansa Pekka Haaviston.
Eduskuntavaaleja Suomessa järjestetään 2020-luvulla todennäköisesti kaksi kappaletta:
Eduskunta hyväksyi yli kymmenen vuotta valmistellun sote-uudistuksen kesäkuussa 2021, minkä myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023.[13] Suomen ensimmäiset aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. 2020-luvun aluevaaleja:
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla 2022, mikä johti Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen ja suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatuksen nousuun ennätystasolle.[14] Pian hyökkäyksen jälkeen Suomessa pantiin vireille kaksi kansalaisaloitetta Natoon liittymisestä, ja molemmat keräsivät nopeasti 50 000 allekirjoitusta.[15] Suomi luovutti jäsenhakemuksensa Natolle toukokuussa 2022. Samalla myös Ruotsi jätti oman Nato-hakemuksensa.[16] Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen kesäkuun lopulla 2022. Valtaosa Naton jäsenmaista on ratifioinut hakemukset heinäkuun 2022 aikana, ja lähes kaikki syyskuun loppuun mennessä. Sen sijaan Turkki ja Unkari ratifioivat Suomen Nato-hakemuksen vasta maaliskuun lopulla 2023.[17][18] Lopulta Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa 4. huhtikuuta 2023.[19]
Suomen väkiluku oli vuoden 2019 lopussa 5 525 292, ja vuoden 2020 lopussa 5 533 793. Syntyvyys on ollut Suomessa jo pitkään laskussa, ja vuoden 2020 aikana Suomessa syntyvyys oli 9 025 ihmisen verran kuolleisuutta pienempi. Vuonna 2020 Suomessa syntyneitä oli 46 463 ja kuolleita 55 488. Vuoden 2020 aikana Suomen väkiluku kasvoi 8 501 ihmisen verran eli 0,15 prosenttia.[20]2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kuitenkin kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi.[21] Ennusteiden mukaan Suomen väkiluku kääntyisi laskuun 2030-luvulla.[22]
2020-luvun alussa moni suomalainen on muuttanut pois pääkaupunkiseudulta ja suurista kaupungeista pienempiin kaupunkeihin ja kuntiin. Kuvassa Kouvolan keskustaa, joka on kärsinyt suuresta muuttotappiosta 1990-luvulta lähtien.
Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y-sukupolvet sekä myös Z-sukupolveen kuuluvat eli noin vuosina 1997–2009 syntyneet astuvat vuosikymmenen mittaan työelämään.[23][24][25][26] Z-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas viestintätekniikan käyttö.[27] Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt ja syntyvä alfa-sukupolvi.[28][29]
Koronaviruspandemia Suomessa
Yleiskuva koronapandemian etenemisestä Suomessa sekä joistakin sen siihen liittyvistä päätöksistä ja rajoituksista.Koronaepidemiaan liittyviä suosituksia bussipysäkillä Helsingissä.
KiinanWuhanista lähtöisin oleva uusi koronavirus (COVID-19) alkoi levitä ympäri maailmaa heti vuosikymmenen alussa tammikuussa 2020 aiheuttaen koronaviruspandemian. Suomen ensimmäinen koronavirusinfektio todettiin 28. tammikuuta 2020 kiinalaisella matkailijalla Lapissa. Hän parani ollessaan sairaalassa eristyksissä.[30] Ensimmäinen koronavirusinfektio Suomen kansalaisella todettiin 26. helmikuuta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Italiasta Suomeen palanneella naisella.[31] Tartunnat alkoivat levitä nopeasti maaliskuussa, jolloin koronavirus julistettiin yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi ja pandemian vuoksi Suomeen julistettiin poikkeustila ja valmiuslaki. Taudin leviämisen hillitsemiseksi säädettiin rajoituksia sekä lakitasolla että asetuksina, ja lisäksi annettiin vahvoja suosituksia. Koulut olivat pari kuukautta etäopetuksessa. Uudenmaan maakunta oli eristetty muusta Suomesta 28. maaliskuuta – 15. huhtikuuta 2020, mikä on itsenäisen Suomen historian suurin rauhanajan liikkumisvapauden rajoitustoimenpide.[32][33] Ihmiset vähensivät alussa sosiaalisia kontaktejaan 70 prosenttia.[34]
Kesän 2020 lähestyttyä koronaviruksen leviäminen Suomessa näytti hellittävän, ja useita rajoitustoimia purettiin.[35][36] Syksyllä epidemia kuitenkin kiihtyi uudelleen[37][38][39], ja marras-joulukuun taitteessa Uudenmaan maakunta oli jälleen leviämisvaiheessa[40] Suomeen määrättiin edelleen suosituksia (esimerkiksi kasvomaskin käyttösuositus) ja rajoituksia, joiden tiukkuus riippui taudin leviämisen voimakkuudesta kyseisen sairaanhoitopiirin alueella.[41][42] Samoihin aikoihin maailmalla ilmaantui uusia, nopeammin ja herkemmin leviäviä koronaviruksen muunnoksia, jotka uhkaisivat pahentaa Suomenkin tautitilannetta.[43][44] Kolmas koronavirusaalto nousi helmikuussa 2021[45][46] ja saavutti huippunsa maaliskuun puolivälin jälkeen.[47]
Ensimmäiset rokotteet koronavirusta vastaan annettiin Suomessa 27. joulukuuta 2020.[48] Aluksi rokotettiin terveydenhoidon ja hoiva-alan henkilökuntaa sekä ikääntyneitä ja muita riskiryhmiä.[49][48] Elokuuhun 2021 mennessä 67,3 % suomalaisista oli saanut vähintään yhden rokoteannoksen, ja täysin rokotettujen eli kaksi rokotetta saaneiden osuus suomalaisista oli 38,7 %.[50] Neljäs koronavirusaalto levisi kuitenkin jälleen nopeasti kesällä 2021. Tässä aallossa suurin osa tartunnoista on ollut viruksen deltamuunnosta, joka leviää selvästi herkemmin ja nopeammin kuin alkuperäinen virus sekä vanhemmat muunnokset, erityisesti rokottamattomien ja vain yhden rokoteannoksen saaneiden keskuudessa.[51]
Marraskuuhun 2021 mennessä Suomessa oli vahvistettu yli 167 000 koronavirustartuntaa ja yli 1 200 koronaviruksen aiheuttamaa kuolemaa.[50] Lähes 90 prosenttia koronavirustautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta, ja kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta.[52] Tartunnan saaneiden osuus suomalaisista, tautiin kuolleiden osuus suomalaisista ja kuolleiden osuus sairastuneista suomalaisista on Euroopan pienimpiä.[53]
Talous
Tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa radikaalisti 2020-luvulla.
Vuonna 2021 julkaistun valtiovarainministeriön raportin mukana Suomen talouskasvu on ollut vuoden 2008 jälkeen käytännössä nolla. Suomea on vaivannut heikko tuottavuus ja vähäiset investoinnit ja Suomi on jäänyt jälkeen vertailumaista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.[54][55]
Havaittiin myös että Itä-Euroopan maiden pääkaupunkien Prahan, Bratislavan ja Varsovan asukkaat ovat hyvätuloisempia kuin Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.[56]
Uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta on ennustettu kasvavan 2020-luvulla.[57] Sähkön hinta nousi Suomessa hetkellisesti talvella 2022–2023 Ukrainan sodan takia Venäjälle asetettujen pakotteiden vuoksi. Sähkön hinnan odotetaan kuitenkin laskevan pian Suomessa tuotettavan tuulivoiman ja ydinvoiman lisääntyvän tarjonnan ansiosta.[58] Yli kolmetoista vuotta viivästynyt Olkiluoto 3 -ydinvoimala saadaan kaupalliseen käyttöön arviolta keväällä 2023. Vuonna 2022 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta oli vain 14 prosenttia[58], mutta Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin arvion mukaan tuulivoima nousee suurimmaksi sähkön tuotantomuodoksi vuoden 2027 paikkeilla.[59] Vuonna 2030 Suomessa saatetaan tuottaa jopa puolet sähköstä tuulivoimalla.[58]
Rikollisuus
2020-luvun alussa Suomeen on alkanut syntyä katujengejä. Jengejä on syntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle, mutta myös muihin suurimpiin kaupunkeihin. Jengit koostuvat pääosin nuorista miehistä, joista huomattava osa on maahanmuuttajataustaisia.[60][61][62] Suomen katujengit harjoittavat vakavampaa ja järjestäytyneempää rikollisuutta kuin nuorten tekemät satunnaiset ryöstöt, mutta ne eivät ole niin hierarkkisia kuin varsinainen järjestäytynyt rikollisuus. Jengit syyllistyvät esimerkiksi ryöstöihin sekä väkivalta- ja huumausainerikoksiin.[63] Kuitenkin Helsingin poliisin mukaan jengien kehitys on Ruotsiin verrattuna Suomessa vasta alussa.[64]
2000-luvun aikana vuoteen 2020 mennessä nuorten (25–34-vuotiaiden) koulutustaso on voimakkaasti noussut OECD-alueella. Suomessa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on jäänyt paikalleen ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin, joten korkeakoulutettujen määrä on jäänyt OECD-maiden keskitason (48 %) alapuolelle.[65]
Vuoteen 2019 mennessä Suomi on myös pudonnut OECD:n PISA-tutkimuksessa. Matematiikassa osaaminen on laskenut tasaisesti vuodesta 2006 lähtien.[66]
Korkeita tornitaloja on edelleen rakenteilla suurimpiin kaupunkeihin. Myös huippumoderni, paljon puuta käyttävä arkkitehtuuri jatkaa suosiotaan, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennettu uusi lähtö- ja tuloaula.[70] 1980-luvulla käynnistynyt nopeatahtinen uusien kauppakeskusten rakentaminen on hidastunut 2020-luvulla. HelsinginHerttoniemeen valmistui Hertsi-niminen Prisma-keskus maaliskuussa 2020, ja uusi Lippulaiva-kauppakeskus valmistui EspoonEspoonlahteen aiemmin puretun samannimisen kauppakeskuksen paikalle maaliskuussa 2022. Tampereelle avattiin loppuvuonna 2021 suuri monitoimiareena, joka käyttää sponsorinimenään nimeä Nokia Areena.
Tampereen raitioliikenne aloitti toimintansa kesällä 2021. Sitä edeltäneen lähes 50 vuoden ajan Suomessa oli ollut raitioliikennettä vain Helsingissä. Pääkaupunkiseudulla suuria joukkoliikenteen projekteja ovat joulukuussa 2022 valmistunut Länsimetron toinen vaihe Espoon MatinkylästäKivenlahteen sekä lokakuussa 2023[71] käyttöön otettu Raide-Jokeri, eli 25 kilometriä pitkä Helsingin keskusta-alueet kiertävä pikaraitiotie Espoon Keilaniemestä Itä-Helsingin Itäkeskukseen. Sähköpotkulautojen suosio on noussut useissa kaupungeissa.
Suomen lentoliikenteen matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020 koronaviruspandemian seurauksena.[72]
Kulttuuri
Blind Channel.
Koronaviruspandemia lisäsi selvästi kirjallisuuden myyntiä Suomessa. Erityisen paljon lisääntyi äänikirjojen kauppa.[73]
Kirsi Kunnas (1924–2021), akateemikko, kirjailija ja kääntäjä
Jyrki Kasvi (1964–2021), poliitikko, tietotekniikan journalisti ja tekniikanalan tutkija
Ilkka Kanerva (1948–2022), kokoomuslainen kansanedustaja, ulkoasiainministeri, työministeri ja liikenneministeri
Ilkka Suominen (1939–2022), kokoomuslainen kansanedustaja, Kokoomuksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeri, eduskunnan puhemies ja europarlamentaarikko
↑Helliwell, John F. & Sachs, Jeffrey & De Neve, Jan-Emmanuel (toim.): World Happiness Report 2020 (PDF) 2020. New York: Sustainable Development Solutions Network. Viitattu 6.10.2022. (englanniksi)